Valtakunnallisessa Elämänote-ohjelmassa on viimeinen syksy meneillään. Koko ohjelman striimattava päätösseminaari pidetään 27.10. Lisäksi ohjelmaan kuuluvat 20 hanketta levittävät syksyn aikana kehittämiään toimintamalleja, videoita, podcasteja, oppaita ja muita tuotoksiaan sekä järjestävät eri puolilla Suomea lukuisan määrän webinaareja sekä omia päätösseminaarejaan. Elämänote-ohjelman päätösseminaari 27.10. Elämänote-ohjelman (2018–2021) striimattavassa päätösseminaarissa 27.10. tarjotaan kattaus 20 hankkeen oivalluksista iäkkäiden osallisuuden lisäämiseksi.

Ritva Pihlaja aloitti osa-aikaisena suunnittelijana Etsivän vanhustyön verkostokeskuksessa. Ritva on tuore geronomi ja aiemmalta koulutukseltaan MMM, agronomi. Yhteiskuntapolitiikan tutkijana ja kehittäjänä Ritvalle tuttuja teemoja ovat järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö sekä vapaaehtoistoiminta, yhteisöllisyys ja osallisuus. Etsivän vanhustyön verkostokeskuksessa Ritvan työnä on Välittämisen viestimisen suunnittelu ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen etsivän vanhustyön tueksi. VALLIssa tehtävän työn lisäksi Ritva on

Heinäkuun alussa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin tuli muutoksia, joiden on arvioitu vaikuttavan noin miljoonan suomalaisen asiakasmaksuihin. Monet muutoksista koskettavat erityisesti iäkkäitä ihmisiä, joilla palvelutarpeet ovat usein suuremmat. Muutosten tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja kohtuullistaa asiakasmaksuja. Vanhusten pitkäaikaisille asumispalveluille yhdenmukaiset maksuperusteet Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksut säädetään viimeinkin lakiin yhdenmukaisin perustein. Palveluasumisen maksuista ei ole aiemmin

Kuntavaalien äänestyksen varsinainen päivä on ensi sunnuntaina, ja tämän jälkeen tiedämme tulevat kuntien päättäjät lähivuosille. Paikallisille vanhusjärjestöille, kuten muillekin järjestöille, on äärimmäisen tärkeää, millaisessa kunnassa ne tulevaisuudessa toimivat, kun suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto maakunnille tapahtuu. Vanhusjärjestöjen toiminnoissa palvelut ovat vahvasti mukana, mutta niin on kansalaistoimintakin ja kehittäminen. Palvelujen osalta yhteydet tulevat olemaan pääosin maakuntaan

Johanna Roti

Olen Johanna Roti, VALLI:n Vanhustyön Traineen uusi suunnittelija. On innostavaa päästä tekemään työtä, jossa saan olla tekemisissä nuorten, ikääntyneiden ja osallisuuden edistämisen parissa. Olen tehnyt työurani heikoimmassa asemassa olevien ihmisten parissa. Työkokemusta löytyy mm. lastensuojelusta, päihdetyöstä, asunnottomien ja ikääntyneiden palveluista. Viimeisimpänä työelämässä olen kehittänyt Diakonissalaitoksella etsivän ja osallistavan vanhustyön toimintamallia. Olen koulutukseltani pian valmistuva sosionomi

Turvallisuuteen ja turvattomuuden tunteen lievittämiseen liittyvät asiat nousevat usein keskusteluun, kun mietitään ikääntyneen asumista ja itsenäistä selviytymistä. Varsinkin muistisairaan henkilön itsenäisen toimintakyvyn tukemisen kohdalla nämä kysymykset saattavat askarruttaa paljonkin. Olisi tärkeää tukea olemassa olevaa toimintakykyä ja mahdollistaa esimerkiksi itsenäinen asiointi lähikaupassa, mutta toisaalta sairauden vaikutukset näkyvät eksymisen pelkona tai vuorokausirytmin haasteina. Toisaalta taas hyvinkin terävämuistinen

Ageismi eli ikäsyrjintä on noussut jälleen keskustelun aiheeksi, kun YK:n globaali raportti ikäsyrjinnästä julkistettiin alkukeväästä. YK:n pääsihteeri António Guterres avaa julkaisun esipuheessa ikäsyrjinnän konkreettisia seurauksia: Se vahingoittaa yksilön terveyttä ja ihmisarvoa sekä talouksia ja yhteiskuntia. Ikäsyrjintä kieltää ihmisiltä heidän ihmisoikeutensa ja vaikuttaa kykyyn saavuttaa potentiaalisesti mahdollinen. Covid-19-pandemialla on ollut tuhoisa vaikutus, erityisesti ikäihmisiin. Pääsihteeri Guterres

Turvatuotteista ja erilaisista turvarannekkeista puhuttaessa monen mielikuvana on perinteiseen turvapuhelimeen liitetty rannepainike, jolla hälytetään apua tarvittaessa. Tällainen painike koetaan usein hankalaksi käyttää. Ja sen pelätään leimaavan käyttäjäänsä esimerkiksi vanhaksi ja heikoksi, joka ei selviä päivittäisistä toiminnoistaan ilman toisen henkilön apua. Älykellojen mielikuva on erilainen, ja ne   mielletään tyypillisesti nuoren, teknologiasta kiinnostuneiden ja sporttisten ihmisten teknologialeluiksi.

VALLIn Ikäteknologiakeskus koordinoi ja fasilitoi Ikäteknologiaverkostoa. Verkostossa kohtaavat alan eri toimijat, kuten käyttäjät, yritykset, oppilaitokset ja hanketoimijat. Ikäteknologiaverkostossa käydään vuoropuhelua ja löydetään yhteisiä kosketuspintoja ikäteknologiaan, sen kehittämiseen ja käyttämiseen. Verkoston jäsenet kokoontuivat toukokuussa vuoden toiseen virtuaaliseen tapaamiseen. Ikäteknologiaverkoston vuoden 2021 teemana on käyttäjälähtöisyys, ja siihen liittyen verkoston jäsenet kaipaavat erityisesti tietoa olemassa olevista toiminnoista ja

Onko kuntapäättäjillä kanttia olla huomiomatta iäkkäitä? Ikääntynyt väestöryhmä kasvaa koko Suomessa, ja eri kunnissa hiukan eri suhteessa. Pian joissakin kunnissa ikääntyneiden osuus on jopa kolmannes kuntalaisista. Ikääntyneet eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä ryhmää kuten eivät kuntapäättäjätkään. Eläkkeelle jääneestä seniorista hauraaseen hoidettavaan vanhukseen voi kulua aikaa useampi vuosikymmen tai vain hetken humaus. Se, miten iäkkäiden ihmisten toimijuutta