Blogit

Julkaisemme täällä vallilaisten omia sekä yhteistyökumppaneidemme kirjoittamia blogeja ajankohtaisista aiheista.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa monia. Siihen liittyvät tapahtumat tulevat mieleemme ja puheisiimme niin vapaaehtoistoiminnassa kuin omassa arjessa. Aivan erityisellä tavalla se kuitenkin koskettaa ikääntyneitämme. Sota on aina traumatisoiva sen kokeneelle. On luonnollista, että sota-ajan kokenut ikäihminen käy mielessään uudelleen läpi kokemaansa ja tuntee samankaltaisia tunteita kuin tapahtumahetkellä. Myös jälleenrakentamisen aikakaudella syntyneet ja kasvaneet voivat elää

Ukrainan vanhat ihmiset jäävät sodan jalkoihin

Virpi Dufva, Vappu Taipale

Monet ovat liian heikkoja lähtemään pakolaisiksi. Ukrainan sotatilanne vaikuttaa syvästi ukrainalaisten elämään. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vanhat ihmiset. Kautta nykyajan kriisien on todistettu, että juuri vanhat jäävät pahiten sodan jalkoihin. Monet heistä haluavat jäädä kriisialueille, monet ovat liian heikkoja lähtemään pakolaisiksi. Heidän tarpeitaan ei huomioida vaikeilla pakolaisvaelluksilla, lääkkeet ja apuvälineet unohtuvat tai jäävät matkalle, eikä heidän

Köyhyyden ja nälän poistaminen maailmasta on ollut YK:n tavoitteena lähes niin kauan kuin tämä maailmanyhteisö on ollut olemassa. Aihe täsmentyi, kun pääsihteeri Kofi Annanin johdolla tehtiin Millennium-tavoitteet vuonna 2000. Niissä yhdeksi tavoitteeksi asetettiin vuosi 2015, jolloin köyhyys piti puolitettaman. Ihme kyllä, tämä saavutettiin, suureksi osaksi Kiinan talouskasvun ansiosta. Seuraava askel otettiin Kestävän kehityksen tavoitteiden nimellä.

Ikäteknologiakeskus fasilitoi ikäteknologiaverkostoa, jossa on mukana satoja teknologian ja ikääntymisen rajapinnassa toimivia henkilöitä. Tämä rajapinta koskettaa esimerkiksi erilaisissa kehittämishankkeissa toimivia, alan yrittäjiä, oppilaitoksia sekä hankintaorganisaatioiden edustajia. Jokainen osallistuja on mukana omalla asiantuntemuksellaan ja omista lähtökohdistaan käsin. Teknologia mahdollistaa moniaistisen kommunikaation Vuoden 2022 ensimmäisessä tapaamisessa paneuduttiin työpajamuotoisesti kommunikaatioon ja sen moninaisiin tapoihin haasteiden ja ratkaisujen kautta.

kuvassa iso joukko ihmisiä istuu kuuntelemassa Päivi Topon esitystä. Taustalla VALLIn ja Ikäinstituutin roll-up-julisteet.

STEA:n rahoittaman Elämänote-ohjelman (2018–2021) yhteinen matka päättyy. Meistä moni on jo siirtynyt uusiin tehtäviin. On aika kääntää katse hetkeksi taaksepäin, käydä läpi koordinaatiohankkeemme työtä, verkostomme yhteistä taivalta ja lausua kiitokset. Elämänote-ohjelman ytimen muodostivat 20 hanketta, yli 50 järjestöammattilaista sekä kuusihenkinen koordinaatiotiimimme. Ohjelman rinnalla ja suurena tukenamme olivat myös viiden iäkkään muodostama Elämänote-raati sekä laaja ohjausryhmä,

Sanat ja kieli, joita käytämme, luovat aina todellisuutta ja muovaavat käsitystämme asioista. Näin tapahtuu usein myös ilman, että huomaamme sitä. Mitä välittäminen tarkoittaa, mitä se on? Pyöritelläänpä asiaa hiukan sanojen avulla. Välittämisen päivänä puhuttiin tänäkin vuonna ihmisten välisestä kohtaamisesta ja siitä, millaisin tavoin osoitamme välittävämme toisesta ihmisestä. Välittämisen päivän tarkoitus on yksinkertainen: kannustaa meitä välittämään

TOP