Julkiset palvelut digitalisoituvat, mutta kaikki eivät pysty ilman tukea käyttämään niitä digitaalisesti. Tämä oli lähtökohta, johon lähdettiin hakemaan ratkaisua, kun valtiovarainministeriö asetti kesällä 2016 AUTA-hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jolla autetaan asiakkaita sähköistyvien palvelujen käytössä ja niiden äärelle. Unohtamatta sitä, että edelleen tarvitaan muitakin asiointitapoja.
Hanke päättyi vuoden 2017 lopussa ja projektiryhmän raportti on ollut lausuntokierroksella 5.3.2018 asti. Nyt ministeriössä käymme lausuntoja läpi, kokoamme yhteenvetoa ja jatkokehitämme toimintamallia saadun palautteen avulla.
Digituen toimintamallia työstäessämme teimme aktiivisesti sidosryhmäyhteistyötä eri tahojen kanssa. Kävimme keskusteluja niin julkisen hallinnon toimijoiden, yksityisen sektorin kuin kolmannen sektorin kanssa. Muun muassa Digi arkeen –neuvottelukunta, jonka toiminnassa on mukana edustajia järjestökentästä, ministeriöistä sekä tutkijamaailmasta, oli tärkeä sidosryhmämme.
Digitukea tarvitaan ja sitä on jo tarjolla
Eräs tärkeä huomio työn aikana oli, että tavoitteemme on yhteinen ja tarve tuelle on ajankohtainen, sillä kysyntää digituelle riittää. Opimme, että esimerkiksi järjestökenttä tarjoaa jo nyt monipuolisesti digitukea omille kohderyhmilleen koulutuksista vertaistukeen ja materiaaleihin. Järjestökentällä, kuten Valli ry:llä, on paljon sellaista tietoa ja osaamista, jota tulee jatkossakin hyödyntää valtakunnallisessa digituen mallin kehittämisessä.
Myös Kansalaisneuvonta tarjoaa jo tällä hetkellä yleisneuvontaa julkisen hallinnon digitaalisista palveluista. Julkisella hallinnolla, kuten virastoilla on velvollisuus neuvoa asiakastaan omien digitaalisten palvelujensa käytössä. Suomi.fi –digituen osioon tullaan keräämään ajankohtaisia tietoja digituen tarjoajista. Muun muassa tätä kautta voi jokainen jatkossa löytää digitukea asiakkaalleen tai läheiselleen.
Toimintamallia kehitettiin hankeaikana paikallisten kokeilujen avulla, joissa oli mukana kuntia ja kaupunkeja, kirjastoja, järjestöjä, yrityksiä ja oppilaitoksia. Kokeilut olivat keskenään erilaisia, eri asiakasryhmille suunnattuja ja eri alueilla toteutettavia. Myös näistä saimme tärkeää tietoa toimintamallia varten. Eräs merkittävä huomio oli pankkitunnisteiden opastamisen ja käytön haasteet sekä tarve saada nykyistä parempia tapoja käytön opastamiseen mm. kokeiluympäristöillä. Toisena merkittävänä huomiona haluan mainita, että digilaitteita ja –palveluita halutaan varsin usein oppia ja opitaan käyttämään, kunhan asiakkaalle on tarjolla itselle sopivaa digitukea.
Käydessämme keskusteluja eri tahojen kanssa, havaitsimme, että digituen antamiseen kaivataan myös hyvien käytäntöjen ja sääntöjen kirjaamista sekä selkeää roolijakoa mm. järjestön ja viraston välillä.
Digituen saatavuutta, laatua ja löydettävyyttä parannetaan yhteistyöllä
Digituen tarvitsijoita on monenlaisia, ja digitukea tarjoavat tahot vaihtelevat alueittain. Tästä syystä toimintamallilla kootaan digituen tuottajia eri puolille Suomea verkostoiksi siten, että asiakkaiden tarpeet ja alueelliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.
Digituen malli perustuu yhteistyölle. Alueellisesti sitä tulee kehittämään ja koordinoimaan maakunta ja valtakunnallisesti tuen mallia kehittää Väestörekisterikeskus (VRK). VRK tarjoaa tukea digituen tuottajille, kehittää hyviä käytäntöjä yhdessä digitukea antavien tahojen kanssa, tarjoaa koulutusta ja kerää Suomi.fi-alustalle tukimateriaaleja.
Näin jokaisen digitukea tarjoavan tahon ei tarvitse pähkäillä asioita itsekseen, vaan se voi hyödyntää jo valmiita materiaaleja ja olla mukana digituen tuottajien verkostossa yhdessä kehittämässä parasta mahdollista digitukea.
Digituen mallin mukainen valtakunnallinen kehittäminen on käynnistymässä ja alueelliset pilotit aloittavat tänä vuonna. Yhteinen kehittäminen ja selkeä viestintä ovat edellytys sille, että jokainen joka digitukea tarvitsee, löytää ja saa sitä. Tässä työssä onnistumme yhteistyöllä koko toimijakentän kanssa.
Katja Väänänen
Erityisasiantuntija
AUTA-hankkeen projektipäällikkö
Valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon ICT-osasto