
Multimedia tarjoaa väsymättömästi virikkeitä
Multimediaa käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän myös
dementoituneiden hoidossa. Pikosystemsin kehittämä
Ilona-virikeohjelmisto sisältää monipuolisen virikepaketin,
jonka ensimmäisessä versiossa on mm. musiikkia, valokuvia,
sanaristikoita, palapelejä sekä muistipeli. Ohjelmistoa on
helppo muokata ja laajentaa yksilöllisesti. Se on suunniteltu
kaikille seniori-ikäisille, mutta erityiseksi sen tekee se, että
myös dementoituneet kykenevät sitä käyttämään - ja he myös
hyötyvät siitä.
Tutkija Outi Mäen mukaan dementoituneitten ihmisten kaikessa
hoidossa eräs haaste on se, miten löydetään tarkoituksenmukaista
ja innostavaa tekemistä dementoituneille. Potilaan ja hoitajan
roolit korostuvat, jos dementoitunut elää vain tässä hetkessä.
Tämän seurauksena dementoitunut henkilö kiinnittää yhä enemmän
huomiota omiin menetyksiinsä, ja tämä aiheuttaa depressiota,
joka puolestaan jouduttaa potilaan tilan huonontumista.
Mäki korostaa, että kaikkien aktiviteettien pitäisi kohdata
dementoituneiden psykososiaaliset tarpeet. Dementoituneilla,
kuten meillä kaikilla, on tarve identifioida itsensä arvokkaina
yksilöinä. Heillä on sekä tarve ylläpitää kontakteja
ympäristönsä ja muiden ihmisten kanssa, että tarve olla
tuotteliaita. Tarpeisiin kuuluu ymmärretyksi tuleminen, suhteet
muiden ihmisten kanssa ja heidän hyväksyntänsä, kyvykkyys tehdä
jotain hyödyllistä - ja olla turvassa. Tutkimusten mukaan
dementoituneiden osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin
vähentää heidän käytöshäiriöitään ja sekavaa olotilaansa.
Tietotekniikasta ja multimediasta on jo useissa tutkimuksissa
eri maissa havaittu olevan hyötyä myös dementoituneiden
hoidossa. Hekin ovat kokeneet erilaiset virikeohjelmat
stimuloiviksi.
Kaikki alkoi Kuvagramofonista
Outi Mäki on yli 15 vuotta ollut vanhustyössä mukana ja
tuottanut vanhuksille erilaista materiaalia. Hän aloitti
aikoinaan kehittelemällä erilaisia ”perinteisiä”,
ei-teknologisia pelejä ja muistikortteja. Mäki kiinnostui
kuitenkin tekniikan tuomista mahdollisuuksista. Väitöskirja
aiheesta on loppusuoralla. Hän on myös ollut tekemässä opasta
teknologian hyödyntämisessä dementiahoidossa.
10 vuotta sitten Mäki kehitti Kuvagramofonin, jota
dementoituneetkin pystyivät itse käyttämään. Kuvagramofoni toimi
kosketusnäytöllä; oikeaa kuvaa koskettamalla mielimusiikki alkoi
soida. Laitetta on testattu kaikkiaan seitsemässä eri maassa ja
on tieteellisesti havaittu ja todistettu hyödylliseksi.
Samanaikaisesti hän kehitti sanaristikko-ohjelmaidean, joka on
nyt integroitu Ilona-virikeohjelmaan.
Multimediaohjelma Ilona on väsymätön virikeohjaaja
Tamperelaisen Pikosystems Oy:n palkkalistoille siirtynyt Outi
Mäki on kehittänyt edelleen multimediaohjelmaa. Uuden
Ilona-virikehjelmiston juuret ovat kuvagramofonissa ja
sanaristikko-ohjelmassa, mutta niiden lisäksi Ilonassa on jo nyt
koko joukko muita ominaisuuksia.
Ilonassa on tällä hetkellä grammari-musiikinkuunteluohjelma,
valokuva-albumi, sanaristikko- ja palapeliosio sekä muistipeli.
