Viimeksi viime viikolla kohosivat liikutuksen kyyneleet silmiini moneen otteeseen kuullessani Elämänote-hankkeissa työskentelevien ammattilaisten havaintoja ja kertomuksia työnsä vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä haasteellisessa elämäntilanteessa olevien ikäihmisten parissa. Jos joku pyytäisi minua tiivistetysti kertomaan yhdellä lauseella Elämänote-ohjelman ydinsisällön, olisi se juuri tuo otsikon mukainen Ihmisyyden ammattilaiset kohtaamisen mahdollistajina. Lause avaa sisällöllisesti sitä valtavan arvokasta työtä, joka tavoittaa ohjelmatasolla tuhansia ikäihmisiä.

Mikä on Elämänote-ohjelma? Miksi sellainen on meneillään? Ikäinstituutin ja VALLI ry:n yhdessä koordinoima Elämänote-ohjelma alkoi syyskaudella 2018 ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka eli alkaa olla hankekauden puoliväli. Mukana on 20 eri puolilla Suomea toimivaa järjestöhanketta, joiden yhteisinä päämäärinä on tuottaa osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea ikäihmisille järjestöjen yhteistyöllä.

STEA eli avustusohjelman rahoittaja haluaa Elämänote-ohjelman vastaavan omalta osaltaan ikääntyvän yhteiskuntamme haasteisiin, joihin kuuluvat ilmiöinä muun muassa kotona asuminen yhä huonokuntoisempana, yksinäisyyden kokeminen, muistisairauksien sekä muiden sairauksien ja päihteiden mukanaan tuomat haasteet. Hyvin monella ikäihmisellä on myös taloudellisia vaikeuksia, moni on joutunut kaltoinkohtelun uhriksi taloudellisesti, henkisesti tai fyysisesti. Lisäksi monen ikäihmisen lähipiiri, varsinkin omaishoitajat kaipaavat tukea. Kun tarkastelee Elämänote-ohjelmaan valittujen hankkeiden kokonaisuutta ja sisältöjä, hankkeiden toiminnan kautta löytyy edellä mainittuihin haasteisiin valtavan monipuolisesti tukea, neuvontaa, toimintaa ja tapahtumia eri puolilla Suomea.

Tärkeää matalan kynnyksen toimintaa

Elämänotteen toimintamuotojen kirjo on hyvin laaja. Useassa hankkeessa kehitetään ja juurrutetaan paikallisia matalan kynnyksen ryhmätoimintoja, joiden sisältö on kehittynyt usein ryhmäläisten oman toimijuuden kautta. Monen hankkeen toimintaan liittyy vahvasti myös etsivä ja löytävä vanhustyö, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että hanke nivoutuu osaksi paikallista moniammatillista yhteistyöverkostoa. Yksin ei kukaan pärjää. Ei ihminen eikä hanke.

Vapaaehtoisilla on monessa hankkeessa erityisen tärkeä rooli toiminnan laajentumisen ja juurtumisen kannalta. Kaikkinensa matalan kynnyksen toiminta lähellä omaa kotia on tärkeä konsepti. Maailma on muuttunut ja yhteisöllisyys on moni paikoin murentunut, palvelut ovat karanneet eikä kulkuyhteyksiä ole.

Elämänote-hankkeissa tehdään tärkeää kehittämistoimintaa myös liikunnan, ravitsemuksen ja digitalisaation parissa. Eräs hanke on kehittämässä tulevaisuuden yhteisökylää. Useammassa hankkeessa levitetään jo aiemmin kehitettyä vaikuttavaksi osoittautunutta toimintaa. Paikallistoimijoiden lisäksi mukana on myös kaksi koko valtakunnan tasolla toimivaa hanketta, joiden toiminnan pääsisällön muodostaa tuen tarjoaminen ja tiedon levittäminen eri kaltoinkohtelun muodoista. Kaikkien Elämänote-hankkeiden tarkemmat sisällöt, sijainnit ja yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.ikainstituutti.fi/elamanote-hankkeet/

Koordinaatiotiimi tukee hankkeita

Miksi hankkeita varten on olemassa erillinen koordinaatiohanke? Ikäinstituutin ja VALLIn yhteisen koordinaation päätehtävänä on tukea ohjelmaan kuuluvien hankkeiden toimintaa. Koordinaation toiminnan työote on ratkaisukeskeinen ja valmentava, poikkisektorista yhteistyötä vahvistava, verkostojohtamista soveltava ja verkostoja rakentava. Tähän kahden organisaation rakenteet antavat paljon työkaluja. Koordinaatio tukee hankkeiden keskinäistä verkottumista sekä verkostoitumista omissa toimintaympäristöissään. Koordinaatio tarjoaa mahdollisuuden reflektoida toimintaansa, järjestää verkostopäiviä, koulutuksia, valmennuksia ja on apuna sekä viestinnässä, arvioinnissa että vaikuttamistoiminnassa.

