Susanna Huovinen: Ei hissutella, tuodaan osaaminen esiin!. 12.12.2016 | Uutiset

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Susanna Huovinen kannustaa sote-järjestöjä yhteistyöhön ja rohkeaan viestimiseen. 

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd) valittiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n puheenjohtajaksi marraskuussa. 

Huovisella on itsellään taustaa järjestötyöstä sekä ammattilaisena että vapaaehtoisena. Kysyimme tuoreelta puheenjohtajalta, miltä sote- ja maakuntauudistus näyttää järjestöjen vinkkelistä. Millä eväillä kansalaisille apua, tukea ja palveluita tarjoavat järjestöt selviävät muutoksista elinvoimaisina? 

”Sote on isoin uudistus Suomessa vuosikymmeniin, se täytyy ymmärtää”, Huovinen aloittaa. ”Valmistelua on tehty kiireellä, ja huolena on, että kaikki näkökulmat eivät tule kuulluiksi.” 

”Yksityisillä terveys- ja hoiva-alan yrityksillä ja järjestöpuolen toimijoilla on aivan eri mittaluokan resurssit. Epäsuhta tulee esiin jo tässä valmisteluvaiheessa, esimerkiksi eri toimijoiden mahdollisuuksissa antaa perusteltuja lausuntoja nopealla aikataululla”, hän sanoo.  

”Pelkään, että järjestöjen arvolähtöinen, voittoa tavoittelematon toiminta voi jäädä tässä isojen yritystoimijoiden jalkoihin.”

YHTEISTYÖLLÄ ÄÄNI KUULUVIIN

Siksi järjestöjen on Huovisen mielestä välttämätöntä koota rivinsä ja tehdä vaikuttamistyötä myös yhdessä.

Yhteistyölle on tilausta myös, kun uudistukset astuvat aikanaan voimaan. Huovinen muistuttaa, että isot yritykset ja pienet järjestötoimijat ovat täysin eri tilanteessa esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin resurssien suhteen.  

”Valinnanvapauden lisäämisessä on omat hyvät puolensa. Mutta miten asiakas voi valita palveluntuottajan, josta hän ei ole ehkä koskaan kuullutkaan?” 

Järjestökentän on pysähdyttävä tosissaan etsimään ratkaisuja siihen, miten nostaa oma osaamisensa kunnolla näkyviin. ”Viestinnän rooli korostuu”, Huovinen sanoo. ”Nyt ei ole varaa hissutella! Meidän täytyy tuoda laadukas toiminta kunnolla esiin!”

JÄRJESTÖ TUNNISTAA KANSALAISTEN TARPEET

Miksi järjestöjen työn turvaaminen sitten on niin tärkeää? Mitä on se kuuluisa lisäarvo, jota järjestöt synnyttävät?

”Järjestöillä on aito yhteys kansalaisiin. Siellä tunnetaan kansalaisten tarpeet ja palveluiden ongelmakohdat ruohonjuuritasolta ja pystytään viemään näitä asioita myös päätöksentekoon”, Huovinen sanoo. 

”Väitän, että järjestöillä on kykyä nähdä trendejä. NE ovat kartalla kansalaisten muuttuvista tarpeista, myös sellaisista, joita viranhaltijat tai päättäjät eivät välttämättä näe.”

Tietysti vapaaehtoistyö tuo esimerkiksi vanhuspalveluissa myös suoraa hyötyä palveluiden käyttäjille: vapaa-ajantoimintoja, virkistystä ja ihmisten kohtaamista ilman, että näistä syntyy asiakkaalle kustannuksia. 

”Tässä kohdassa täytyy muistaa, että vapaaehtoisille ei saa sälyttää julkisen palvelun tehtäviä. Tämä raja täytyy pitää kirkkaana”, Huovinen sanoo.  

KUNTAVAALIEHDOKKAISIIN VAIKUTETAAN NYT

Maailmaa sote-järjestöjen ympärillä leimaa nyt voimakkaasti epävarmuus. Muutoksia tulee, se tiedetään. Kovin paljoa enempää ei. Miten varautua tulevaan, kun horisontissa näkyy vain sumua? 

”Muutoksen ja epävarmuuden sietokyky on tietysti tässä tilanteessa välttämätön”, Huovinen sanoo. 

Apua on myös ketteryydestä: valmiudesta nopeisiinkin muutoksiin järjestön palveluissa, rakenteissa tai työtavoissa. 

Huovinen pohtii, osaavatko järjestöt tällä hetkellä muuttaa havaintonsa kansalaisten tarpeista uusiksi palveluiksi - tarjota aivan uudenlaisia ratkaisuja. Tässä olisi tarjolla selkeä vahvuus. 

Myös hyvät kontaktit paikallisiin päättäjiin ovat kullan arvoisia, erityisesti epävarmuuden aikoina. Niitä kannattaa vaalia. Vaikka kunnan tehtävät muuttuvat, myös tulevaan maakuntahallintoon valikoituu suurella todennäköisyydellä paljon samoja ihmisiä, jotka nyt kantavat vastuuta alueen sote-päätöksistä. 

”Juuri nyt on hyvä aika tavata kuntavaaliehdokkaita ja kutsua heitä tutustumaan omaan työhön”, Huovinen kannustaa. ”Se työ ei mene hukkaan.”