Lähestyvissä vaaleissa ei ole pulaa Euroopan ja Suomen tulevaisuutta koskevista isoista teemoista. Kesäkuussa myös suomalaisilla äänestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa koko Euroopan suuntaan.
Vuoden 2019 Euroopan parlamenttivaalien yhteydessä ilmastonmuutos nousi yhdeksi keskeiseksi vaaliteemaksi. Samalla äänestysvilkkaus nousi hieman yli 50 prosentin koko EU:ssa. Tämä on korkein äänestysprosentti vuoden 1994 vaalien jälkeen. Erityisesti nuoret aktivoituivat äänestämään.
Vaalitulos vaikutti keskeisesti siihen, että ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja ympäristönsuojelusta tuli yksi kuluneen viisivuotiskauden keskeisistä poliittisista päämääristä EU:ssa. Viimeisen viiden vuoden aikana Euroopan komissio on ajanut läpi kunnianhimoista vihreän siirtymän ohjelmaa. Edes koronapandemia ja Venäjän hyökkäysota eivät ole suistaneet politiikkaa raiteilta.
EU:n vihreä siirtymä on hyvä esimerkki siitä, että Euroopan parlamenttivaaleilla on keskeinen merkitys EU:n seuraavan vaalikauden poliittisten tavoitteiden ja tulevan lainsäädännön määrittämisessä.
Heti vaalien jälkeen unionin jäsenmaat hyväksyvät EU:lle uuden strategisen ohjelman ja esittävät parlamentille ehdokkaan Euroopan komission puheenjohtajaksi. Tullakseen valituksi komission puheenjohtajaehdokkaan pitää saada parlamentin ehdoton enemmistö taakseen. Käytännössä tämä tarkoittaa 361 jäsentä eli meppiä.
Tämän takia puheenjohtajaehdokas joutuu huomioimaan uuden parlamentin poliittiset voimasuhteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän joutuu ottamaan parlamentin eri poliittisten ryhmien tavoitteita mukaan uuden komission ohjelmaan.
Perinteisesti parlamentin suurimmilla keskustaoikeistoon ja -vasemmistoon kuuluvilla ryhmillä on ollut suuri sanavalta tulevan ohjelman suhteen. Jo viime vaaleissa nämä parlamentin kaksi suurinta ryhmää menettivät enemmistönsä, ja tämä nosti pienempien ryhmien vaikutusvaltaa.
Ennusteiden mukaan laitaoikeistoon kuuluvat ryhmät tulevat vahvistamaan asemiaan tulevissa vaaleissa. Keskustaan ja vasemmistoon kuuluvat ryhmät, mukaan lukien vihreät, ovat menettämässä paikkoja. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että mahdollisesti suurimpana ryhmänä jatkava keskustaoikeistolainen EPP joutuu etsimään tukea komission ohjelman taakse useista isommista ja pienemmistä poliittisista ryhmistä.
Äänestämisellä on siis merkitystä uuden komission ohjelmaan ja tulevan viisivuotiskauden EU-lainsäädäntöön. Myös Suomen vaalitulos vaikuttaa siihen, mitkä ryhmät nousevat vaalien voittajiksi ja mitkä menettävät asemiaan. Vaalien jälkeen suomalaiset mepit ottavat paikkansa parlamentin poliittisissa ryhmissä, ja voivat siten vaikuttaa ryhmänsä vaatimuksiin komission ohjelman ja uusien lakien suhteen.
Äänestyspäätöstä harkitessa ehdokkailta kannattaakin kysyä millaiseen ryhmittymään he parlamentissa tulevat kuulumaan, ja mitkä asiat ovat ryhmälle kaikkein tärkeimpiä.
Vaalien isot teemat
Mielipidetiedustelujen mukaan yli 80 prosenttia EU:n kansalaisista pitää äänestämistä aiempaa tärkeämpänä muuttuneen kansainvälispoliittisen tilanteen takia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut Euroopan turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät kysymykset vahvasti vaalien agendalle. Suomessa 55 prosenttia kansalaisista pitää turvallisuutta ja puolustusta tärkeimpänä vaaliteemana.
EU:lla on ollut merkittävä rooli Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden asettamisessa ja Ukrainan tukemisessa. Mittavan taloustuen lisäksi EU on rahoittanut merkittävästi Ukrainalle annettavaa aseapua, ja avannut maalle mahdollisuuden EU-jäsennyyteen tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on toinen keskeinen teema EU-kansalaisille. Näissä vaaleissa kyse on kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seuraavista askelista. Vihreästä siirtymästä on tullut aiempaa selvemmin poliittinen kiistakysymys.
EU-kansalaisia askarruttavat myös muuttoliikkeen hallintaan liittyvät kysymykset. Kyse ei ole pelkästään Suomen itärajaan tai unioniin kohdistuvasta muuttoliikepaineesta, vaan myös työvoiman saatavuudesta. Ikääntyvä EU:n väestöpohja vaikuttaa jo nyt monien jäsenvaltioiden kasvumahdollisuuksiin ja julkisiin menoihin.
Kiristynyt globaali suurvaltakilpailu on nostanut EU:n talouden kilpailukyvyn yhdeksi isoksi kysymykseksi. Miten EU vastaa Kiinan ja Yhdysvaltojen kovenevaan kilpailuun ja valtiontukipolitiikkaan? Mielipidetiedustelujen mukaan EU:n laajuisesti kaikkein keskeisin kysymys vaaleissa on kuitenkin köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän torjunta ja kansanterveys.
Euroopan unionin kansalaiset valitsevat edustajansa Euroopan parlamenttiin 6.-9.6.2024 järjestettävissä vaaleissa.
Suomessa vaalit järjestetään sunnuntaina 9.6.2024. Ennakkoon voi äänestää Suomessa 29.5.-4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.-1.6.2024.
Jaossa on yhteensä 720 paikkaa. Suomesta Euroopan parlamenttiin valitaan 15 jäsentä eli meppiä. Yli 440 miljoonan asukkaan Euroopan unionissa järjestettävät vaalit kuuluvat maailman suurimpien demokraattisten vaalien joukkoon.
Euroopan parlamentin valtaa on kasvatettu tasaisesti EU-uudistusten yhteydessä. Näin tehtiin myös vuonna 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen yhteydessä. Uudistusten tavoitteena on ollut turvata EU-päätöksenteon demokraattisuus ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuus.
Euroopan parlamentti on toinen unionin lakeja säätävistä toimielimistä EU:n neuvoston rinnalla. Parlamentissa valtaa käyttävät kansalaisten suoraan valitsemat mepit, EU:n neuvostossa jäsenvaltioiden hallitukset. Valtaosa EU:n lainsäädännöstä edellyttää hyväksymistä sekä parlamentissa että neuvostossa. Lakiesitykset tekee Euroopan komissio, jonka puheenjohtajan valitsee Euroopan parlamentti.
Kirjoittaja: Juha Jokela, EU-tutkimusohjelman johtaja, Ulkopoliittinen instituutti