Viitekuva
Olet tässä: Valli.fi > Julkaisut > Vanhustenhuollon Uudet Tuulet -lehti
Vanhustenhuollon Uudet Tuulet 7/2004


Multimedia tarjoaa väsymättömästi virikkeitä

Multimediaa käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän myös dementoituneiden hoidossa. Pikosystemsin kehittämä Ilona-virikeohjelmisto sisältää monipuolisen virikepaketin, jonka ensimmäisessä versiossa on mm. musiikkia, valokuvia, sanaristikoita, palapelejä sekä muistipeli. Ohjelmistoa on helppo muokata ja laajentaa yksilöllisesti. Se on suunniteltu kaikille seniori-ikäisille, mutta erityiseksi sen tekee se, että myös dementoituneet kykenevät sitä käyttämään - ja he myös hyötyvät siitä.

Tutkija Outi Mäen mukaan dementoituneitten ihmisten kaikessa hoidossa eräs haaste on se, miten löydetään tarkoituksenmukaista ja innostavaa tekemistä dementoituneille. Potilaan ja hoitajan roolit korostuvat, jos dementoitunut elää vain tässä hetkessä. Tämän seurauksena dementoitunut henkilö kiinnittää yhä enemmän huomiota omiin menetyksiinsä, ja tämä aiheuttaa depressiota, joka puolestaan jouduttaa potilaan tilan huonontumista.
Mäki korostaa, että kaikkien aktiviteettien pitäisi kohdata dementoituneiden psykososiaaliset tarpeet. Dementoituneilla, kuten meillä kaikilla, on tarve identifioida itsensä arvokkaina yksilöinä. Heillä on sekä tarve ylläpitää kontakteja ympäristönsä ja muiden ihmisten kanssa, että tarve olla tuotteliaita. Tarpeisiin kuuluu ymmärretyksi tuleminen, suhteet muiden ihmisten kanssa ja heidän hyväksyntänsä, kyvykkyys tehdä jotain hyödyllistä - ja olla turvassa. Tutkimusten mukaan dementoituneiden osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin vähentää heidän käytöshäiriöitään ja sekavaa olotilaansa.
Tietotekniikasta ja multimediasta on jo useissa tutkimuksissa eri maissa havaittu olevan hyötyä myös dementoituneiden hoidossa. Hekin ovat kokeneet erilaiset virikeohjelmat stimuloiviksi.


Kaikki alkoi Kuvagramofonista

Outi Mäki on yli 15 vuotta ollut vanhustyössä mukana ja tuottanut vanhuksille erilaista materiaalia. Hän aloitti aikoinaan kehittelemällä erilaisia ”perinteisiä”, ei-teknologisia pelejä ja muistikortteja. Mäki kiinnostui kuitenkin tekniikan tuomista mahdollisuuksista. Väitöskirja aiheesta on loppusuoralla. Hän on myös ollut tekemässä opasta teknologian hyödyntämisessä dementiahoidossa.
10 vuotta sitten Mäki kehitti Kuvagramofonin, jota dementoituneetkin pystyivät itse käyttämään. Kuvagramofoni toimi kosketusnäytöllä; oikeaa kuvaa koskettamalla mielimusiikki alkoi soida. Laitetta on testattu kaikkiaan seitsemässä eri maassa ja on tieteellisesti havaittu ja todistettu hyödylliseksi.
Samanaikaisesti hän kehitti sanaristikko-ohjelmaidean, joka on nyt integroitu Ilona-virikeohjelmaan.