Elämänote-ohjelman kaikessa toiminnassa korostuu ikäihmisten kuuleminen, mikä on tärkeä osa ohjelmatason vaikuttavuustiedon keräämistä. Osana koordinaation toimintaa tehdään hankekauden aikana laadullinen tutkimus, jonka kautta saadaan hankkeiden toimintaan osallistuvien ikäihmisten kokemustietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Tutkimusmenetelmä pohjautuu siihen, että perehdytetyt iäkkäät haastattelevat jokaisessa hankkeessa toiminnan pariin osallistuvia iäkkäitä. Jo tässä vaiheessa tutkimusta on voitu todeta, että samankaltainen elämän kaikupohja haastattelijan ja haastateltavan välillä tuo esiin paljon sellaista tietoa, joka ei välttämättä nousisi esiin, jos haastattelija olisi kovin eri ikäinen.

Sekä Ikäinstituutti että VALLI ovat valtakunnan tason toimijoita, joiden olemassa oleva tutkimustieto, hyvät käytännöt, talojen omat hankkeet, toiminnot, jäsenjärjestöt, verkostot ja muut olemassa olevat rakenteet tukevat vahvasti Elämänote-kokonaisuuden toimintaa. Koordinaation ohjausryhmään on saatu kahden talon verkostojen kautta valtakunnan tason huippuasiantuntijoita, joiden tuki koko ohjelman toiminnalle on korvaamaton. Hankkeiden kautta mukaan saadut viisi Elämänote-raatilaista rikastuttavat ja auttavat suuresti koordinaation toimintaa. Myös hankkeiden emojärjestöjen toiminnanjohtajat ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Heidän laaja ymmärryksensä ja viisautensa muun muassa toimintaympäristöjen hahmottamisessa, vaikuttajaviestinnässä, verkostoitumisessa ja juurruttamisen siemenissä auttaa kaikkia.

Järjestöjen arvokas työ pitää saada näkyvämmäksi

Kahden organisaation yhteinen koordinaatio tuo ohjelman ulottuville Ikäinstituutin ja VALLIn kautta valtavat verkostot. Kun Elämänote-ohjelman istuttaa koko yhteiskunnan kuvaan, näkymä entisestään vahvistaa yhteistoiminnan tärkeyttä. Suomi on ikääntyvä yhteiskunta ja erilaiset rakennemuutokset tuovat paljon haasteita. Jossain vaiheessa toteutuu myös sote-uudistus, jonka ydintoimintaa tulee olemaan alueelliset sote-keskukset. Niiden kehittämiseen ja toimintaan tarvitaan myös järjestöjen osaamista ja siihen kehittämistyöhön moni järjestö osallistuu. Myös ikäihmisten ääni ja tarpeet on saatava kuuluviin. On siis meidän järjestötoimijoiden vastuulla osata kehittää toimintaamme ja viestiä toimintamme vaikuttavuudesta erityisesti osallisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Elämänote-ohjelman kaltaista arvokasta työtä on tehty ja tehdään laajalti muissakin hankkeissa, yhdistyksissä ja järjestöissä. Suomessa on yli 10 000 rekisteröityä sote-alan järjestöä ja yhdistystä. On tärkeää saada järjestötoimijoiden piirissä tehtävä valtavan arvokas työ yhä paremmin tietoisuuteen. Järjestöt ovat olennainen ja tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Järjestötoiminnan parissa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat korvaamattomia välittämisen, ihmisyyden, inhimillisyyden ja kohtaamisten mahdollistajia.

Jokaisen Elämänote-hankkeen arjen työstä voi lukea tarinan täältä.

Heli Väisänen
Elämänote-koordinaation suunnittelija
VALLI ry