Blogit

Julkaisemme täällä vallilaisten omia sekä yhteistyökumppaneidemme kirjoittamia blogeja ajankohtaisista aiheista.

Suomessa muistioireisten määrä kasvaa nopeasti. Suurin osa heistä asuu ja tulee asumaan jatkossakin tavallisissa kodeissa ja asuinympäristöissä. Jyväskylän Kalonin yhteisöllinen kortteli tarjoaa uudenlaisen ja konkreettisen mallin siihen, miten muistioireisten arjessa pärjäämistä ja toimintakykyä voidaan tukea. Tuore tutkimus Muistiyhteisöllisyys, kuntoutuminen ja arjen tuki – Kestävän asumisen oppeja Kalonin yhteisöllisestä korttelista osoittaa, että muistioireisten ikäihmisten turvallinen arki

VELA tuoli.

Marraskuussa Tampereen Messukeskuksessa järjestetty Apuväline 2025 -tapahtuma kokosi yhteen apuvälinealan toimijat, kuntoutuspalvelut ja Liikuntamaan kokeilupisteet. Ikäteknologian asiantuntijan silmin messut tarjosivat tuttuja ratkaisuja, mutta ikääntyneille suunnattua sisältöä oli harmillisen vähän. Tässä omat havaintoni ja pohdintani siitä, mihin suuntaan ala on menossa, ja mitä toivoisin tulevaisuudelta.  Vierailin marraskuussa Apuväline 2025 -messuilla Tampereen messukeskuksessa. Aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan

Ensimmäiset työelämäkokemukset ovat merkittäviä nuorille sekä voivat ja monesti ohjaavat heidän jatkopolkujaan. Onnistunut TET-jakso vanhuspalveluissa voi innostaa nuoria työskentelemään ikäihmisten parissa. Vanhustyön Trainee kiittää niitä jäsenyhteisöjä, joiden kanssa on järjestetty 360 TET-jaksoja vanhuspalveluissa.  Niiden kautta nuoret ovat osallistuneet palvelutalojen monipuoliseen toimintaan ja eri ammattiryhmiin 2-6 nuoren pienryhmänä. Nuoret myös suunnittelevat projektin ikäihmisten iloksi ja oppimisensa

Suomi ikääntyy. Tämä ei ole vain tilasto, vaan todellisuus, joka koskettaa jokaista meistä. Jokainen vanhenee – ja jokainen tarvitsee joskus toisen ihmisen tukea. Ikääntyminen ei ole yhdenmukainen polku, vaan moninainen matka: toiset elävät aktiivista arkea, toiset kamppailevat yksinäisyyden, toimintakyvyn heikkenemisen tai turvattomuuden kanssa. Yhteisvastuu 2026 kutsuu rakentamaan kulttuuria, jossa välittäminen kuuluu kaikille.  Miksi välittäminen on

Muistisairaus voi vaikuttaa kommunikointiin monin eri tavoin. Muistisairauteen sairastuneella henkilöllä voi esiintyä sananlöytämisen vaikeutta, sanavarasto voi kaventua, aiheessa pysyminen hankaloitua ja aloitekyky heikentyä. Myös puheen ymmärtämisen haasteet ovat yleisiä. Sairauden loppuvaiheessa puhe saattaa jäädä kokonaan pois. Kommunikoinnin haasteet koetaan usein yhdeksi eniten elämänlaatuun vaikuttavista muistisairauden oireista, ja ne vaikuttavat niin muistisairaaseen itseensä kuin hänen lähipiiriinsä.

Arvoisa valtuutettu, alue- ja kuntapäättäjä, Täällä yhteiskunnassa meitä on valtava joukko ikääntyviä ja vanhoja ihmisiä, joista moni on elänyt sotien jälkeiset tiukat vuodet, kehittänyt ja rakentanut pohjaa nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Nyt lapsemme ja lapsenlapsemme saavat elää maailman onnellisimpina, mutta myös me ikääntyvät ja vanhat ihmiset ansaitsemme onnemme ja hyvinvointimme. Meillä ikääntyvillä ja vanhoilla ihmisillä pitää olla

TOP