Multimediaohjelma Ilona on väsymätön virikeohjaaja


Tamperelaisen Pikosystems Oy:n palkkalistoille siirtynyt Outi Mäki on kehittänyt edelleen multimediaohjelmaa. Uuden Ilona-virikehjelmiston juuret ovat kuvagramofonissa ja sanaristikko-ohjelmassa, mutta niiden lisäksi Ilonassa on jo nyt koko joukko muita ominaisuuksia.
Ilonassa on tällä hetkellä grammari-musiikinkuunteluohjelma, valokuva-albumi, sanaristikko- ja palapeliosio sekä muistipeli. Ilonan ohjelmia voidaan helposti muokata ja laajentaa yksilöllisesti ilman ohjelmointitaitoja, esimerkiksi omaa perhepotrettia tai kotitalon kuvaa voidaan käyttää palapelinä. Valokuva-albumiin saadaan kaikki rakkaat valokuvat, joita vanhuksen on helppo myös esitellä muillekin.
Ilona toimii tavallisessa henkilökohtaisessa tietokoneessa, ja ohjelmaa käytetään koskettamalla sormella näyttöä. Käyttötapa soveltuu hyvin dementoituneille, sillä mieleisen asian osoittaminen on kyky, joka säilyy pitkällekin dementoituneella henkilöllä. Käyttöliittymä on myös helppo omaksua kaikkien muidenkin lapsista senioreihin.
- Multimediaohjelmisto ottaa huomioon dementian aiheuttamat rajoitukset, mutta ei vaikuta vammaiselle tai lapselle tehdyltä vaan kohtelee käyttäjää aikuisena toimijana. Ohjelma mahdollistaa korkealaatuisen ja yksilöllisen materiaalin rakentamisen, mikä tukee käyttäjän aikuista identiteettiä, Outi Mäki korostaa.
Ilona on jo nyt monipuolinen, ja ohjelma laajenee vielä merkittävästi tulevaisuudessa. Outi Mäki painottaa, että ohjelma helpottaa työntekijää viriketoiminnan järjestämisessä. Ohjelma mahdollistaa sen, että muukin kuin hoitohenkilökunta - omaiset, vapaaehtoiset ja harjoittelijat - voivat yhdessä viettää mielekkäästi aikaa vanhusten kanssa. Jos tämän avulla saadaan omaiset ja tutut viettämään enemmän aikaa vanhusten kanssa, on jo saavutettu merkittävä edistysaskel.
- Multimediaohjelmisto antaa onnistumisen edellytyksiä pitkällekin dementoituneille ja minimoi epäonnistumisen kokemukset. Tiivistetysti sanoen ohjelma tarjoaa mielekästä ja mielenkiintoista ohjelmaa, samalla kun se luo leppoisaa ilmapiiriä ja virittää keskustelua, Outi Mäki luonnehtii.
- Multimedian voidaan sanoa toimivan dementoituneen henkilön ”kognitiivisena proteesina” eli se toimii työmuistina, edesauttaa keskustelua ja kokoaa irrallisista muistoista kokonaisuuksia.


Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti


Pikosystemsin toimitusjohtaja Tapani Kivini kertoo, että Ilona-virikeohjelmiston ensimmäisen version markkinointi alkaa marraskuussa. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti ja siihen tulee uusia omaisuuksia. Kivinin mukaan Pikosystems suunnittelee kokonaista tuoteperhettä, josta Ilona muodostaa vain yhden osan. Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltainen järjestelmä, joka ei vain huolehdi vanhusten turvallisuudesta, vaan joka myös kohottaa heidän elämänlaatuaan.
- On myös mahdollista kehittää Ilona-virikeohjelmistoa hoitotyön apuvälineeksi. Ilona on suunnattu kaikille ikä-ihmisille, ajanvietteeksi ja mielekkääksi virikeympäristöksi aktiivisille vanhuksille, ennaltaehkäisemään ja hidastamaan orastavaa dementiaa sekä avustamaan vaikeasti dementoituneiden hoidossa. Ilonan tarjoama viriketoiminta todistettavasti ehkäisee ympäristöstä johtuvaa dementian pahenemista ja tätä ennalta ehkäisevää puolta meidän on tarkoitus kehittää mahdollisimman pitkälle, Kivini hahmottelee.
Kivini muistuttaa, että lähivuosina eläkkeelle jäävät ns. suuret ikäluokat ovat iso haaste koko Suomelle. Varsinkin kunnissa on tulevaisuudessa panostettava dementian ennaltaehkäisyyn, sillä Suomessa ei riitä resurssit hoitamaan koko valtaisaa dementoituvien määrää, jos ennaltaehkäisyyn ei satsata jo nyt.
- Vammaispuolella Pikosystems on tehnyt töitä jo 20 vuotta, mutta vastaisuudessa haluamme profiloitua myös vanhuspuolella osaajaksi ja asiantuntijaksi. Markkinoilla ei juuri ole ollut olemassa vanhuksille suunniteltuja tietokoneohjelmia, Kivini korostaa.
- On tieteellisesti hyvin kiinnostavaa, minkälainen vaikutus Ilonan tyyppisellä ohjelmalla on dementian kehittymiseen ja oireisiin, Kivini paljastaa Pikosystemsin suunnitelmia.


