Kuva: Rodeo.fi/ Juha Tuomi

Kovalla sisulla kohti kävelyä

Tyyne Kulmakorpi selviytyy kotona monin konstein

Tyyne Kulmakorpi ei kauan mieti, kun pitäisi luetella kodin tärkeimpiä apuvälineitä. Ne eivät tässä taloudessa olekaan sakset tai tieto­kone, vaan esimerkiksi kunnon motorisoitu sairaala­sänky, pyörätuoli, joita Tyynellä on peräti kolme ja vessankorotin.

Tyyne Kulmakorpi joutui jättämään kotinsa lähes puoleksi vuodeksi jouduttuaan ensin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan tutkittavaksi ja sitten kaupungin Hatanpään sairaalaan kuntoutettavaksi. Lopullista totuutta ei saatu selville, mutta ainakin selkäydin oli tulehtunut ellei siellä sitten ollut peräti infarktinomainen mullistus. Käytännössä se merkitsee, ettei Tyyne kävele. Vielä.
Moni olisi jo jäänyt sängynpohjalle, muttei sisukas syyskuussa 1936 syntynyt neljän lapsen tamperelaisäiti. Kun ensimmäisellä kerralla jalat eivät vielä totelleet, Tyyne jatkoi yrityksiä ja sai kuin saikin toisen jalan nousemaan. Nyt nousee toinenkin, vaikkei vielä oikein pidä. Tamperelaisessa Viola-kodissa Tyynen on kuitenkin nähty jo ottaneen kymmenkunta askelta!
– Kovalla sisulla tähän on tultu, Tyyne kommentoi.
Tekstiilialalla työskennellyt Tyyne oli ensin mm. Pukumestareilla ja sittemmin Tamfeltilla. Kaukajärven kaupunginosa on tullut kovin tutuksi ja rakkaaksi. Hän kokeili välillä uudessakin talossa asumista, mutta palasi valoisaan tornitalon kuudennen kerroksen asuntoon. Lähellä asuu mm. sisar ja osa lapsista. Leskenä Tyyne on ollut jo 11 vuotta.
– Tykkään askartelusta ja olen aina tehnyt jotakin. Tässä meidänkin talossamme on askarreltu.
Kaukajärven Eläkkeensaajien kerhoissa Tyyne on kulkenut jo pitkään ja saanut sieltä ystäviä.

Kipu kuin sähköisku
– Se oli aivan tavallinen päivä, en ollut rehkinyt mitenkään erityisesti. Olin käynyt kaupassa ja leiponut pullaa, kun istahdin tuohon sohvalle ja tunsin valtavan kivun, ihan kuin sähköiskun.
Tyyne sai soitetuksi ambulanssin ja sanaa myös lähellä asuvalle tyttärelleen. Ensin saatu lääkekään ei auttanut. Päästä varpaisiin tutkittiin ja mm. selkäydinpunktiokin tehtiin kahteen kertaan. Nyt Tyyne kuntoutuu tamperelaisessa Willa Violassa kaksi kertaa viikossa, harrastaa mm. tuoli­tanssia ja pääsee saunaan ja suihkuun. Saunominen kotitalossa ei onnistu kynnysten takia.
Reuma vei Tyynen eläkkeelle 56-vuotiaana.
– Lepo ja kortisoni auttavat, hän kertoo.
Yksi merkittävä apu on myös Tampereen kaupungin hyvinvointi­palvelujen kotihoidon esimiehen Päivi Sepän lähettämä terveydenhoitaja Marika Tamminen, joka tiistaisin lajittelee Tyynen muhkeaa lääkedosettia. Osa pillereistä on vita­miineja.
– Alkuun Tyynellä käytiin kaksi kertaa vuorokaudessa, nyt vain kerran viikossa, hän kertoo edistymisestä.
Runsasluminen talvi meni paljolti sisätiloissa. Vaikka parvekkeelle pääsyä helpotettiin poistamalla kynnys, siellä ei juurikaan tarjennut. Vuonna 1969 ei vielä tarvinnut rakentaa hissejä, joihin pyörätuolin käyttäjä ja saattaja mahtuisivat pinnistelemättä. Uudempien talojen asuntoilmoituksia Tyyne seuraa tarkkaan. Joulun hän vietti tyttärensä luona. Viikkoa rytmittävät taksimatkat Violaan. Haastattelua edeltäneenä päivänä hän pääsi myös Eläkkeen­saajien kerhoon Messu­kylän työväentalolle. Kotoa kynnysten takia hakeva kutsutaksin kuljettaja on jo tuttu eikä häntä tarvitse joka kerta erikseen kouluttaa, miten talossa kuljetaan. Ilman saattamista jo jyrkkä rappu voisi koitua kohtaloksi, niin kiperät tilat siinä pyörä­tuolin kanssa on.
Tyyne matkustaisi mieluusti muuallekin kuin kuntoutustiloihinsa, mutta ainakaan tätä nykyä vammaislain mukainen kuljetuspalveluoikeus ei yllä vielä muuhun kuin Violan matkoihin.

