Älykello seniorille

"piirroskuva älykellosta"

Turvatuotteista ja erilaisista turvarannekkeista puhuttaessa monen mielikuvana on perinteiseen turvapuhelimeen liitetty rannepainike, jolla hälytetään apua tarvittaessa. Tällainen painike koetaan usein hankalaksi käyttää. Ja sen pelätään leimaavan käyttäjäänsä esimerkiksi vanhaksi ja heikoksi, joka ei selviä päivittäisistä toiminnoistaan ilman toisen henkilön apua. Älykellojen mielikuva on erilainen, ja ne   mielletään tyypillisesti nuoren, teknologiasta kiinnostuneiden ja sporttisten ihmisten teknologialeluiksi. Tuotteiksi, joille vanhemmilla ihmisillä ei ole juurikaan käyttöä.

Todellisuudessa molemmat mielikuvat ovat auttamattoman virheellisiä. Nykyaikaiset turvarannekkeet ovat useimmiten pitkälle kehitettyjä korkean teknologian tuotteita, jotka toimivat itsenäisesti tarkkaillen käyttäjänsä terveydentilaa ja liikkumista. Ne myös toimivat hälyttimenä sekä asunnossa että asunnon ulkopuolella. Monet niistä toimivat samalla myös rannekelloina.

Myös älykellon kohdalla mielikuvat ovat yhtä virheellisiä: kysymyksessä on tuote, joka on kaikkea muuta kuin lelu. Älykello on korkean teknologian tuote, jolla pystytään parantamaan käyttäjänsä elämänlaatua merkittävästi. Niillä tyypillisesti seurataan unenlaatua, liikkumista sekä muuta terveyttä ja usein ne toimivat kommunikaatiovälineinä, eräänlaisina älypuhelimen jatkeina. Osa älykelloista toimii ns. rannepuhelimena, jolloin ne eivät tarvitse parikseen varsinaista älypuhelinta. Laitteesta riippuen niihin on mahdollista soittaa ja niillä on mahdollista soittaa joko ennalta määriteltyihin tai vapaavalintaisiin numeroihin.

Turvarannekkeen ja älykellon erot

Mikä sitten erottaa nykyaikaisen turvarannekkeen ja älykellon toisistaan? Itse tuotteen osalta lähinnä valmistaja/markkinoija ja valmistajan tuotteelleen määrittämä käyttötarkoitus. Varsinkin uudemmista älykelloista löytyvät kaikki samat ominaisuudet kuin paikantavista turvarannekkeistakin ja lisäksi tuotteesta riippuen suuri joukko muutakin toiminnallisuutta.

Älykello saatetaan myös mieltää sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi tuotteeksi kuin turvaranneke, koska sen imago on erilainen. Turvalaitteiksi tarkoitettujen tuotteiden kohdalla pitää muistaa se, että mikään laite ei yksin takaa avunsaantia, vaan taustalla on aina laitteen avulla tuotettu palvelu. Turvarannekkeella tämä on todennäköisesti jonkun palveluntuottajan hälytyskeskus. Älykellon osalta taas tarvittavan avun toimittaa paikalle omainen tai muu läheinen, jolle kellolla soitetaan tai jolle laite on ohjelmoitu automaattiset hälytykset toimittamaan. Toki joissain älykellomalleissa on sisäänrakennettuna ominaisuutena kaatumistunnistin, joka kaatumisen ja sen jälkeisen reagoimattomuuden havaitessaan soittaa automaattisesti yleiseen hätänumeroon ja välittää käyttäjänsä sijaintitiedon.