Ilonan ohjelmia voidaan helposti muokata ja laajentaa
yksilöllisesti ilman ohjelmointitaitoja, esimerkiksi omaa
perhepotrettia tai kotitalon kuvaa voidaan käyttää palapelinä.
Valokuva-albumiin saadaan kaikki rakkaat valokuvat, joita
vanhuksen on helppo myös esitellä muillekin.
Ilona toimii tavallisessa henkilökohtaisessa tietokoneessa, ja
ohjelmaa käytetään koskettamalla sormella näyttöä. Käyttötapa
soveltuu hyvin dementoituneille, sillä mieleisen asian
osoittaminen on kyky, joka säilyy pitkällekin dementoituneella
henkilöllä. Käyttöliittymä on myös helppo omaksua kaikkien
muidenkin lapsista senioreihin.
- Multimediaohjelmisto ottaa huomioon dementian aiheuttamat
rajoitukset, mutta ei vaikuta vammaiselle tai lapselle tehdyltä
vaan kohtelee käyttäjää aikuisena toimijana. Ohjelma
mahdollistaa korkealaatuisen ja yksilöllisen materiaalin
rakentamisen, mikä tukee käyttäjän aikuista identiteettiä, Outi
Mäki korostaa.
Ilona on jo nyt monipuolinen, ja ohjelma laajenee vielä
merkittävästi tulevaisuudessa. Outi Mäki painottaa, että ohjelma
helpottaa työntekijää viriketoiminnan järjestämisessä. Ohjelma
mahdollistaa sen, että muukin kuin hoitohenkilökunta - omaiset,
vapaaehtoiset ja harjoittelijat - voivat yhdessä viettää
mielekkäästi aikaa vanhusten kanssa. Jos tämän avulla saadaan
omaiset ja tutut viettämään enemmän aikaa vanhusten kanssa, on
jo saavutettu merkittävä edistysaskel.
- Multimediaohjelmisto antaa onnistumisen edellytyksiä
pitkällekin dementoituneille ja minimoi epäonnistumisen
kokemukset. Tiivistetysti sanoen ohjelma tarjoaa mielekästä ja
mielenkiintoista ohjelmaa, samalla kun se luo leppoisaa
ilmapiiriä ja virittää keskustelua, Outi Mäki luonnehtii.
- Multimedian voidaan sanoa toimivan dementoituneen henkilön
”kognitiivisena proteesina” eli se toimii työmuistina,
edesauttaa keskustelua ja kokoaa irrallisista muistoista
kokonaisuuksia.
Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti
Pikosystemsin toimitusjohtaja Tapani Kivini kertoo, että
Ilona-virikeohjelmiston ensimmäisen version markkinointi alkaa
marraskuussa. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti ja siihen tulee
uusia omaisuuksia. Kivinin mukaan Pikosystems suunnittelee
kokonaista tuoteperhettä, josta Ilona muodostaa vain yhden osan.
Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltainen järjestelmä, joka ei
vain huolehdi vanhusten turvallisuudesta, vaan joka myös
kohottaa heidän elämänlaatuaan.
- On myös mahdollista kehittää Ilona-virikeohjelmistoa hoitotyön
apuvälineeksi. Ilona on suunnattu kaikille ikä-ihmisille,
ajanvietteeksi ja mielekkääksi virikeympäristöksi aktiivisille
vanhuksille, ennaltaehkäisemään ja hidastamaan orastavaa
dementiaa sekä avustamaan vaikeasti dementoituneiden hoidossa.
Ilonan tarjoama viriketoiminta todistettavasti ehkäisee
ympäristöstä johtuvaa dementian pahenemista ja tätä ennalta
ehkäisevää puolta meidän on tarkoitus kehittää mahdollisimman
pitkälle, Kivini hahmottelee.
Kivini muistuttaa, että lähivuosina eläkkeelle jäävät ns. suuret
ikäluokat ovat iso haaste koko Suomelle. Varsinkin kunnissa on
tulevaisuudessa panostettava dementian ennaltaehkäisyyn, sillä
Suomessa ei riitä resurssit hoitamaan koko valtaisaa
dementoituvien määrää, jos ennaltaehkäisyyn ei satsata jo nyt.