Kaukosäädin ja pumpulitikku
Apuvälineistä kärjessä ovat mm. moottoroitu sairaalasänky, pyörätuolit ja vessankorotin, joka auttoi irti alusastiasta.
– Nyt vain jalat ovat poissa pelistä, Tyyne kuvaa reippaasti kohonnutta kuntoaan. Olohuoneen nurkassa on myös kävelyteline, jota ei vielä parane käyttää yksikseen, ettei se keikauttaisi lattialle.
Tyyne näyttää, kuinka päivä­peitto on helppo saada paikalleen tarttuma­pihtien avulla. Pyörätuolistaan hän poistaa ensin jalanaluset, laskee säätimellä sängyn alas, ottaa liukurin sen reunalle ja hivuttautuu käsi­voimin sängyn puolelle erittäin tottuneesti. Tämä kaikki on jo isoa muutosta siihen, mikä oli kunto syksyllä kotiutuessa.
Kovin suuria remontteja ei tarvinnut tehdä kynnystenpoiston lisäksi. Ovenpieliä Tyyne kertoo kolhineensa, mutta muuten kyllä pyörii kaksios­saan tottuneesti.
Yhteiseurooppalaisen T-seniority-hankkeen myötä Tyynellä on uutta tekniikkaa  kokeilussa niin, että sovitusti kerran kuukaudessa Lahdessa työskentelevän MediNeuvon terveyden­hoitaja ottaa Ikälinjan välityksellä kuvayhteyden Tyyneen. Tarvittaessa Tyyne voi ottaa yhtey­den päivystävään hoitajaan ympäri vuoro­kauden. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan ratkaisuja, jotka helpottavat kotona asumista ja asioin­tia terveyden­huollossa.
Sormenjälkiä välttääkseen Tyyne painaa pumpulitikulla ruutua, johon ilmestyy valikkoa puhelinluettelosta, ohjelmalinjasta, terveyslinjasta, viikko­-ohjelmasta ja tietolinjasta.
Kokeilemme yhteyttä.
Terveydenhoitaja Tuula Kinnunen vastaa Lahdesta.
– Meillä on sovitut soitot Tyynen kanssa. Täällä Lahdessa meitä on kuusi hoitajaa, joista kolmella on seniorivalmennettavia. Päivystys on ympärivuorokautinen. Siihen osallistuvat MediNeuvon hoitajat myös Mikkelistä tai Helsingistä. Usein­miten asiat koskevat sairautta ja nimenomaan kotona selviytymistä, Tuula Kinnunen kertoo ja näkyy ruudun vasemmassa laidassa mainiosti. Oikealla puolella taas on Tyyne. Kummankin keskustelijan ruudulla näkyvät samat reaaliajassa elävät kuvat, joita on kieltämättä kiva katsella.
Tyyne sai kosketusnäyttöisen kuva­puhelimen eli Ikälinjan kokeiltavaksi kesäkuun loppuun, kun edellinen käyttäjä ei sitä oppinut hallitsemaan. Kovin mutkikkaalta laite ei vaikuta, mutta henkisesti huonokuntoiselle napin painalluksetkin voivat joskus olla liikaa.
Tyynellä on kädessään Suomen ensiapu­palvelun turvaranneke. Sitä painamalla sängyn takaa alkaa kuulua auttajien ääniä.
– Vahingossa olen joskus hipaissut, sitten vain kerron, ettei ole hätää.
Ensimmäisellä kerralla Tyyne ei saanut kenkiä jalkoihinsa. Hän ei kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoi harjoituksia, kunnes pukeutuminen onnistui. Kuntosali ei todellakaan ole turha paikka, jos Tyyneltä kysytään. Nyt hän tiskaa keittiössään ja leipoo sen pöydällä pullaa ja leipääkin, tekee ruokaa ja voi askarrella upeita onnittelu­kortteja. Ikkuna tulvii valoa ja kukkivia saintpaulioita.
Hoitorengaskin toimii, poika käy joskus yöpymässäkin:
– Poika, tyttäret ja vävy käyvät kaupassa. Sanoin lapsille, että nyt on heidän vuoronsa hoitaa.

