Mikä Ikääntymisen resurssikeskus?
Ikääntymisen resurssikeskusmalli on uudenlainen tapa toteuttaa ikääntyvien toimintaa ja palveluita. Oppaassa kerrotaan miten palvelutaloja ja kotihoitoa kehitetään niin, että mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti. Opas tarjoaa käytännönläheistä luettavaa kaikille vanhustyön toimijoille.
Resurssikeskuksen sisältämät ennaltaehkäisevät toiminnot ja kotona asumista tukevat palvelut ovat oppaassa esiteltynä ytimekkäästi ja laadun kehittämisen näkökulmasta. Oppaassa kuvataan miten toimintaa ja palveluita kehitetään sekä miten olemassa olevia resursseja voidaan nykyistä paremmin hyödyntää ja mistä voi löytää uusia resursseja.
Tilaa opas oheisella lomakkeella; tilauslomake. Oppaan hinta on 20 euroa + postikulut.
YDIN-PROJEKTI 2005-2008
Ydin-projekti alkoi vuonna 2005. Projektin lähtökohtana oli jäsenjärjestöjen tarve vastata paremmin myös lähiympäristön ikääntyvien tarpeisiin. Projektissa oli avoin haku liiton jäsenjärjestöille, joista mukaan kehittämistyöhön sitoutui 13 järjestöä. Mukana projektissa oli 12 palvelutaloa, 1 vanhainkoti ja 1 kotihoidon yksikkö. Jokainen projektikohde oli erilainen ja toimintaa kehitettiin paikallisen järjestön ja ikääntyvien tarpeista käsin. Hanketta rahoitti Raha-automaattiyhdistys.
Kehittämistavoite 1: Ikääntymisen resurssikeskus -mallin luominen
Luodaan ikääntymisen resurssikeskus, jonne ikäihminen voi tulla ja josta hän saa apua, ohjausta, neuvontaa ja tietoa. Resurssikeskuksessa järjestetään erilaista aktivoivaa toimintaa.
Kehittämistavoite 2: Tukiverkosto kotona asumisen tueksi
Kehitetään läheisauttamisen, vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja, joilla luodaan verkosto kotona asumisen tueksi.
Kehittämistavoite 3: Teknologia ja apuvälineet kotona asumisen turvaksi
Tuetaan ikäihmisen kotona asumista kehittämällä asunnon turvallisuutta, toimivuutta ja toimintakykyä tukevaa teknologiaa.
Projektin kohderyhmänä olivat yli 75-vuotiaat säännöllisesti apua ja tukea tarvitsevat, omassa kodissaan asuvat ikääntyvät. Tämän kohderyhmän lisäksi tavoiteltiin ennaltaehkäisevästä toiminnasta hyötyviä ikääntyviä.
Kehittämistyössä mukana olleet tahot
Pohjois-Pohjanmaa:
Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry, Haukipudas
Oulun Seudun Mäntykoti ry, Oulu
Keski-Suomi:
Viitakodit ry, Jyväskylä
Kanta-Häme:
Kössi-säätiö, Hämeenlinna
Pirkanmaa:
Kotipirtti ry, Tampere
Tampereen Vanhuspalveluyhdistys, Tampere
Uusimaa:
Espoon lähimmäispalveluyhdistys ry, Espoo
Kantti ry, Helsinki
Keravan Palvelutalosäätiö, Kerava
Kivipuiston Palvelukotisäätiö, Järvenpää
Käpyrinne ry, Helsinki
Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry, Espoo
Yrjö ja Hanna-säätiö, Järvenpää
Ytimeläiset
Ydin-projektin suunnittelijoina toimivat Satu Marjakangas (1.6.2006-31.12.2008) ja Satu Aalto (17.9.2007-31.12.2008. Tanja Koponen 1.1.2005-31.5.2007
Paikallisen työn projektivastaavina toimivat:
- Kurki Helena, Kantti ry (Bakker Birgitta 31.1.2008 asti)
- Brand Sari ja Ojala Pia, Kotipirtti ry
- Pukkila Kaisa, VPTY, Palvelutalo Omenatarha (Kontio Kaisa 15.3.2008 asti)
- Kormano Johanna, Kössi-säätiö
- Luukinen Kaija, Oulun Seudun Mäntykoti ry
- Wiksten Anette, Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry
- Ollila Johanna, Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry
- Nousiainen Kirsti ja Hietanen Outi, Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry
- Stolt-Suomalainen Soili, Keravan Palvelutalosäätiö
- Rantakokko Liisa, Putaansuu Kaisa, Yrjö ja Hanna-säätiö
- Salonen Maarit, Viitakodit ry (30.12.2007 asti)
- Tiittula Päivi, Käpyrinne ry
- Puranen Tiina, Kivipuiston Palvelukotisäätiö
Ydin-projektin asiantuntijatyöryhmässä toimivat:
- Päivi Topo, Stakes
- Airi Pilkama, YTM
- Tarja Kivekäs, Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto
- Anne-Mari Raassina, Sosiaali- ja terveysministeriö
- Olli Lehtonen, Kantti ry.
- Marja-Liisa Kunnas, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto
Miksi Ikääntymisen resurssikeskus?
