Vallin Ikäteknologiakeskuksesta kysytään toisinaan, mitä tarkoittaa ikäteknologia. Ikäteknologia on termi, jonka voi ymmärtää monella eri tavalla riippuen katsantokannasta.

Termin käyttö on jonkin verran muuttunut ajan saatossa: vielä kymmenisen vuotta sitten esim. unen laadun ja päivittäisen aktiivisuuskäyrän mittaamiseen tarkoitettuja laitteita markkinoitiin etupäässä ikääntyneille ja palvelutaloympäristöön hoivan- ja seurannan välineiksi, muutamissa oli mukana myös henkilön GPS-paikannus. Nykyään aktiivisuusmittareista, älykelloista ja -sormuksista on tullut arkipäivän väline, joita valmistetaan ja hankitaan jo alle kouluikäisille lapsillekin. 

Ikäteknologia sekoitetaan usein terveysteknologiaan. Monet tuotteet, joiden tyypilliset käyttäjät mielletään ikääntyneiksi, eivät kuitenkaan ole ikäteknologiaan kuuluvia. Esimerkiksi kuulokojeet tai vaikkapa diabeteksen seurantaan kehitetyt välineet ovat enemmänkin terveysteknologiaa, sillä niillä pyritään vastaamaan tietyn sairauden tai vamman aiheuttamaan toimintakyvyn alenemaan tai helpottamaan kyseisen ongelman hoitoa. Tällaisia laitteita kuitenkin käyttää suuri joukko muitakin kuin vain ikääntyneitä henkilöitä ja niitä ei ole suunniteltu ikääntyneen ihmisen tarpeista lähtien.

Teknologia auttaa ikäihmistä

Ikäteknologiaksi katsotaan monet vanhan ihmisen kotonaan käyttämät teknologiset ratkaisut ja laitteet, jotka esim. parantavat ikäihmisen turvallisuutta tai helpottavat kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Sehän on sitä, että kykenee toimimaan ainakin osittain itsenäisesti ja selviytymään omien asioiden hoidosta mahdollisimman vähäisen avun turvin. 

Moni teknologinen ratkaisu ja laite liittyy henkilö- ja asumisturvallisuuteen, mutta yhtä lailla ne voivat olla tietokoneen tai matkapuhelimen käyttöä helpottavia ratkaisuja.  Teknologia voi auttaa esim. lääkkeiden ottamisen tai syömisen muistamisessa, näihin liittyvien toimintojen itsenäisessä suorittamisessa tai vaikkapa päivittäisten kauppa- ja pankkiasioinnin hoitamisessa sekä yhteydenpidossa läheisiin. Kyse on kaikesta siitä, mistä meistä jokaisen tulee jokapäiväisessä elämässämme selviytyä. Ikäteknologialla pyritään siis helpottamaan iän mukanaan tuomien haasteiden asettamia rajoitteita. 

Ikäteknologian on oltava helppokäyttöistä

Koska teknologiakenttä itsessään on niin laaja ja monipuolinen, täytyy ikäteknologia määritellä kohderyhmän tarpeista käsin. Ikäihmiset/iäkkäät tai vanhat ihmiset eivät kuitenkaan ole mikään homogeeninen, selkeästi tiettyjä ominaispiirteitä omaava, joukko: eivät kaikki ikäihmiset tarvitse muiden ihmisten tai laitteiden apua jokapäiväisessä elämässään. Ikäteknologiaa suunnitellaan myös niille ikäihmisille, joilla on ikääntymiseen liittyvien sairauksien mukanaan tuomia erityistarpeita, kuten esim. muistiongelmia. 

Ikääntyminen itsessään saattaa asettaa teknologian käytölle joitakin erityistarpeita: laitteiden painikkeiden tulee olla loogisia ja loogisessa järjestyksessä sekä niiden on oltava riittävän suuria. Mahdollisten äänisignaalien voimakkuutta tulee voida säätää. Näyttöjen tulee olla riittävän isoja ja niiden kontrastin tulee olla riittävän suuri tai säädettävissä. Lisäksi käyttönopeus (odotusajat yms.) tulee mukauttaa tai olla mukautettavissa sellaiseksi, että hitaampikin pysyy mukana. Ikääntyminen hidastaa reaktiokykyä ja muistamista, joten muistamiseen perustuvien toimintojen käyttöä tulee välttää. Kokonaisuudessaan tulisi suunnitella sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka rasittavat käyttäjäänsä mahdollisimman vähän ja joita on ilo käyttää. Sellaisia, joita myös se oma isoäiti osaisi käyttää intuitiivisesti, täysin ilman opastusta.

Ikäteknologia sopii kaikille

Onko oikeastaan ollenkaan merkitystä sillä, kenelle – tai minkä ikäiselle ihmiselle – tietty teknologian tuote tai ratkaisu on tarkoitettu?  Erilaisten laitteiden käyttö kun on osa meidän kaikkien nykypäivän ihmisten normaalia arkea, me kaikki hyödynnämme teknologiaa omissa päivittäisissä toiminnoissamme. Eikö olisi kaikille mukavampaa, jos kaikki laitteet ja ratkaisut olisivat helppokäyttöisiä ja selkeitä? 

Teknologian käyttö ei ole iästä kiinni: toiset kykenevät omaksumaan minkä tahansa teknologisen tai muunkin sovelluksen kuin vettä vain ja toiset taas tarvitsevat siihen enemmän apua ja tukea. Laitteilla pitäisikin olla selkeät ja helppolukuiset käyttöohjeet sekä mahdollisuuksien mukaan toimivat ja tavoitettavat opastus- ja huoltopalvelut. Lisäksi olisi tärkeää kiinnittää tuotteiden markkinoinnissa huomiota ikääntyneisiin ja heidän tarpeisiinsa: markkinoilla on valitettavan paljon tuotteita, joista moni voisi hyötyä, mutta joiden olemassa olosta tämä kohdetyhmä ei ole tietoinen. Markkinointia ei pidä jättää pelkästään sähköisten välineiden varaan vaan ihan perinteistä lehti- yms. mainontaa tarvitaan kohderyhmän saavuttamiseksi, lisäksi myyjien ammatti- ja neuvontataitoon tulisi panostaa.

(Ikä)Teknologia Kuuluu Kaikille!

Kaisa Huuhtanen
Eritysiasaiantuntija
Vallin Ikäteknologiakeskus