Ilona versio 1.0 sisältää:


-Grammari-musiikinkuunteluohjelma, elävä laulukirja, jossa on valmiina 20 tuttua, rakasta ja muistoja mieleen nostavaa laulua sovitettuna vanhusten äänialaan sopivaksi, ns. karaokejukeboksi. Lauluissa on suurikokoiset sanat, säestys ja esilaulu.
-Grammarin laulujen lisäysohjelma, jonka avulla voi luoda käyttäjien omista lempilauluista kokonaisen ”kirjaston” yksilöllisiä laulukirjoja.
-Valokuva-albumi, johon voi tallentaa kuvia elämän tärkeistä tapahtumista ja rakkaista ihmisistä. Tekstejä voi muokata.
-Sanaristikot ovat animaatiolla toimivia ristikoita monipuolista aiheista: 6 helppoa ja 12 hieman vaikeampaa ristikkoa.
-Palapeli-osiossa on 8 valmista palapeliä sekä mahdollisuus käyttää omia valokuvia palapeleinä. Palasia siirretään sormella tai tikulla. Palapeliohjelmassa on 3 vaikeustasoa: 12, 20 ja 30 palasta.
-Muistipeli on perinteinen memory, jossa nurin käännetyistä kuvista arvataan pareja ja yritetään muistaa, mitä missäkin kortissa on. Oikein arvattu pari katoaa ruudulta. Kolme vaikeustasoa sekä mahdollisuus pelata peliä myös kuvat oikein päin.

Teksti: Kari Uittomäki





Herttoniemen akuuttisairaalan apuvälinelainaamo palvelee kaikkia kaupunkilaisia
Apuvälineitä monenlaiseen tarpeeseen

Herttoniemen akuuttisairaalan apuvälinelainaamosta voi lainata tavallisimpia liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä. Näitä ns. perustason apuvälineitä ovat mm. rollaattorit, kävelykepit, kyynärsauvat ja wc-korokkeet.
Apuvälineiden lainausmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Erityisesti tämän vuoden alussa voimaantullut Helsingin kaupungin terveysviraston organisaatiouudistus on lisännyt lainausmääriä. Herttoniemen sairaala on nykyään akuuttisairaala, ja sen apuvälinelainaamo palvelee kaikkia helsinkiläisiä.