- Vammaispuolella Pikosystems on tehnyt töitä jo 20 vuotta,
mutta vastaisuudessa haluamme profiloitua myös vanhuspuolella
osaajaksi ja asiantuntijaksi. Markkinoilla ei juuri ole ollut
olemassa vanhuksille suunniteltuja tietokoneohjelmia, Kivini
korostaa.
- On tieteellisesti hyvin kiinnostavaa, minkälainen vaikutus
Ilonan tyyppisellä ohjelmalla on dementian kehittymiseen ja
oireisiin, Kivini paljastaa Pikosystemsin suunnitelmia.
Ilona versio 1.0 sisältää:
-Grammari-musiikinkuunteluohjelma, elävä laulukirja, jossa on
valmiina 20 tuttua, rakasta ja muistoja mieleen nostavaa laulua
sovitettuna vanhusten äänialaan sopivaksi, ns. karaokejukeboksi.
Lauluissa on suurikokoiset sanat, säestys ja esilaulu.
-Grammarin laulujen lisäysohjelma, jonka avulla voi luoda
käyttäjien omista lempilauluista kokonaisen ”kirjaston”
yksilöllisiä laulukirjoja.
-Valokuva-albumi, johon voi tallentaa kuvia elämän tärkeistä
tapahtumista ja rakkaista ihmisistä. Tekstejä voi muokata.
-Sanaristikot ovat animaatiolla toimivia ristikoita monipuolista
aiheista: 6 helppoa ja 12 hieman vaikeampaa ristikkoa.
-Palapeli-osiossa on 8 valmista palapeliä sekä mahdollisuus
käyttää omia valokuvia palapeleinä. Palasia siirretään sormella
tai tikulla. Palapeliohjelmassa on 3 vaikeustasoa: 12, 20 ja 30
palasta.
-Muistipeli on perinteinen memory, jossa nurin käännetyistä
kuvista arvataan pareja ja yritetään muistaa, mitä missäkin
kortissa on. Oikein arvattu pari katoaa ruudulta. Kolme
vaikeustasoa sekä mahdollisuus pelata peliä myös kuvat oikein
päin.
Teksti: Kari Uittomäki

Herttoniemen akuuttisairaalan apuvälinelainaamo palvelee kaikkia
kaupunkilaisia
Apuvälineitä monenlaiseen tarpeeseen
Herttoniemen akuuttisairaalan apuvälinelainaamosta voi lainata
tavallisimpia liikkumisen ja päivittäisten toimintojen
apuvälineitä. Näitä ns. perustason apuvälineitä ovat mm.
rollaattorit, kävelykepit, kyynärsauvat ja wc-korokkeet.
Apuvälineiden lainausmäärät ovat kasvaneet vuosittain.
Erityisesti tämän vuoden alussa voimaantullut Helsingin
kaupungin terveysviraston organisaatiouudistus on lisännyt
lainausmääriä. Herttoniemen sairaala on nykyään akuuttisairaala,
ja sen apuvälinelainaamo palvelee kaikkia helsinkiläisiä.
Herttoniemen akuuttisairaalan apuvälinelainaamosta saa
perustason apuvälineitä, joita ovat mm. kainalo- ja
kyynärsauvat, kävelykepit, rollaattorit, pyörätuolit,
tukikaiteet ja -kahvat ja wc-korokkeet. Akuuttisairaalassa on
lainattavia apuvälineitä kaksi huoneellista - kohtuullisen
vaikuttava määrä. Toinen huone on täynnä rollaattoreita ja
pyörätuoleja, eri kokoisia ja eri värisiä.
Apuvälineiden käytössä ratkaisevaa on tietenkin apuvälineen
tarve. Apuvälineitä voi suositella mm. lääkäri, tai apuväline
annetaan asiakkaalle esim. kotiuttamisen yhteydessä,
kuntoutusjakson jälkeen. Ilman perusteita apuvälineitä ei voi
lainata, vaan henkilön apuvälineen tarve selvitetään aina.
