Älyteknologian kehitys voi avata uusia mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Älyteknologioilla tarkoitetaan pääasiassa hyvinvointi-, turva- ja ICT-teknologioita, joissa on jonkinlainen tietoliikenneyhteys. Ikääntyneille suunnattuja teknologiatuotteita ja -palveluja on saatavissa, mutta ne ovat usein hoivaan ja terveysteknologiaan liittyviä.
Esimerkiksi erilaisia henkilön fyysistä terveydentilaa ja toimintakykyä seuraavia mittausteknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja on markkinoilla jo useita. Asuntoihin sijoitetut anturit tarkkailevat ikääntyneen selviytymistä tutussa kotiympäristössä kaikkina vuorokauden aikoina. Nämä ratkaisut voivat helpottaa myös ikääntyneen voinnista huolestuneiden omaisten ja läheisten arkea.
Huomio asumisen ja asuinympäristöjen turvallisuuteen ja esteettömyyteen
Huomiota tulee myös kiinnittää laajemmin asumisen ja asuinympäristöjen turvallisuuteen ja esteettömyyteen. Lappeenrannan Vanhusneuvoston pitkäaikaista puheenjohtajaa, sosiaalineuvos Jaakko Tuomea lainatakseni ”Vanhuksilla – ei kaikilla ikääntyneillä – on usein jokin ns. neljän K:n riskeistä – kaatuminen, kantaminen, kumartaminen tai kurottaminen- mitkä voivat vaikeuttaa arjessa selviytymistä.” Suomessa 65 vuotta täyttäneiden tapaturmista 80 prosenttia on seurausta kaatumisista tai matalalta putoamisesta. Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Erityisesti asumiseen liittyvistä ikääntyneille suunnatuista helppokäyttöisistä älyteknologiatuotteista ja palveluista, joilla voitaisiin ehkäistä neljän K:n riskejä ja tukea kotona asumista, on kuitenkin huonommin saatavissa tietoa. Kotona asumisen tueksi tarvitaan monenlaisia ja -tasoisia ratkaisuja ja niihin liittyviä palveluja. Alan tuotekehitys kaipaa kipeästi uusia tuoteinnovaatioita. Esimerkiksi sähköpolkupyörät ovat yleistyneet ja sähkömopoja on saatavissa mutta missä piileksivät Suomen markkinoilta vaikkapa sähköavusteiset rollaattorit, joita oli esittelyssä mm. Sheffieldin viime vuotisilla apuvälineteknologiamessuilla Englannissa.
Älykkään talotekniikan ja kotiautomaation mahdollisuudet ja haasteet
Älykäs talotekniikkaa ja kotiautomaatio, kuten kiinteistöhallintaan ja asunnon/kodin toimintaan liittyvät järjestelmät ja laitteet, voisivat toteuttamamme selvityksen (Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena, Ympäristöministeriön raportteja 7/2017) mukaan tarjota uusia mahdollisuuksia kodin turvallisuuteen ja toimivuuteen. Älylaitteilla, kuten älypuhelinsovelluksella tai web-portaalin kautta voidaan ohjata monia asunnon ja kodin laitteiden toimintoja, esimerkiksi asunnon lämmitystä, lieden ja uunin käyttöä, palo- ja häkävaroittimia ja asunnon elektronista lukitusta.
Kaatumisen ehkäisemiseksi asuntoon voidaan asentaa vuode- tai lattia-anturitekniikka tai puheentunnistusta hyödyntävä, yöllä WC-tiloihin liikuttaessa automaattisesti päälle kytkeytyvä valaistus. On kuitenkin muistettava, että valtaosa ikääntyneistä asuu vanhemmissa asunnoissa, joihin älykkään talotekniikan ja kiinteistönhallintaan ja asunnon toimintaan liittyvien järjestelmien ja laitteiden asentaminen jälkikäteen voi olla taloudellisesti vaikeaa tai mahdotonta. Lisähaasteensa tuovat järjestelmien vaatima ylläpito ja huolto, mikä on monelle ikääntyneelle ja nuoremmallekin haasteellista.
Esineiden internetin yleistyessä monia tavallisia laitteita, kuten esimerkiksi lamppuja, jääkaappeja, pesukoneita, televisiota jne. pystytään jo seuraamaan ja ohjaamaan tietokoneella, puhelimella tai tabletilla ja myös siten, että nämä antureilla ja älykkäillä ohjelmistoilla varustetut laitteet pystyvät kommunikoimaan toistensa kanssa. Keskeinen haaste liittyy tietoturvan puutteeseen. Selvityksemme (emt.) mukaan älyteknologian osalta ongelmaa pahentaa se, että standardit tietoturvalle puuttuvat kodin automaation osalta. Olemme lukeneet uutisia älyjääkaapeista, joiden tietoturvahaavoittuvuuksia hyödyntämällä hakkeri saa kaikki kodin älylaitteet ja niiden sisältämän datan haltuunsa. Tietosuojan merkitys korostuukin erityisesti silloin, kun palveluihin yhdistyy henkilötietojen käsittelyä.
