Vastavuoroinen auttaminen lisää turvallisuuden tunnetta
Viime aikoina on noussut esiin ikäviä uutisia liittyen ikääntyvien ihmisten hoivaan ja palvelunsaantiin. Suurin osa ikääntyvistä ihmisistä asuu edelleen omatoimisesti ja mielekkäästi kotonaan saaden tarvittaessa apua läheisten ihmisten verkostolta, jolle he myös vastavuoroisesti toimivat avun lähteenä. Omaisten ja naapurien muodostama vertaisauttaminen on yleistä, ja sitä kannattaa tietoisesti vahvistaa. Monesti ystävällinen naapuri voi esim. auttaa raskaiden kauppakassien kantamisessa ja vastapalveluksi avunsaanut ihminen voi kierrättää tilaamansa lehden arjen piristykseksesi auttajalle. Tällainen vastavuoroisuus ei synny itsestään vaan sitä on elämänkulun aikana rakennettava ja vaalittava. Ihmisten keskinäinen auttaminen synnyttää elämän merkityksellisyyttä, vahvistaa turvallisuuden kokemusta sekä tuottaa yhteisöllistä sosiaalista pääomaa.
Apua oikea-aikaisesti
Kuitenkin ihmiselämässä tulee tilanteita, jolloin luomuverkostolla ei syystä tai toisesta ei ole voimavaroja kannatella ikääntynyttä avuntarvitsijaa. Entistä useammalla ihmisellä verkosto saattaa myös olla hatara, sitä ei aidosti ole olemassa, se ei käytännössä ole läsnä ikääntyvän ihmisen arjessa tai pahimmillaan se on kuormittava tai kaltoinkohteleva. Tällöin avuntarpeessa olevan ihmisen on syytä ottaa yhteyttä auttajatahoihin. Oikea-aikaiselle avunsaannille voi olla kuitenkin monia esteitä, jotka siirtävät autetuksi tulemista. Avuntarvitsija voi kokea oman avuntarpeensa mitättömäksi, hän häpeää elämäntilannettaan tai hän ei luota siihen, että apua todella on saatavissa, jolloin hän pääsee avun piiriin vasta todellisen hädän hetkellä. Myös monet rakenteelliset tekijät voivat olla esteitä autetuksi tulemiselle kuten esim. palvelujen siirtyminen internettiin, tuloihin nähden liian korkeat palvelumaksut, kuljetuspalveluiden puute tai väärään palveluun hakeutuminen, jolloin kokemus autetuksi tulemisesta jää syntymättä. Vanhuspalveluissa on myös selkeitä puutteita ja palveluaukkoja mm. ikääntyvien kuntoutus- ja mielenterveyspalveluissa, jolloin oikeanlaista palvelua ei vain ole saatavissa riittävästi ja ajoissa.
Ilmoita huolesta
Avuntarpeen kasvaessa ja ongelmien kasaantuessa, ihmisen voimavarat ja keskittyminen ohjautuvat arjesta selviytymiseen. Kun ihminen on niin lukossa omassa elämäntilanteessaan, ettei hän näe valoa tunnelin päässä tai hän on jo niin hauras ja heikko, ettei kykene enää hakemaan apua, tarvitsee hän muiden ihmisten väliintuloa. Jo se, että joku kysyy jaksamisesta ja kuuntelee, voi joskus auttaa löytämään uusia ratkaisuja ja jaksamaan eteenpäin, mutta aina se ei riitä. Pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on jo lain mukaan velvoite ilmoittaa avuntarpeesta eteenpäin sosiaalihuollon vastaavalle viranomaiselle. Mutta myös kansalaisina, naapureina, kaupankassoina, taksimiehinä ja ylipäätään ihmisinä on kansalaisvelvollisuus välittää ja puuttua ihmisen hätään, kun on syytä epäillä hänen selviämistään kotona. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa on kanava, jota kautta voi tehdä ilmoituksen eli ns. huoli-ilmoituksen ikääntyneen ihmisen palvelutarpeesta. Ilmoituksen on aina oltava ikääntyvän ihmisen parasta tarkoittava ja hänen pärjäämisestään välittävä. Silloin me kaikki hyväksymme sen, jos vanhuudessa ei itse enää kykenisikään itsestään huolehtimaan eikä läheiset syystä tai toisesta olisikaan tukemassa, että myös minun hädästäni tehtäisiin ilmoitus luotettavalle auttajataholle.
Hae apua ajoissa
Elämän haasteiden ei vääjäämättömästi tarvitse ajautua solmuun. Kunnat ovat kehittäneet hienoa matalan kynnyksen keskitettyä ohjaus- ja neuvontatoimintaa ikääntyville ihmisille. Rakkaalla lapsellaon monta nimeä: Helsingissä se on Seniori -info, Oulussa Aino-neuvonta, Espoossa Seniorineuvonta Nestori jne… Toiminta-ajatus on kaikissa sama: sieltä ikääntynyt ihminen tai hänen omaisensa voi kysyä neuvoa ja ohjausta pulmiin, toimintaan ja palveluihin. Se on matalan kynnyksen toimintaa ja siellä on osaavaa henkilöstöä miettimässä yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja juuri hänen tilanteeseensa.
Etsivä vanhustyö ja järjestötoiminta varhaisesti välittämässä
Ikääntyvien ihmisten hyvän elämän ja ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuuden taloudellisen kantokyvyn kannalta on tärkeää siirtää painopistettä korjaavasta työstä enemmän ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Nyt on tärkeää kehittää yhteistyötä kunnan keskitetyn ohjaus- ja neuvontapalvelujen sekä järjestöjen etsivän vanhustyön välillä. Etsivä vanhustyö tukee ikääntyvän elämänhallintaa, jolloin kyetään puuttumaan huoliin ja turvallista kotona asumista uhkaaviin riskitekijöihin ajoissa. Ihmistä kuunnellen ja kannustaen voidaan vahvistaa ikääntyvien ihmisten osallisuutta. Saatetaan ne ikäihmiset, joiden avuntarpeen kriteerit kunnan palveluihin ei riitä, ajoissa järjestöjen ja seurakunnan toiminnan tai ihmisen tarpeita vastaavien palvelujen piiriin tai järjestetään tukea kotiin. Järjestöt ovat kehittäneet monia hienoja toimintamalleja, joilla pystytään tuottaamaan ikääntyvälle ihmiselle kokemuksia autetuksi tulemisesta, ja siten vähentämään palveluntarpeen kasvua. Järjestöillä on merkittävä rooli kansalaisten toimijuuden lisäämisessä, mutta myös ennaltaehkäisevissä toiminnoissa ja yhteiskunnallisesti hyvinvointitaloudessa.
Kätketyt äänet -tilaisuus 14.6. Kolmen sepän patsaalla kaltoinkohtelu- ja huoli-ilmoitus -agendalla.
Tule mukaan!
Päivi Tiittula
Suunnittelija
Vallin Etsivän vanhustyön verkostokeskus
Puh. 050 408 5088
S-posti: paivi.tiittula@valli.fi