Lääkärintodistusta perustason apuvälineiden lainaukseen ei
tarvita. Apuvälineen tarvitsija - tai vaikkapa tarvitsijan
omainen - voi tulla käymään apuvälinelainaamossa ja kertoa
toiveistaan. Myös kotikäyntien yhteydessä voidaan kartoittaa ko.
asiakkaan apuvälineiden tarvetta ja mahdollisesti ehdottaakin
jotain apuvälinettä, mikäli tarvetta näyttäisi olevan.
Apuvälineitä eivät lainaa yksistään vanhukset, vaan apuvälineitä
tarvitsevat kaikenikäiset ihmiset. Hyvin tyypillinen lainattava
apuväline on esim. kyynärsauva, jollaisia tarvitaan vaikkapa
nilkan nyrjähtämisen vuoksi.
- Kartoitan asiakkaiden apuvälineiden tarvetta, autan asiakkaita
apuvälineiden hankinnassa, luovutan apuvälineet asiakkaille sekä
vastaanotan käytön jälkeen. Opastan apuvälineiden käytössä,
seuraan käyttöä, toimitan apuvälineet tarvittaessa huoltoon tai
korjaukseen, Herttoniemen akuuttisairaalan apuvälinelainaamosta
vastaava kuntohoitaja Mervi Purtonen kuvailee monipuolista
työtään.
Erikoistason apuvälineiden lainauksen kotona asuville
helsinkiläisille hoitaa apuvälineyksikkö, jonka toimipiste on
Koskelan sairaalan yhteydessä. Täältä hoidetaan mm. pyörätuolien
pitkäaikaislainaukset. Näihin lainauksiin on oltava lääkärin
allekirjoittama maksusitomus.
HUS:n kautta hankitaan kaikkein arvokkaimmat välineet, kuten
sähköpyörätuolit, kommunikaation apuvälineet ja
ympäristönhallintalaitteet.
Lainausajan pituus riippuu tarpeesta
Apuvälineitä voi lainata lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi.
Lyhytaikaisen lainan maksimipituus on kolme kuukautta.
Pitempiaikainen laina on yleensä niin pitkäksi aikaa kuin
asiakas tarvitsee apuvälinettä. Tilastot osoittavat, että
perustason välineitä lainataan enemmän pitkäaikaislainaan kuin
lyhytaikaislainaan.
Herttoniemen akuuttisairaalassa on jonkin verran erikoistason
apuvälineitä. Pyörätuoleja lainataan lyhtyaikaiseen käyttöön tai
kokeiluun ja sairaalasänkyjä lainataan myös lyhyeksi ajaksi
pikaista tarvetta varten. Suosituimmat pitkäaikaiset lainat ovat
4-pyöräisiä rollaattoreita, tukikahvoja, kävelykeppejä,
suihkutuoleja ja -jakkaroita, irrallisia wc-korokkeita sekä
sängynjalankorottajia.
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen organisaatiouudistus on
lisännyt apuvälineiden lainojen määriä apuvälinelainaamojen
keskittämisen myötä. Aikaisemmin lainaaminen oli hyvinkin
tiukasti sidottu terveyskeskuksen toiminta-alueeseen. Eli uusi
organisaatio on tuonut joustavuutta apuvälineiden lainaamiseen,
Mervi Purtonen kuvailee.
Apuvälineet ovat yleishyödyllisessä käytössä
Apuvälineiden lainaaminen on ilmaista. Apuvälineiden lainoja
myös pyritään seuraamaan sekä karhuamaan palauttamattomia
välineitä. Samoin esim. kotipalvelun kanssa tehdään yhteistyötä,
jotta käyttämättömät apuvälineet palautuisivat lainaamoon.
Apuvälineet voivat olla hyvinkin kalliita -kuten esim.
rollaattorit ja pyörätuolit - joten on tärkeätä, että ne
palautuvat ajallaan ja ovat muidenkin käytettävissä.