Herttoniemen akuuttisairaalan apuvälinelainaamosta saa perustason apuvälineitä, joita ovat mm. kainalo- ja kyynärsauvat, kävelykepit, rollaattorit, pyörätuolit, tukikaiteet ja -kahvat ja wc-korokkeet. Akuuttisairaalassa on lainattavia apuvälineitä kaksi huoneellista - kohtuullisen vaikuttava määrä. Toinen huone on täynnä rollaattoreita ja pyörätuoleja, eri kokoisia ja eri värisiä.
Apuvälineiden käytössä ratkaisevaa on tietenkin apuvälineen tarve. Apuvälineitä voi suositella mm. lääkäri, tai apuväline annetaan asiakkaalle esim. kotiuttamisen yhteydessä, kuntoutusjakson jälkeen. Ilman perusteita apuvälineitä ei voi lainata, vaan henkilön apuvälineen tarve selvitetään aina. Lääkärintodistusta perustason apuvälineiden lainaukseen ei tarvita. Apuvälineen tarvitsija - tai vaikkapa tarvitsijan omainen - voi tulla käymään apuvälinelainaamossa ja kertoa toiveistaan. Myös kotikäyntien yhteydessä voidaan kartoittaa ko. asiakkaan apuvälineiden tarvetta ja mahdollisesti ehdottaakin jotain apuvälinettä, mikäli tarvetta näyttäisi olevan.
Apuvälineitä eivät lainaa yksistään vanhukset, vaan apuvälineitä tarvitsevat kaikenikäiset ihmiset. Hyvin tyypillinen lainattava apuväline on esim. kyynärsauva, jollaisia tarvitaan vaikkapa nilkan nyrjähtämisen vuoksi.
- Kartoitan asiakkaiden apuvälineiden tarvetta, autan asiakkaita apuvälineiden hankinnassa, luovutan apuvälineet asiakkaille sekä vastaanotan käytön jälkeen. Opastan apuvälineiden käytössä, seuraan käyttöä, toimitan apuvälineet tarvittaessa huoltoon tai korjaukseen, Herttoniemen akuuttisairaalan apuvälinelainaamosta vastaava kuntohoitaja Mervi Purtonen kuvailee monipuolista työtään.
Erikoistason apuvälineiden lainauksen kotona asuville helsinkiläisille hoitaa apuvälineyksikkö, jonka toimipiste on Koskelan sairaalan yhteydessä. Täältä hoidetaan mm. pyörätuolien pitkäaikaislainaukset. Näihin lainauksiin on oltava lääkärin allekirjoittama maksusitomus.
HUS:n kautta hankitaan kaikkein arvokkaimmat välineet, kuten sähköpyörätuolit, kommunikaation apuvälineet ja ympäristönhallintalaitteet.


Lainausajan pituus riippuu tarpeesta


Apuvälineitä voi lainata lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi. Lyhytaikaisen lainan maksimipituus on kolme kuukautta. Pitempiaikainen laina on yleensä niin pitkäksi aikaa kuin asiakas tarvitsee apuvälinettä. Tilastot osoittavat, että perustason välineitä lainataan enemmän pitkäaikaislainaan kuin lyhytaikaislainaan.
Herttoniemen akuuttisairaalassa on jonkin verran erikoistason apuvälineitä. Pyörätuoleja lainataan lyhtyaikaiseen käyttöön tai kokeiluun ja sairaalasänkyjä lainataan myös lyhyeksi ajaksi pikaista tarvetta varten. Suosituimmat pitkäaikaiset lainat ovat 4-pyöräisiä rollaattoreita, tukikahvoja, kävelykeppejä, suihkutuoleja ja -jakkaroita, irrallisia wc-korokkeita sekä sängynjalankorottajia.
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen organisaatiouudistus on lisännyt apuvälineiden lainojen määriä apuvälinelainaamojen keskittämisen myötä. Aikaisemmin lainaaminen oli hyvinkin tiukasti sidottu terveyskeskuksen toiminta-alueeseen. Eli uusi organisaatio on tuonut joustavuutta apuvälineiden lainaamiseen, Mervi Purtonen kuvailee.