Ikääntyneiden tarpeet otettava huomioon – Enemmän ja parempaa käyttäjälähtöistä suunnittelua
Teknologiayritykset eivät tunne riittävän hyvin ikääntyneiden tarpeita ja teknologiat ovat heidän kannaltaan epäsopivia tai laitteet yksinkertaisesti toimimattomia. Ikääntyneet nähdään kuitenkin kasvavana kohderyhmänä –puhutaan ”hopeamarkkinoista” (silver economy) – mutta juurikin käytettävyyden kannalta vaativana. Esimerkiksi käyttäjien tottumattomuus teknologian käyttöön, aistien ja kognitiivisten toimintojen (esim. muisti, havaitseminen) heikkeneminen sekä selkeyden ja helppokäyttöisyyden vaatimukset tuovat omat haasteensa suunnitteluun. Nykyisen kaltainen teknologia ei kuitenkaan vielä täysin palvele ikääntyvää ihmistä. Monelle vanhukselle jo tietokoneen käyttö tai älypuhelimen hankkiminen ja voivat olla vaikeaa, ellei mahdotonta. Tarvitsemme enemmän ja parempaa käyttäjälähtöistä suunnittelua, missä teknologian kehittäjät – myös muut kuin terveysteknologian – kohtaisivat ikääntyneitä heidän omissa aidoissa toimintaympäristöissään. Ymmärrys ja tieto ihmisten arjesta, toimintakyvystä ja tarpeista ovat välttämättömiä, kun suunnitellaan ja toteutetaan ikääntyneille suunnattua teknologiaa. Tänä parantaa myös itse teknologian käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.
Tiedon, ohjauksen ja neuvonnan tarve kasvaa
Teknologian ja digitalisaation edistysaskelista puhuttaessa on huomattava, että niistä voi tulla myös voimakkaasti eriarvoistavia tekijöitä. Älyteknologioiden kehitys etenee nopeasti, eivätkä kaikki ikääntyneet pysy tai halua pysyä tässä kehityksessä mukana. On hyvä tiedostaa, että merkittävä osa ikääntyneistä henkilöistä on yhä tottumattomia tietotekniikan käyttäjiä ja he käyttävät Internetiä ja digitaalisia palveluita vaihtelevasti. Tilastokeskuksen (2016) mukaan vanhemmassa ikäluokassa 74 – 89-vuotiaista vain 21 % käyttää Internetiä päivittäin tai lähes päivittäin ja 63 % ei ole koskaan käyttänyt Internetiä. Internetin käyttö matkapuhelimella on tätäkin vähäisempää.
Valtiovarainministeriön viime vuoden lopussa päättyneessä AUTA-hankeessa pohdittiin, miten digitaalisten julkisten palvelujen ulkopuolelle jääviä voitaisiin auttaa. AUTA-hankeessa on kartoitettu ihmisryhmiä, joista digitaalisen asioinnin apua tarvitsevat todennäköisimmin tulevat. Tavoitteena on ollut myös toimintamallin kehittäminen digitaalisten palveluiden opastus-, tuki- ja neuvontapalveluille. Vanhustyön Keskusliiton SeniorSurf-toiminta (https://www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/) on myös kehittänyt karttasovelluksen, josta löytyvät digiopastuksen paikat ympäri Suomen.
Teknologia myös maksaa ja sen käyttöönotto vaatii paitsi tietoa tarjolla olevista ratkaisuista myös käyttöön liittyvää tukea ja ohjausta. Teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin tutustuminen kotona asumisen tukena on hyvä tilaisuus tutustua esimerkiksi siinä vaiheessa, kun asuntoon tehdään muutossuunnitelmia. Erinomainen esimerkiksi tästä työstä on Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hanke, missä tuetaan ja opastetaan sekä ikääntyneitä ihmisiä että ikääntyneiden ihmisten kanssa työskenteleviä ammattilaisia arkiteknologiaan (kohtuuhintaisia, helppoja hankkia ja asentaa) liittyvien laitteiden käyttöönotossa ja käytössä. Kotiturva tekee tiivistä yhteistyötä liiton valtakunnallisen korjausneuvojaverkoston kanssa. Korjausneuvojat auttavat asuntojen muutostöiden suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa ARA:sta, välittävät tietoa arkiteknologisista ratkaisuista ja myös opastavat ikääntyneitä näiden laitteiden käytössä.
Tiedon löytäminen kotona asumista tukevan teknologian esittely- ja ohjaus- ja neuvontapaikkoista niiden sijainnista, aukioloajoista, tutustuttavista ratkaisuista voi olla vaikeaa eikä tietoa ohjauksen ja neuvonnan saatavuudesta ole ollut aiemmin kootusti saatavissa. Ympäristöministeriön koordinoimassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013-2017 käynnistimme aiheesta valtakunnallisen selvityksen. Selvityksen toteuttaa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli Ry:n Ikäteknologiakeskus ja kesällä 2018 valmistuvat tulokset raportoidaan opaskirjan muodossa. Myös aiemmin em. tahojen yhteistyönä toteuttama ”Arjen älykkäät välineet. Opas ikääntyneiden kotona asumisen tueksi” –opaskirja on osoittanut hyvin lyhyessä ajassa tarpeellisuutensa ja oppaasta on otettu uusintapainos.