Hieman paradoksaalisesti välillä tulee tilanteita, että ihminen
ei halua apuvälinettä, vaikka on tarve on selvästi nähtävissä.
Perustelu voi esim. kuulua ”ettei ole vielä niin vanha” tms. Tai
sitten tulee tilanteita, että joku haluaa yhtä hienon
rollaattorin kuin naapurillakin on. Tällaisissa tilanteissa
joudutaan käyttämään diplomatiaa ja perustelemaan, että miksi
jonkin apuvälineen käyttö on suotavaa, tai miksi joku apuväline
on juuri tälle ihmiselle sopiva.
Teksti: Kari Uittomäki

Pääkirjoitus
Altaat auki vesiliikunnalle
Olen käynyt muutaman viikon ajan ”vesijuoksemassa”
Mäkelänrinteen Uimahallissa ja lihakset ovat kipeinä. Pidän
itseäni innokkaana ulkoilijana, etenkin sienestäjänä, mutta joka
syksy innostus lopahtaa jossakin vaiheessa. Olen itse yrittänyt
eritellä mistä lopahdus johtuu ja vastaukseksi olen listannut
pimeyden, koleuden, vihmovan vesisateen jne. Luulen, että lista
on tuttu monelle muullekin.
Luulen löytäneeni lajini - niin moni muukin. Menee uimahalliin
mihin aikaan hyvänsä, on vesijuoksuallas täynnä. Viikonloppuna
joutuu liivejä jonottamaan. Se, mikä minua on innostanut
vesijuoksussa, on lajin helppous, mutta myös lajin sopivuus eri
ikäisille ja kuntoisille.
Siinä juostessa tulee tutustuttua monenlaisiin ihmisiin. Eräänä
aamuna juoksin pitkään lähes kahdeksankymppisen naisen kanssa,
joka kertoi käyneensä vesijuoksussa Mäkelänrinteen Uimahallissa
sen avaamisesta lähtien. Hänen mukaansa lajista on tullut
muotilaji vasta parin viimeisen vuoden aikana. Matkan teko
taittui häneltä sujuvasti ja vauhti oli ripeää. Hämmästykseni
oli suuri, kun hän nousi altaasta. Altaan reunalla odotti kaksi
kyynärsauvaa, joilla on lähti kulkemaan pahasti linkaten kohti
pukuhuonetta. Puhuessaan hän oli korostanut moneen kertaan, että
niinä päivinä kun hän aloittaa aamun vesijuoksulla, on kivut
kurissa ja olotila parempi. Hänen mukaansa hänen paras
apuvälineensä arjen sujumisessa on aamuinen vesijuoksu.
Uiminenkin on hieno laji, mutta se pitää hallita, jotta sitä
tekee kuntoilumielessä. Tässä suhteessa vesijuoksu on
”tasa-arvoinen” kaikille ja kaikenikäisille. Jokaiseen kuntaan
on saatava lisää ohjattuja vesiliikunnan ryhmiä ja
mahdollisuuksia vesiliikuntaan. Tämän vuoden alussa oli
lausuntokierroksella ”Ikääntyvien ohjatun terveysliikunnan
laatusuositukset”. Lausunnossaan Vanhus- ja lähimmäispalvelun
liitto piti aihetta ajankohtaisena, mutta kirjatut
laatusuositukset olivat mielestämme liian yleisellä tasolla.
Asiakirja oli tyypillisesti hyvin ohjelmallinen periaatepaperi.
Varmasti tämmöisiäkin papereita tarvitaan, jotta myös
ikäihmisille avautuvat ovet kunnallisiin liikuntapaikkoihin.
Myös Raha-automaattiyhdistyksen avustamat altaat tulee saada
täysteholliseen käyttöön. Nyt kunnissa tarvitaan tiedottamista
ikäihmisille suunnatuista liikuntamahdollisuuksista.
Vaihtoehtojen tulee olla innostavia ja kuntoiluun kannustavia.
Liikunnan tulee toimia apuvälineenä toimintakyvyn ja oman
elämänhallinnan ylläpidossa.
Marja-Liisa Kunnas
|