Saisiko olla pesevä  ja "föönaava" vessa?
Asumisen apua esitellään mm. itsenäisen suoriutumisen edistämisen ITSE-tilassa ja tänä keväänä käyttöön otettavassa uusien nukkumisen innovaatioiden UNI-tilassa Tampereen ammattikorkeakoululla sekä Helsingissä Toimivassa kodissa. Terveyskeskukset lainaavat apuvälineitä ilmaiseksi. Kepit, kävelytelineet, tuolinkorottimet, sängynkorottimet ja sängyt sopivat varsinkin lainauskäyttöön. Vuoteita voi myös vuokrata. Itsekin voi ostaa; esim. keppitelineitä saa vitosella ja tukevia kahvoja kympillä.
Uusinta uutta ITSE-tilassa on mm. esteetön suihkukaappi. Siinä on istuin, kumireunat kynnyksinä, verho tai puoliverho roiskesuojana. Hygieniahuone voidaan asentaa vaikka makuuhuoneen osaksi ja käymälän saa vaikka eteiseen, kun kone pilkkoo jätökset.
Rullaramppi auttaa pyörätuolilla matkustavaa siirtymään autosta vaikka portaiden yli taloon. Magneetti nostaa kynnyksen ylös vain kun ovi on kiinni.
Voi kokeilla myös kotimaista hoitajien avuksi kehitettyä  virikeohjelma­järjestelmää, jossa on sylimikroa kapeampi, mutta paksumpi "miksausosaa". Ohjaaja voi valita ryhmän toiveiden mukaan musiikkia, radiota, tietokilpailuja, jumppaa, hartautta, viihdettä, jonka innoittamana  keskustellaan, ratkotaan arvoituksia tai jumpataan.

Älä unohda näitä:
• hellavahti
• ajastin myös sähkösaunaan
• palovaroitin ja  patteritelineen jatkojohto ja patteriteline seinälle
• häkähälytin
• huonosti syttyvät tekstiilit
• tupakoitsijan kaapu
• liiketunnistinvalot pihalle, eteisiin, portaisiin ja käytäville
• kävelysauvat
• heijastin
• oikea lääkitys
• tasapainoharjoitukset
• kosketusnäyttö-tv, jopa vuosia lisää kotona
• kaiteet portaisiin
• ei kenkiä eteisen lattialle
• matonpohjiin kumia tai liukuesteitä
• avaria tukitankoja
• keppitelineitä
• moottorisänky
• sähköpyörätuoli
• sähkömopo
• korkeudeltaan säädettävä, pesevä ja kuivaava wc
• esteetön suihkukaappi

Teksti: Marjatta Pöllänen



Maailma on muuttunut nettiaikaan
– mukaan kampeaminen kannattaa!

Internet on tullut jäädäkseen. Nykyään netti on tulvillaan mahdollisuuksia. Miksi jokaisen  – kaikissa ikäluokissa – on hyvä oppia hyödyntämään niitä?

