OTT Anja Karvonen-Kälkäjä koulutti huhtikuun puolivälissä vanhustyön ammattilaisia vanhuuteen varautumisesta. Ammattilaisista koostuvalle kuulijakunnalle edunvalvontavaltuutuksen ja holhoustoimilain mukaisen edunvalvonnan ero oli selkeä, vaikka yleensä edunvalvontavaltuutus tunnetaan Karvonen-Kälkäjän mukaan huonommin.  

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että tulee siihen myöhemmin kykenemättömäksi esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi. Valtuuttaja määrittelee valtuutuksessaan itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa ja sen, kuinka valtuutetun toimintaa valvotaan. Vaikutusmahdollisuudet ovat siten ihan toisenlaiset silloin kun asioihin voi itse vaikuttaa kuin silloin, kun puhutaan holhoustoimilain mukaisesta edunvalvonnasta.

Koulutuksiin osallistuneille päivän tärkein anti olikin sen oivaltaminen, kuinka tärkeätä on ottaa hoitotahto- ja edunvalvontavaltuutusasiat puheeksi entistä aikaisemmin ja jo mielellään ennakoivien kotikäyntien yhteydessä. Nämä asiat ovat herkkiä, joten niitä halutaan siirtää kunnes voi käydä niinkin, että hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on jo myöhäistä. Asioista puhumiseen tarvitaan lisää avoimuutta ja aikaista puheeksiottamista. Jo se, että lomakkeita on helposti saatavilla ja aihepiiri arjessa läsnä, madaltaa henkilökunnan kynnystä puheeksiottoon ja asiakkaiden innostusta vanhuuteen varautumiseen ja sen suunnitteluun.- See more at: https://www.valli.fi/ajankohtaista/uutiset/asiaa-hoitotahdosta-edunvalvontavalvonnasta-ja-sijaispaeaettaejaestae/#sthash.tdx7eN7x.dpuf