Eläkeläisliittojen yhteinen edunvalvontajärjestö EETU teettää kolmen vuoden välein Kantar Publicilla Huomisen Kynnyksellä -tutkimuksen, jossa selvitetään suomalaisten 55-84 -vuotiaiden käsityksiä ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista maassamme. Laajassa kyselytutkimuksessa selvitetään mm. ikääntyneiden näkemyksiä eläkeläisjärjestöistä, ikäihmisten kohtelusta yhteiskunnassamme, luottamusta eläkejärjestelmään ja eri tahoihin eläkkeitä koskevissa asioissa, tyytyväisyyttä omaan elämään sekä huolia ja digitaitoja. Kyselytutkimukseen osallistui 965 henkilöä.
Eläkkeiden pienuus nousee selvästi suurimmaksi harmin aiheeksi ikäihmisten keskuudessa nyt ja kymmenen vuoden kuluttua. Tämä asia on 44 prosentin mielestä ongelma. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus on ongelmista toiseksi suurin. Sen mainitsi reilu kolmannes tutkimukseen osallistuneista. Lisäksi vastanneista noin neljännes pitää sosiaali- ja terveyspalveluita riittämättöminä. Neljänneksi suurin huolenaihe on ikääntyneiden hoivapalvelun laatu. Lisäksi asteikolla samaa mieltä, eri mieltä, kolme neljästä vastaajasta on samaa mieltä siitä, että ikääntyneiden hoivapalveluiden laatu on luvattoman heikkoa. Vastanneista 91 % on sitä mieltä, että hoivapalveluiden laaturikkomuksiin pitäisi puuttua nykyistä herkemmin.
Tulokset ovat merkittäviä ja huoli aiheellinen hyvinvointialueiden työn käynnistymisen kynnyksellä. Pallo heitetäänkin eläkeläisjärjestöille: iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen katsotaan eläkeläisjärjestöjen tärkeimmäksi tehtäväalueeksi kyselyn mukaan. Verotuksen turvaaminen tulee hyvänä kakkosena.
Myös yksinäisyys lukeutuu ikäihmisten huolenaiheisiin, liki kolmannes vastaajista on nostanut sen kyselyssä esille. Yksinäisyyden torjumiseen tarvitaan eläkeläisjärjestöjä, joilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistäjänä ja vapaaehtoistoiminnan toteuttajana.
Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta vastaajasta pitää eläkeläisjärjestöjä tarpeellisina tulevaisuudessa. Samaan aikaan 71 % kokee, että yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Lisäksi enemmistö (57 %) 55-84 vuotiaista kansalaisistamme arvioi, että ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina. Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun tiedetään, että maamme väestö on vain muutaman vuoden päästä entistä iäkkäämpää.
Ikäsyrjintään pitää puuttua entistä tehokkaammin. Vanhusasiavaltuutetun esitys siitä, että ikävaikutusten arviointi tulee ulottaa kaikkeen ikääntyneitä koskevaan lainsäädäntöön ja yhteiskunnassa tehtävien päätösten valmisteluun on tervetullut ja kannatettava. Säädöspohjan vahvistamiseksi Suomen on myös sitouduttava ikääntyneitä koskevan YK:n ihmisoikeussopimuksen edistämiseen. Ikääntyneiden arvostuksen ja osallisuuden lisääminen yhteiskunnassa edistää tutkitusti ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia.
Maarit Kuikka
Toiminnanjohtaja, Kansallinen senioriliitto