Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.
VALLI ry allekirjoittaa Suomen Sosiaali- ja terveys SOSTE ry:n aluevaaliteesit. Tutustu teeseihimme alla:
1. Järjestöjen toiminta osaksi hyvinvointialuestrategiaa
Luodaan paremmat edellytykset hyvinvointialueiden eri toimijoiden väliselle yhteistyölle
Osallisuus ja yhteiskehittäminen on otettava aidoksi käytännöksi asiakaskeskeisten palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa. Iäkkäiden ja heikommassa asemassa olevien kokemukset ja tarpeet täytyy huomioida ja keinot kirjata strategiaan.
Digipalveluissa on kehitettävä monitoimijaista yhteistyötä ja hyödynnettävä avoimia rajapintoja.
Ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan vanhustyöhön tulee panostaa nyt, sillä näin saadaan merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa. Etsivä vanhustyö ja muut ennaltaehkäisevät palvelut on integroitava mukaan hyvinvointipalveluihin.
Hyvinvointialueiden iäkkäille kohdennettujen ja ikäystävällisten palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus taattava
Iäkkäille kohdennettujen monimuotoisten ja matalan kynnyksen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on varmistettava kaikilla hyvinvointialueilla. Näitä palveluita ovat myös helppokäyttöiset digipalvelut ja digituki, maksuttomat palvelut sekä kasvokkain asiointi.
Strategiassa on turvattava järjestöjen toimintaedellytykset sekä tunnistettava vanhusjärjestöjen tarjoamien palveluiden tuki ja hyödyt.
Vanhusjärjestöjen palveluiden tulee olla osana hyvinvointialueiden ja muun kuntatoiminnan palveluvalikkoa. Näin palvelujen ja tuen saatavuus varmistetaan kaikkialla Suomessa.
Vanhustyön toimijoiden osaaminen varmistettava
Vanhusalan työvoiman riittämiseksi on kehitettävä uusia ratkaisuja. Nykyisten vanhusalan ammattilaisten verkostotyö- ja teknologiaosaamista on entisestään vahvistettava sekä lisätä valmiuksia tunnistaa riskitekijöitä ja avuntarpeita ikääntyneiden kohtaamisissa.
Hoito- ja hoivatyön koulutuksen laatu on varmistettava oppilaitoksesta riippumatta. Hoiva-avustajien koulutussisältöjä tulee suunnitella yhteistyössä alan toimijoiden ja järjestöjen kanssa, jotta ne vastaavat käytännön tarpeeseen.
Laadukkaan hoivan merkitys on tunnustettava ja sen toteutumisesta on viestittävä läpinäkyvästi. Erityisesti ikäihmisten mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitettävä sekä palveluiden saatavuus ja laatu turvattava. Laadukkaan hoivan kannalta on olennaista ikäihmisten psykososiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen.
On varmistettava laatusuositusten toteutuminen ja ikäystävällinen Suomi: huonolle hoidolle, palvelulle ja ikäsyrjinnälle on oltava nollatoleranssi.
2. Järjestöjen ja alueiden yhteistyölle on luotava toimivat rakenteet
Tarvitaan konkreettinen suunnitelma ja aikataulu toimijoiden säännöllisen kuulemisen ja vuoropuhelun toteutumiseksi. Näin voidaan yhdessä päättää hyvinvointia ja terveyttä edistävistä tavoitteista, sekä toimenpiteistä kaikkien kansalaisten, myös iäkkäiden tarpeet huomioiden.
On tärkeää, että hyvinvointialueille nimettävä järjestökoordinaattori tuntee erityisesti iäkkäiden parissa toimivat järjestöt, sillä Suomi ikääntyvänä yhteiskuntana tarvitsee kaikki yhteiskunnan resurssit iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämiseksi.
3. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava
Hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöavustamisen jatkumisesta ilman katkoksia osana hyvinvointialuestrategiaa. Vain siten voidaan turvata järjestöjen tuki ja apu sitä tarvitseville.
On tärkeää, että hyvinvointialuestrategiassa linjataan, miten hyvinvointialue rahoittaa järjestöjen toimintaa sekä tarjoaa järjestöille ja vapaaehtoisille mahdollisuuksia käyttää hyvinvointialueen tiloja toimintaansa.
