OIKEUS OMIEN RAHA-ASIOIDEN HOITAMISEEN TURVATTAVA MYÖS IÄKKÄILLE

Yhä useampi yli 65-vuotias hoitaa pankkiasiansa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Suuri osa iäkkäistä kokee pärjäävänsä digipalveluiden kanssa hyvin ja on valmis oppimaan uutta, kunhan opettaminen tehdään ikäihmiselle sopivalla tavalla.

Samaan aikaan puoli miljoonaa ikäihmistä ei omista tai käytä lainkaan tietokonetta, nettiliittymää tai älypuhelinta ja on vaarassa jäädä täysin sähköisten palveluiden ulkopuolelle.

Tiedot käyvät ilmi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskuksen kyselystä, jolla selvitettiin yli 65-vuotiaiden kokemuksia ja mielipiteitä sähköisistä pankkipalveluista. Kyselyyn vastasi kevään 2018 aikana yli 2800 ihmistä, sekä verkko- että paperilomakkeella. Pankeista OP ja Nordea olivat mukana kyselyn valmistelussa ja levittämisessä.

Kyselyn tulokset julkaistaan tänään DigiAgeTalk 2018 -tapahtumassa Helsingissä. Samalla julkaistaan Ikäteknologiakeskuksen suositukset pankkiasioinnin turvaamiseksi iäkkäille.

“Suomessa on jo yli miljoona yli 65-vuotiasta. Kyse ei ole marginaalisesta ihmisryhmästä, vaan kasvavasta joukosta aikuisia ihmisiä, joilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus hoitaa raha-asioitaan itsenäisesti, myös näön tai käsien motoriikan heikentyessä”, sanoo Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva. 

DIGIPALVELUIDEN KÄYTTÖ JAKAA IÄKKÄÄT KAHTEEN RYHMÄÄN

Kyselyn vastauksissa näkyi iäkkäiden voimakas jakautuminen kahteen ryhmään. Nettivastaajille tietokone oli kaikkein tavallisin väline pankkiasioiden hoitamiseen. Heistä jopa 70 % kertoi hoitavansa pankkiasiat useimmiten tietokoneella.

Paperivastaajista tietokoneen ilmoitti ykkösvaihtoehdoksi alle puolet (46 %). Tästä ryhmästä 43 %  ilmoitti, ettei käytä lainkaan tietokonetta. 42 % ei ollut hoitanut verkossa mitään pankkiasioita.

Jako heijastaa sähköisiin palveluihin liittyvää laajempaa eriarvoistumista: osa väestöstä uhkaa jäädä sähköisen asioinnin ulkopuolelle. Rajoitteena voi olla hyvin korkea ikä, heikentynyt toimintakyky, pienet tulot tai osaamisen puute. Havaintoa tukee Tilastokeskuksen tieto, jonka mukaan vasta alle puolella yli 65-vuotiaista on käytössä älypuhelin (2017).

Suurin haaste pankkipalveluiden tasavertaisessa järjestämisessä onkin kyselyn mukaan niiden iäkkäiden kohdalla, jotka eivät vielä käytä lainkaan internetiä. Kyse on suuresta joukosta ihmisiä: yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä yli 70 % ei ole käytännössä koskaan käyttänyt nettiä missään muodossa. Tämä merkitsee ainakin 500  000 ikäihmistä, joille pankkiasiointi verkossa on täysin vierasta.

NETTIÄ JO KÄYTTÄVÄT KAIPAAVAT HELPPOKÄYTTÖISIÄ PALVELUITA

Positiivisista kokemuksista huolimatta yli 1300 nettivastaajaa halusi kertoa myös, mikä tekee pankkiasioinnin netissä vaikeaksi. Haasteiksi koettiin mm. palveluiden monimutkaisuus, pitkät numerosarjat ja suurta tarkkuutta vaativat toimet. Myös omien taitojen puutteellisuus, opastuksen ja neuvojen saatavuus ja teknologian ongelmat nostettiin esiin.

Yli 400 vastaajaa viittasi teknologiaan ja sen tuomiin haasteisiin. Vaadittiin laitteita ja sovelluksia, joita myös ikäihminen pystyy käyttämään. Haluttiin, että ikäihmiset otetaan kehityksessä huomioon, että iäkkäitä ei pakoteta hankkimaan älypuhelinta ja että ilman nettiäkin on voitava asioida.

Ikäteknologiakeskuksen suositusten mukaan pankkipalvelujen digitalisaatiossa on otettava huomioon ikääntyvän väestön tarpeet ja toiveet: iän tuomat muutokset toimintakyvyssä ja uuden oppimisessa, sujuva asiointi, turvallisuus ja arvostava kohtelu.

“Kansalaisilla tulee olla oikeus hoitaa omat raha-asiansa itsenäisesti myös iän karttuessa. Kyse on yhdenvertaisuudesta, itsemääräämisoikeudesta ja mahdollisuudesta kokea itsensä täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi”,  sanoo Lea Stenberg, Vallin Ikäteknologiakeskuksen erityisasiantuntija.

Kasvokkain tapahtuvaa pankkipalvelua on oltava saatavilla niille, jotka sitä kaipaavat. Moni kyselyyn vastannut kommentoi, että pankkipalvelut eivät nykyisellään vastaa ikäihmisten tarpeisiin. Etenkin haja-asutusalueilla tähän tarvitaan kokonaan uusia keinoja, kuten kiertäviä pankkipalveluita tai pankkien yhteisiä palvelupisteitä.

Samalla iäkkäille, netin käyttöä vielä arkaileville ihmisille on tarjottava helppoja, selkeitä ja innostavia tapoja opetella pankkipalveluiden käyttöä. Iäkkäät kannattaa myös kutsua kehittämään ja testamaan palveluita yhdessä pankkien kanssa.

Tutustu kyselyn tuloksiin Pankkipalvelut kuuluvat kaikille -selvityksessä (PDF)

Suositukset: Näin turvataan iäkkäiden oikeus pankkipalveluiden hoitamiseen (PDF) 

Lisätiedot: 

Lea Stenberg, erityisasiantuntija
Valli ry:n Ikäteknologiakeskus
050 323 5533
lea.stenberg@valli.fi

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry on valtakunnallinen vanhusalan kehittäjä ja asiantuntija. Teemme työtä paremman vanhuuden puolesta yhdessä 70 jäsenyhteisömme kanssa. www.valli.fi

Valli ry:n Ikäteknologiakeskus kokoaa ja välittää tietoa ikäteknologiasta, edistää alan yhteistyötä ja tuo käyttäjien äänen kuuluviin. Teknologia kuuluu kaikille! www.ikäteknologiakeskus.fi