Jotta ikääntyvä suomalaisväestö ei putoa sähköistyvän yhteiskunnan ulkopuolelle, on tärkeää, että he innostuvat internetin käytöstä. Yhä useam­mat palvelut siirtyvät tai ovat jo siirtyneet verkkoon. Palvelutarjonta kasvaa huimaa vauhtia. Myös monet uudet arkea helpottavat laitteet sisältävät tekniikkaa ja yksinkertaisen käyttöliittymän. Muiden joukossa ikääntyvien olisi siis haastettava itsensä opettelemaan ainakin maailmalaajuisen tietoverkon käytön alkeet.

Ainakin perusasiat hallintaan
Suomen valtio suunnittelee siirtyvänsä kokonaan sähköiseen laskutukseen kuluvan vuoden kuluessa. On selvää, että tulevaisuudessa myös esimerkiksi verotus hoidetaan vain kattavasti sähköisesti. Muutokset tulevat olemaan pysyviä ihan jo taloudellisista ja ilmastonmuutokseen liittyvistä syistä. Verkkolaskulla on näet tutkitusti mahdollisuus lähes 90 % pienempiin hiilidioksidipäästöihin.
Iäkkäitä on siis innostettava nettimaailman pariin jo ihan näistä käytännön syistä: jokaisen on selvittävä ainakin veroilmoituksesta ja maksuistaan, vaikka ei kaikkea internetin tarjoamaa viihdepotentiaalia tahtoisikaan omalla kohdallaan hyödyntää. Toisaalta nälkä usein kasvaa syödessä: kun alkuaskeleet tietotekniikan saloihin on otettu ja perustaidot ovat turvallisesti hallussa, voi ikääntyvä helposti innostua sen tarjoamista muistakin mahdollisuuksista.

Vanhat kaavat istuvat tiukassa
On muistettava, että ihmisen oppimisen mekanismit ja omaksumis­kyky muuttuvat iän myötä. Painostus ei siis ole oikea keino haastaa senio­reita tietokoneen ääreen.
Kuvittele esimerkiksi, kuinka hankalaa on aluksi muuton jälkeen löytää reittiä kotiin, saati valokatkaisijaa uudessa asunnossa? Rutiinit säilyvät tiukasti ihmismielessä. Samaan tapaan ikäihminen on ehkä tottunut käymään vuosikaudet samalla pankki­automaatilla ja painanut numerot samassa järjestyksessä. Uuden tavan oppiminen, vaikkapa laskujen maksaminen kotikoneelta, on aluksi hämmentävää ja pelottavaakin. Toistojen myötä uusi taito tulee kuitenkin omaksutuksi ja piintyy selkä­rankaan samaan tapaan kuin polkupyörällä ajaminen.
Harjoitteluvaiheessa tarvitaan pitkäjänteistä ja rauhallista opettelua mielellään kärsivällisen ihmisen seurassa. Helppokäyttöisiä ikääntyville suunnattuja tietokoneita ja sovelluksia kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Erilaiset senioreille suunnatut nettikurssit tarjoavat myös yhdessä opettelun riemua asiantuntevassa opastuksessa.

Motivaatio ja innostus avainasemassa
Motivaatio vaikuttaa ihmisen kaikkeen tietoiseen toimintaan ja suurimpaan osaan hänen tiedostamattomaan käyttäytymiseen. Kun ihminen innostuu uudesta asiasta, päämäärän saavuttaminen helpottuu huomattavasti. On korostettava hyötyaspektia, jotta ikääntyvät saataisiin käyttämään Internetistä löytyvää palveluiden kirjoa.
Toisaalta kipinää oppimiseen ja netin käytön harjoitteluun ei saa tukahduttaa ahnehtimalla kerralla liikaa. On hyvä opetella ihmeverkon käyttöä pala palalta. Aluksi kannattaa panostaa helppojen käytännön toimintojen, kuten sähköpostin lukemisen, laskujen maksamisen ja vaikkapa uutisten seuraamisen harjoitteluun. Näin saadut konkreettiset hyödyt korostuvat. Perusteiden ja netissä liikkumisen tullessa tutuksi, ikään­tyvä on taas valmiimpi kokeilemaan lisää verkon tarjoamia palveluita. Parhaimmillaan netti on avaimena sisältö­rikkaampaan, toiminnallisempaan ja sosiaalisempaan elämään.

