EU-vaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 9. kesäkuuta. Ennakkoäänestämään pääsee jo muutamaa päivää aiemmin: Suomessa 29.5.–4.6. ja ulkomailla 29.5.–1.6. Mutta mistä EU-vaaleissa on kyse? Miksi ikäihmisen pitäisi olla kiinnostunut siitä, ketkä 15 meppiä edustavat meitä suomalaisia Euroopan parlamentissa seuraavien viiden vuoden ajan?
EU:ssa päätöksentekoon osallistuu kolme toimielintä: EU:n kansalaisia edustava Euroopan parlamentti, EU:n jäsenmaiden hallituksia edustava Euroopan unionin neuvosto ja koko EU:n etua ajava Euroopan komissio. Komissio tekee lainsäädäntöaloitteet, mutta ne tulevat voimaan vasta kun parlamentti ja neuvosto ovat käsitelleet ja hyväksyneet ne. Parlamentilla on sanansa sanottavana myös Euroopan komission kokoonpanosta: vaalien jälkeen se valitsee komission puheenjohtajan, ja sillä on myös oikeus hyväksyä tai erottaa koko komissio.
Vaikka Euroopan unionilla ei olekaan toimivaltaa ja näin ollen myöskään lainsäädäntövaltaa kaikissa ikäihmisten elämänlaatuun vaikuttavissa asioissa – esimerkiksi kansanterveys ja kulttuuriasiat kuuluvat Suomen omaan toimivaltaan – se antaa lainsäädäntöä ja tekee linjauksia monissa sellaisissa asioissa, joilla on suoraa vaikutusta ikääntyneiden ja ikääntyvien arkeen. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa niin kutsuttu saavutettavuusdirektiivi, joka koskee digitaalisten palveluiden helppokäyttöisyyttä.
EU pyrkii parantamaan jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja rakentamaan sille toimivat puitteet myös aloilla, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kansanterveys ja koulutus. Kuluneella toimikaudella Euroopan komissio alkoi rakentaa Euroopan terveysunionia, jonka tavoitteena on suojella kansalaisten terveyttä, antaa EU-maille parempia keinoja pandemioiden estämiseen ja hoitamiseen ja lisätä terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä. Terveysunionin osana on jo julkaistu hoiva- ja hoitostrategia, EU:n syöväntorjuntasuunnitelma, jolla pyritään parantamaan syöpien varhaista havaitsemista, ja EU:n mielenterveysstrategia, jonka puitteissa rahoitetaan erilaisia mielenterveyden ja mielenterveyspalvelujen satavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita.
Koulutuksen saralla EU on tehnyt linjauksia elinikäisestä oppimisesta ja ikäihmisten mahdollisuudesta pysyä aktiivisina entistä pitempään. Ikääntyneiden oikeus osallistua yhteiskunnalliseen elämään tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Vuonna 2023 komissio totesi vihreässä kirjassa ikääntymisestä, että väestön ikääntyminen on asia, joka pitäisi ottaa paremmin huomioon EU:n päätöksenteossa.
*
Kaikkia EU-kansalaisia koskevat vapaaseen liikkuvuuteen oikeudet koskevat tietenkin myös ikääntyneitä. Esimerkiksi eläkkeensaaja, joka haluaa viettää talven kylminä ja pimeinä kuukausina jonkin aikaa valossa ja lämmössä. Hänellä samoin kuin jokaisella EU:n kansalaisella on oikeus matkustaa, asua, opiskella, työskennellä ja viettää eläkepäiviä Schengen-alueella, johon kuuluvat jo lähes kaikki EU-maat.
Jos matka peruuntuu tai viivästyy, reissaajalla saattaa olla oikeus korvauksiin. Matkustajan oikeudet koskevat tietyin ehdoin sekä lentomatkustamista että junalla, linja-autolla ja laivallakin kulkemista.
Moni muistaa vielä, miten varovainen ulkomailla matkustavan piti olla matkapuhelimen käytön kanssa ennen EU:n verkkovierailuasetuksen voimaantuloa. Kotimaahan palatessa odottamassa saattoi olla jättimäinen puhelinlasku. Kiitos asetuksen, nykyisin puhelut ja viestit lapsille, lapsenlapsille ja ystäville samoin kuin nettisurffailu toisessa EU-maassa ovat samanhintaisia kuin kotimaassakin.
Myös pankkipalvelut toimivat EU:n sisällä. Tilisiirrot EU-maiden välillä, nostot pankkiautomaateista ja maksut luotto- ja debit-korteilla maksavat saman verran kuin kotimaan tilisiirrot.
Suomalainen sosiaaliturva suojaa myös muissa EU-maissa matkustettaessa. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin avulla suomalainen saa toisessa EU-maassa sairaanhoitoa samaan hintaan kuin kyseisen maan omat asukkaat, jos hän sairastuu akuutisti tai hänelle sattuu tapaturma.
Esimerkkejä EU:n tuomista eduista siis löytyy, mutta kehitettävää riittää myös seuraavalle vaalikaudelle.
*
Vuodelta 2023 peräisin olevan Eurostatin tilaston mukaan runsas viidennes Euroopan unionin kansalaisista on yli 65-vuotiaita. Vuoteen 2050 mennessä heidän osuutensa arvioidaan nousevan 30 prosenttiin. Ikäihmiset ovat siis jo nyt merkittävä ja koko ajan kasvava väestöryhmä. Euroopan väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan myös unionin agendaan.
*
Vuoden 2019 EU-vaaleissa vain noin neljä kymmenestä suomalaisesta (42,7 %) kävi vaaliuurnilla. Yli 65-vuotiaat äänestivät kuitenkin aktiivisemmin kuin nuoremmat ikäluokat. Tällä hetkellä näyttää siltä, että äänestysprosentti nousisi kesäkuun vaaleissa. Toivottavasti ikäihmiset äänestävät näissä vaaleissa aivan yhtä aktiivisesti – tai jopa aktiivisemmin – kuin edellisissä vaaleissa.
EU sai alkunsa suurena rauhanprojektina – ja sitä se on edelleen, vaikka rauha aivan EU:n rajojen tuntumassa onkin järkkynyt Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. On tärkeää, että vaalien jälkeen kokoontuvassa Euroopan parlamentissa istuu edustajia, jotka ovat valmiit puolustamaan niitä arvoja, jotka ovat meille tärkeitä.
Tähän voi jokainen omalla äänellään vaikuttaa.
Teksti:
Kati Laitinen
Viestintäpäällikkö, Euroopan Komissio, Suomen-edustusto