Armenialaisia vanhuksia tapaamassa

Ajamme palvelukeskukseen Jerevanin, Armenian pääkaupungin laidalle, ympäristö näyttää aika köyhältä. Armeliaasti jokaisen hökkelin edessä on pergola, jossa viiniköynnökset kiertyvät vehreäksi katoksi luvaten rypäleitä vähän syksymmällä.

Mission Armenian palvelukeskus on korjattu vanhasta teollisuustilasta. Kaupunki on antanut tilat ja kalustus kerätty erilaisista lahjoituksista. Tilaa on harrastuspiireille ja kokouksille. Soppakeittiö on kovin vaatimaton, muutamia isoja kattiloita ja hella. Kattiloissa kiehuu lientä, toisessa herkullisen näköisiä perunoita, ja kaalia pilkotaan kovaa vauhtia salaatiksi. Odotetaan sataa ruokailijaa muutaman tunnin päästä.

Tapaamme ympäristöaktiivit omassa ryhmässään ja kirjallisuuspiirin täyteen ahdetussa huoneessa. Pari hauskaa vanhaa herraa pelaa tuloaulassa paikallista lautapeliä.  Meille esitellään 90-vuotias melko kuuro herra, joka on pontevasti asioinut kaupungin kanssa saadakseen talon lämmityksen parempaan kuntoon. Yläkerrassa on asuntoja, joissa majailee muutamia yksinäisiä pakolaisvanhuksia. Vanhan ukrainalaisen rouvan silmät ovat kyynelissä, kun hän kertoo miehensä kuolemasta.

Mikä Mission Armenia?

Sisarjärjestömme on perustettu vuonna 1988, Armenian suuren maanjäristyksen jälkeen. Työn kohteena ovat yksinäiset vanhat ihmiset, pakolaiset, turvapaikan hakijat ja vammaiset henkilöt. Erityisesti vanhojen ihmisten on vaikea selviytyä, koska eläke on vain 30 dollaria kuukaudessa. Väestöstä vanhoja on noin neljä prosenttia. Valtio ohjaa vanhuksille kovin vähän tukea ja apua. Tosin on sosiaalityöntekijöitä, ”mutta he istuvat vain konttoreissaan”. 

Hallitukselta saadaan 20 prosenttia tukea, muu täytyy hankkia. ”Lasten avustamiseen on paljon helpompi saada rahaa kuin vanhuksille”. Armenialaisia on ulkomailla  iso diaspora joista monet ovat hyvin varakkaita, mutta apua kotimaan vanhuksille tulee vähän.

Järjestö pyrkii hyviin tiedostoihin. Asiakkailla on koodinumero, nimiä ei käytetä. Koodeilla  kerätään terveys- ja henkilöhistoriatietoja. Apu perustuu ADL:n pohjalta tehtyihin arvioihin. Tavoitteena on tarjota vanhoille ihmisille tilaa tavata ja organisoitua itse. Tarvittaessa apua viedään kotiin. Missiolla on myös yksi vanhainkoti, jossa on 12 asukkia. Työntekijöiden määrä vaihtelee viidestäkymmenestä kahteensataan viitenkymmeneen. Jerevanissa on kolme toimintakeskust ja koko maassa noin 3500 soppakeittiön asiakasta. 

Tunnelma on välitön ja myönteinen, vanhat ihmiset innostuvat vierailusta. Johtaja Yervano Mkmitaryanille luovutetaan Valli-Alli symboliksi yhteisestä työstä vanhusten hyväksi.

Vappu Taipale