Älykellojen ominaisuudet ja toiminnot eroavat hyvin paljon mallista ja valmistajasta riippuen. Tyypillisimpiä ominaisuuksia ovat sykkeen mittaus ja liikunnan seuranta. Useimmissa malleissa on nykyään myös sisäänrakennettuna GPS-paikannus, jonka avulla laitteelle voidaan luoda hyväksyttyjä liikkumisalueita, joiden rajojen ylittyessä voidaan toimittaa automaattinen hälytys ennalta määriteltyyn puhelinnumeroon.  Uusimmista älykelloista löytyy myös yllä mainittu kaatumisen tunnistus sekä esimerkiksi ekg-seuranta. Lisäksi moniin älykelloihin on ladattavissa erilaisia sovelluksia, joilla voidaan seurata mitä erilaisempia asioita kuorsauksen ilmenemisestä hetkelliseen UV-säteilyn määrään tai aikaan perustuviin hälytyksiin, joita voi käyttää vaikkapa muistuttamaan lääkkeenotosta.

Käyttäjän tarpeiden kartoitus ennen hankintapäätöstä

Älykellon, kuten minkä tahansa muunkin tuotteen kohdalla, on järkevää kartoittaa käyttäjän tarpeet ennen hankintapäätöksen tekemistä. Jos laitetta ollaan hankkimassa mahdolliseksi turvavälineeksi ikääntyneelle, niin hankintaa voi pohjustaa esimerkiksi kysymällä: Millainen henkilön toimintakyky ja muistitilanne on? Onko tarpeen käyttää turvaratkaisua kotona vai kodin ulkopuolella (vai sekä-että)? Minne mahdollisen hälytyksen halutaan ohjautuvan? Onko tarve perinteiselle ”turvanappi”-hälyttimelle? Kuinka laajalla alueella henkilö tyypillisesti liikkuu? Onko henkilö jo jonkin palveluratkaisun piirissä ja jos on, niin millaista turvaratkaisua tämä toimija mahdollisesti tarjoaa? Jos tuotetta lähdetään hankkimaan vapailta markkinoilta, niin mikä on käytössä oleva budjetti ja mitä laitteita henkilö on tottunut käyttämään (eli onko mahdollista hyödyntää olemassa olevia laitteita uudella tavalla turvaratkaisuna/sen osana)? Millainen puhelin henkilöllä on käytössä (malli ja käyttöjärjestelmä)?

Näillä kysymyksillä saadaan jo helposti muodostettua käsitys siitä, millaisesta tuotteesta kyseinen henkilö hyötyisi – onko älykello riittävä vai pitäisikö jo harkita varsinaisen turvarannekkeen hankintaa.

Huomioitavaa älykelloista

Älykellon osalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on käytössä olevan puhelimen käyttöjärjestelmä. Jos käytössä on Applen puhelin, kannattaa hankkia myös Applen kello. Jos taas käytössä on Android-puhelin, kannattaa hankkia Androidin kanssa yhteensopiva tuote. Jos älypuhelinta ei ole ollut käytössä ollenkaan, voi soveltuva tuote löytyä vaikkapa suhteellisen edullisesta rannepuhelimesta. Näitä markkinoidaan ensisijaisesti lapsille ensipuhelimiksi, mutta ne soveltuvat hyvin myös ikääntyneen turvaksi.

Älykello on hyvin monipuolinen väline ja sen avulla pystytään suorittamaan monenlaisia asioita sekä seuraamaan käyttäjänsä terveydentilaa. Kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista, mikä älykellon käyttöönotolla saavutetaan, on hieman abstraktimpi: kun älykello otetaan käyttöön tilanteessa, jossa sen turvaominaisuuksia ei vielä tarvita, on sen käyttö tullut tutuksi ja sitä osataan käyttää sitten, kun turvaa tarvitaan. Lisäksi älykellon käyttäjä tottuu siihen, että hänellä on kello ranteessaan, ja kun elämän loppupuolella on siirryttävä varsinaisen turvarannekkeen käyttöön, siirtymä on luonteva eikä ranneke niin helposti unohdu lipastonlaatikkoon.

Ikäteknologiakeskus auttaa mielellään, jos sinulla on kysyttävää tästä tai muista ikääntymiseen ja teknologiaan liittyvistä asioista. Käy tutustumassa nettisivuihimme ja ota rohkeasti yhteyttä tarvittaessa!

Kaisa Huuhtanen
Erityisasiantuntija
Ikäteknologiakeskus