Suomalaisessa vanhustyössä tarvitaan uudenlaista ajattelua, työtapoja ja toiminnan rakenteita sekä resursseja. Ikääntymisen resurssikeskusmalli on kehitetty vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vanhustyön haasteisiin.
Iäkkäiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. Palveluiden tarve ei välttämättä kasva samassa suhteessa kuin ikääntyneiden määrä. Tulevaisuudessa ikääntyneiden toimintakyky tulee olemaan nykyistä parempi. Suurelle joukolle hyväkuntoisia ikääntyviä tarvitaan toimintaa ja yhteisöjä, joilla vaikutetaan elämän merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemuksiin sekä ehkäistään turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Harrastus- ja virkistystoimintojen rinnalle tarvitaan tavoitteellista toimintaa, jolla on ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ja samanaikaisesti huono kuntoisille ikäihmisille tarvitaan riittävää hoitoa ja toimivat palveluketjut, joilla taataan hoidon oikea-aikaisuus sekä turvallisuus. Lisäksi tarvitaan entistä enemmän ympärivuorokautisen hoivan ja kuntouttavien palveluiden kehittämistä. Ikääntyvien kotona asumisen mahdollistaminen vaatii kotihoidon määrään ja laatuun panostamista. Ikääntyvien määrällinen kasvu tuo haasteita resurssien riittävyydelle. Resurssikeskusmallissa pyritään ikääntyvien palvelut keskittämään saman katon alle sekä yhdistämään käytettävissä olevia resursseja hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuosituksen (2008) mukaan valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä
91–92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin, 13–14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa, 5–6 prosenttia saa omaishoidon tukea, 5–6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa
terveyskeskusten vuodeosastoilla. Resurssikeskusmallilla pyritään vastaamaan ikääntyville tarjottavien palvelurakenteiden haasteisiin niin, että resurssikeskuksessa ikäihmiset kohdataan yksilöllisesti ja heidän tarpeisiinsa vastataan joustavasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja ikääntyvien määrän lisääntyminen tuo suuria haasteita palveluiden kehittämiselle. Teknologian nopea kehittyminen, ikääntyvän väestön palvelutarpeiden muutokset ja palveluihin liittyvät odotukset sekä asiakkaiden suurempi tietoisuus oikeuksistaan ovat muun muassa tekijöitä, jotka ikääntyvien palveluiden järjestämisessä tulee huomioida. Vanhustenhuoltoyhteisöjen strategiaa ja visioita tulee tarkastella muuttuvan yhteiskunnan ja ikääntyvän väestön tarpeita vastaavaksi. Resurssikeskuksen toiminnan ja palveluiden kehittäminen lähtee ikääntyneiden tarpeiden ja toiveiden kuulemisesta. Resurssikeskuksissa on osaamista ja foorumeita kuulla ikäihmisiä.
Resurssikeskusmalli on kehitetty järjestöpohjaisissa organisaatioissa, jotka tuottavat ikääntyvien palveluasumista sekä kotihoitoa. RAY on tukenut kansalaisjärjestöjen rakennus- ja peruskorjaushankkeita, joilla on rakennettu palvelutaloja. Rakennetuissa taloissa on yhteisiä oleskelu-, ryhmä- ja ruokailutiloja, joiden käyttöä tulee lisätä palvelemaan palvelutalojen asukkaiden lisäksi myös alueen lähistöllä omassa asuinkannassaan asuvien ikäihmisten tarpeita.
Henkilöstöresurssien turvaaminen ja työhyvinvointi ovat vanhustyön haasteita. Resurssikeskukset ovat moniammatillisia työyhteisöjä, joissa panostetaan henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Henkilökunnan työnkuvat on räätälöity esimerkiksi niin, että ryhmäkodissa työskentelevä hoitaja voi kerran viikossa ohjata omaishoitajien tavoitteellista ryhmää. Työtehtävien monipuolisuus ja työnkierron mahdollisuudet tekevät resurssikeskuksista houkuttelevia työyhteisöjä, joihin saadaan myös tulevaisuudessa rekrytoitua vanhustyön ammattiosaajia.
Kun lähdet käynnistämään resurssikeskustoimintaa
- Kartoita ikäihmisten toiveet ja tarpeet sekä muiden vanhustyön organisaatioiden toiminta
- Innosta kaikki mahdolliset käytössä olevat voimavarat, kartoita osaaminen ja jaa vastuut (oma henkilökunta, talon asukkaat, omaiset, yhteistyökumppanit, vapaaehtoiset)
- Suunnittele tiimisi kanssa teidän toimintaympäristöönne ja ikäihmisten tarpeisiin soveltuvat ennaltaehkäisevät toiminnot ja kotona asumista tukevat palvelut. Tarkistakaa nykyisten toimintamuotojen tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyys. Hankkikaa myös tarvittavaa koulutusta.
- Markkinoi aktiivisesti ja etsi ikäihmisiä.
- Kokeile, ota käyttöön, kerää palautetta, anna palautetta.
- Mallinna ja tuotteista parhaat. Laske todelliset kustannukset!
- Myy. Seuraa palvelujen ja toimintojen laatua.
- Kehitä jatkuvasti uutta ja seuraa aikaasi. Resurssikeskus elää ja uudistuu.
Ryhmätoimintapilotin raportti 2008
Väliraportti 2007
|