Apuvälineet ovat yleishyödyllisessä käytössä


Apuvälineiden lainaaminen on ilmaista. Apuvälineiden lainoja myös pyritään seuraamaan sekä karhuamaan palauttamattomia välineitä. Samoin esim. kotipalvelun kanssa tehdään yhteistyötä, jotta käyttämättömät apuvälineet palautuisivat lainaamoon. Apuvälineet voivat olla hyvinkin kalliita -kuten esim. rollaattorit ja pyörätuolit - joten on tärkeätä, että ne palautuvat ajallaan ja ovat muidenkin käytettävissä.
Hieman paradoksaalisesti välillä tulee tilanteita, että ihminen ei halua apuvälinettä, vaikka on tarve on selvästi nähtävissä. Perustelu voi esim. kuulua ”ettei ole vielä niin vanha” tms. Tai sitten tulee tilanteita, että joku haluaa yhtä hienon rollaattorin kuin naapurillakin on. Tällaisissa tilanteissa joudutaan käyttämään diplomatiaa ja perustelemaan, että miksi jonkin apuvälineen käyttö on suotavaa, tai miksi joku apuväline on juuri tälle ihmiselle sopiva.

Teksti: Kari Uittomäki





Pääkirjoitus

Altaat auki vesiliikunnalle


Olen käynyt muutaman viikon ajan ”vesijuoksemassa” Mäkelänrinteen Uimahallissa ja lihakset ovat kipeinä. Pidän itseäni innokkaana ulkoilijana, etenkin sienestäjänä, mutta joka syksy innostus lopahtaa jossakin vaiheessa. Olen itse yrittänyt eritellä mistä lopahdus johtuu ja vastaukseksi olen listannut pimeyden, koleuden, vihmovan vesisateen jne. Luulen, että lista on tuttu monelle muullekin.

Luulen löytäneeni lajini - niin moni muukin. Menee uimahalliin mihin aikaan hyvänsä, on vesijuoksuallas täynnä. Viikonloppuna joutuu liivejä jonottamaan. Se, mikä minua on innostanut vesijuoksussa, on lajin helppous, mutta myös lajin sopivuus eri ikäisille ja kuntoisille.

Siinä juostessa tulee tutustuttua monenlaisiin ihmisiin. Eräänä aamuna juoksin pitkään lähes kahdeksankymppisen naisen kanssa, joka kertoi käyneensä vesijuoksussa Mäkelänrinteen Uimahallissa sen avaamisesta lähtien. Hänen mukaansa lajista on tullut muotilaji vasta parin viimeisen vuoden aikana. Matkan teko taittui häneltä sujuvasti ja vauhti oli ripeää. Hämmästykseni oli suuri, kun hän nousi altaasta. Altaan reunalla odotti kaksi kyynärsauvaa, joilla on lähti kulkemaan pahasti linkaten kohti pukuhuonetta. Puhuessaan hän oli korostanut moneen kertaan, että niinä päivinä kun hän aloittaa aamun vesijuoksulla, on kivut kurissa ja olotila parempi. Hänen mukaansa hänen paras apuvälineensä arjen sujumisessa on aamuinen vesijuoksu.

Uiminenkin on hieno laji, mutta se pitää hallita, jotta sitä tekee kuntoilumielessä. Tässä suhteessa vesijuoksu on ”tasa-arvoinen” kaikille ja kaikenikäisille. Jokaiseen kuntaan on saatava lisää ohjattuja vesiliikunnan ryhmiä ja mahdollisuuksia vesiliikuntaan. Tämän vuoden alussa oli lausuntokierroksella ”Ikääntyvien ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset”. Lausunnossaan Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto piti aihetta ajankohtaisena, mutta kirjatut laatusuositukset olivat mielestämme liian yleisellä tasolla. Asiakirja oli tyypillisesti hyvin ohjelmallinen periaatepaperi. Varmasti tämmöisiäkin papereita tarvitaan, jotta myös ikäihmisille avautuvat ovet kunnallisiin liikuntapaikkoihin. Myös Raha-automaattiyhdistyksen avustamat altaat tulee saada täysteholliseen käyttöön. Nyt kunnissa tarvitaan tiedottamista ikäihmisille suunnatuista liikuntamahdollisuuksista. Vaihtoehtojen tulee olla innostavia ja kuntoiluun kannustavia. Liikunnan tulee toimia apuvälineenä toimintakyvyn ja oman elämänhallinnan ylläpidossa.

Marja-Liisa Kunnas