Selkokieli auttaa osallistumaan . 22.05.2019 | Uutiset

Väestömme ikääntyessä yhä useampi elää muistisairauden kanssa - joko sairastaen sitä itse, sairastuneen omaisena tai ammattilaisena. Usein muistisairaus hankaloittaa puheen ja luetun ymmärtämistä.

Halu ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ei muistisairauden myötä katoa minnekään. Muistisairauden edetessä kyky ymmärtää toisten puhetta tai luettua tekstiä kuitenkin vähitellen heikkenee. Silloin selkokieli voi olla avuksi.

Selkokieli on suomen kieltä, joka on mukautettu tavallista yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Uusimman, tänä vuonna ilmestyneen selkokielen tarvearvion mukaan jopa 14 prosenttia Suomessa asuvista tarvitsee selkokieltä. Selkokieltä tarvitsevilla ihmisillä on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Taustalla saattaa olla esimerkiksi muistisairaus.

Moni iäkkäämpi ihminen lukee mielellään kirjoja, mutta muistisairaus voi vaikeuttaa luetun ymmärtämistä. Onneksi kirjastoista löytyy lukuisia selkokirjoja, joita on helppo lukea. Valikoimaa löytyy runsaasti novelleista dekkareihin. Monet kaunokirjallisuuden klassikot ja bestsellerit ovat saaneet selkomukautuksen, jolloin niistä pääsevät nauttimaan myös ne, joille alkuperäinen teos olisi liian vaikeasti ymmärrettävä. Selkokirjan tunnistaa mustavalkoisesta Selko-tunnuksesta.

Muistisairauden myötä sanomalehden lukeminen voi alkaa tuntua liian vaikealta. Silloin kannattaa kokeilla, miltä tuntuisi lukea uutisia selkokielellä. Selkosanomat on selkokielinen uutislehti, joka ilmestyy kahden viikon välein. Sanomalehden voi edelleen nauttia päiväkahvin kanssa, sillä Selkosanomat voi tilata kotiin tai palvelutaloon.

Selkokieltä voi hyödyntää myös puheessa. Usein ajatellaan, että muistisairaalle täytyy puhua kovalla äänellä ja artikuloida selkeästi. Kuuluva ääni voi toki ollakin tarpeen, jos keskustelukumppanin kuulo on heikentynyt. Ymmärtämisen kannalta on kuitenkin oleellisempaa puhua selkeästi.

Mitä se sitten tarkoittaa? Kuuluva ääni ja selkeä artikulointi ovat toki tärkeitä, kunhan muistaa olla huutamatta ja puhua luonnollisella nopeudella. Lisäksi on hyvä suosia tuttuja sanoja, jotka ovat yleisiä arkipuheessa. Keskustelu on vuorovaikutustilanne, ja toiselle on annettava tilaa osallistua siihen. Ei siis ole tarpeen täyttää hiljaisia hetkiä omalla puheella. Keskustelukumppanilla saattaa olla sanottavaa, jonka muotoilemiseen hän vain tarvitsee hiukan enemmän aikaa.

Muistisairauden ei tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki hauska vähitellen muuttuu mahdottomaksi. Niin kauan kuin lukeminen ja keskusteleminen on vielä mahdollista, selkokieli auttaa osallistumaan. Omaisten ja ammattilaisten kannattaa ottaa selkokieli avuksi tukemaan vuorovaikutusta muistisairaan vanhuksen kanssa. Omaista, ystävää tai hoidettavaa voi ilahduttaa lainaamalla hänelle selkokirjan tai tilaamalla lahjaksi Selkosanomat. Enää ei tarvitse kuin pohtia, mistä hän ilahtuisi eniten: klassikoista, runoista, novelleista vai kenties hyytävän jännittävästä dekkarista?

Elina Kinnunen
projektisuunnittelija
Selkokeskus / Kehitysvammaliitto ry