Netti apuna arkiaskareissa
Netti on hyvä kaveri – kunhan poimii sieltä itselle sopivat palvelut.
Jokainen kehittyy käyttäjänä vain aktiivisella käyttämisellä. Mitä enemmän taidot kehittyvät, sitä enemmän internetin loputtomista syvyyksistä saa irti. Tärkeintä on, että jaksaa opetella perusasiat ja sitten rauhassa tutkailla itselleen sopivimpia mahdollisuuksia. Se kannattaa!

Netin avulla onnistuu:
• Päivittäiset "virka-asiat"
Kelan eläketiedot ja hakemukset, veroasiat, HelMet -verkkokirjaston palvelut, VR:n lippu- ja aikataulupalvelut, Tiketti-kulttuurilippujen ostaminen, matkavaraukset, posti­pakettien seuraaminen ym.
• Pankkiasiat
Laskujen maksu, tilien seuraaminen, päivittäiset raha-asiat ym.
• Uutiset
Maailman tapahtumien, sään, urheilun ym. reaaliaikainen seuraaminen.
• Lääkäripalvelut
Ajanvaraukset, erilaisten terveys­rekisterien siirtyminen nettiin, oma tiedonhaku ym.
• Ostokset
Nettikaupoissa asioiminen usein halvempaa, kätevämpää ja rauhallisempaa.
• Hoivapalvelut
Eri palveluvaihtoehtojen vertailu, tilaus, oman profiilin tarkastelu, uusien mahdollisuuksien seuraaminen ym.
• Yhteystiedot
Yritysten nettisivujen hyödyntäminen, kontaktipyynnöt, puhelinnumeroiden hakeminen ym.
• Sivistäminen
Oma-aloitteinen opiskelu, verkkokurssit, tietosanakirjat, kääntäjä­ohjelmat ym.
• Tiedonhaku
Pulmatilanteissa ongelmista löytyy eri tasoista tietoa, omien intressien seuraaminen ym.
• Yhteydenpito
Sähköposti, valokuvien jakaminen, ryhmäpuhelut, videoneuvottelut, omat kotisivut ym.
• Musiikki, televisio ja elokuvat
Mieleisensä kuunneltavan ja katseltavan lataaminen, vanhat luonto- ja historiadokumentit, televisiokortin hankkiminen mahdollista, ym.
• Lisälaitteet
Kameran lataaminen, musiikkisoittimen täyttäminen mieleiseksi, muistitikkujen ja tallennusvälineiden tyhjentäminen, nettitiedon tallentaminen ja siirtäminen ym.
• Viihde
Pelit, keskustelupalstat, yhteisöt, seniorisivustot, treffipalvelut ym.
• Skype
Ilmaiset puhelut eli taloudellinen säästö, ulkomaanpuhelut ja näköpuhelut mahdollisia, vaivattomuus ym.
• Facebook
Ajanviete, kavereiden hallinta ja uusien löytäminen, samanhenkisten ihmisten tapahtumat, lähipiirin elämänmenon seuraaminen, vanhojen ystävyyssuhteiden verestäminen, mieleiset ryhmät, seniorisovellukset ym.
• Vapaa-aika
Netissä surffailu, keskustelunaiheiden lisääntyminen, oivallukset, dementian ehkäisy, kontaktit ulkomaailmaan, ajan hengessä pysyminen ym.

Mielenkiintoisia seniori­sivustoja:
www.seniorinetti.fi
www.hel2.fi/seniorinfo
www.mukanetti.fi
www.entersenior.yhdistysavain.fi

Teksti: Noora Valkila



Pääkirjoitus
Tuulen suunta on kääntynyt – odotuksia on julkiselle ja järjestöjen palvelutuotannolle

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto teki oman toimintansa kehittämisen tueksi Vanhustyön tulevaisuus 2010 -kyselyn maaliskuun lopulla. Kysely kohdennettiin vanhustenhuollon asiantuntijoille sekä liiton sidosryhmien edustajille. Asiantuntijoista valta osa oli kun­tien vanhustyön johtajia. Kyselyllä kartoitettiin eri yhteiskumppaneiden näkemyksiä vanhustenhuollon tulevaisuudesta, kehittämistarpeesta sekä ikääntyneiden asemasta.
Kysely herätti laajaa kiinnostusta ja innosti vastaamaan. Kysely lähetettiin 562 henkilölle, joista 262 kuului liiton jäsenkentän ulkopuoliseen yhteistyö­verkostoon ja 300 oli kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Määräaikaan mennessä eli huhtikuun alkuun mennessä vastauksia tuli 370 eli vastausprosentti oli 66 %. Vastaajista valtaosa eli yli 85 % oli sosiaali- ja terveysalalta.

Kiinnostavimmat vastaukset saatiin kysyttäessä minkä sektorin palvelu­tuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta tulevaisuuden lisääntyvään palvelu­tarpeeseen pystytään vastaamaan. Tämän kysymyksen osalta oli näkyvissä, että suurimmat odotukset kohdentuivat julkisen palvelutuotannon sekä järjestöjen ja säätiöiden palvelujen kasvulle. Kolmanneksi tuli omaisten ja perheen antama tuki ja vasta neljäntenä on yritysten tuottamat palvelut. Kysely antoi selkeän signaalin muutoksesta, joka on tapahtumassa vanhustenhuollossa. Kunnissa on herätty tajuamaan, että vanhustenhuolto tulee kalliiksi kunnissa, jos se perustuu liian yksipuoliselle yritystoiminnalle. Meillä on muutaman vuoden kuluttua myyjän markkinat vanhuspalveluissa. Nyt valtiovallan, kuntaliiton ja kuntien olisi rakennettava kiireen vilkkaa kumppanuutta järjestöjen kanssa turvatakseen kohtuu­hintaiset vanhuspalvelut tulevaisuudessa. Muutos suhtautumisessa yrityksiin ja kuntien omaan palvelutuotantoon sekä järjestöjen lähentyminen on tapahtunut nopeasti. Nyt myös järjestöjen on tajuttava oma vastuunsa palvelu­uotantonsa vahvistamisessa.  Tiukke­neva talous on pakottanut kunnat miettimään uudelleen omaa rooliaan palvelujen tuottajina ja hakemaan halvempia yhteistyökumppaneja. Kunnat ovat tajunneet, että heidän omat palvelunsa ovat halvempia kuin osa markkinoilla tarjolla olevista palveluista.

Kyselyyn vastaajista lähes puolet koki, että vanhustyön asiakkaan asema tulee heikentymään seuraavien viiden vuoden aikana. Kartoitettaessa asenteita ikääntyneitä kohtaan 95 % vastaajista katsoi yhteiskunnan asenteen olevan negatiivisen. Yhteiskunnan asennetta pidettiin välinpitämättömänä, syrjivänä ja ylenkatsovana. Huonoon arvostukseen vaikuttivat eniten se, että yhteiskunnassamme ikäihmiset koetaan kulueräksi, taloudelliseksi taakaksi ja säästökohteeksi, jotka pahimmillaan voidaan jättää palvelujen ulkopuolelle.

Kartoitettaessa miten muiden kuin ikääntyneiden yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä nousi merkittävimmiksi asioiksi työelämän joustavuuden lisääminen sekä suku­polvien välisen toiminnan kehittäminen ja koulujen yhteiskuntavastuun opetuksen lisääminen. Vastaajista valtaosa katsoi, että lisäresursseja vanhustenhuoltoon saadaan kohdentamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön sekä palkkatyön/vapaaehtoistyön uusia muotoja kehittämällä. Ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan vastaajien mielestä lisätä asumisvaihtoehtoja, palveluja, elinympäristön esteettömyyttä ja ihmis­lähtöistä työotetta kehittämällä sekä teknologiaa hyödyntämällä.
Voit tutustua kyselyyn Vallin kotisivuilla www.valli.fi.


Marja-Liisa Kunnas