VALLIlla on kansainvälistä tunnettuutta Yhdistyneiden Kansakuntien (YK:n) Sosiaalisen kehityksen toimikunnassa ja kansainvälisten vanhusjärjestöjen parissa. Se on hieno asia, sillä kansainvälistä yhteistyötä tehdään kahdesta syystä: me haluamme oppia maailmasta ja me haluamme vaikuttaa maailmaan.
Helmikuussa 2023 YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunta (CSocD61) oli koolla jälleen pandemian aikaisten etäistuntojen jälkeen New Yorkissa, YK:n päämajassa. Yhtenä tärkeänä teemana käsiteltiin maailman vanhojen ihmisten tilannetta. Kaksikymmentä vuotta sitten YK:ssa kaikki valtiot sitoutuivat edistämään vanhuspolitiikkaa ja raportoimaan kehityksestä YK:lle ns. MIPAA-kehyksessä (Madridin kansainvälinen ikäpolitiikka-toimintasuunnitelma, lue lisää täältä). Tämän vuoden kokouksessa mm. käsiteltiin ja arvioitiin MIPAAn neljännen viisivuotiskauden saavutuksia. Istuimme YK:n päämajassa pitkiä kokouspäiviä ja kävimme monia mielenkiintoisia neuvotteluita muiden maiden edustajien kanssa.
Seuraavassa koosteemme keskeisimmistä kokouksen teemoista, jotka kannattaa pitää mukana mm. omissa yhteisöjenne toimintasuunnitelmissa ja toiminnassa täällä kotimaassa.
Vanhojen ihmisten oikeudet
Vanhojen ihmisten oikeuksien edistäminen nousi istunnossa esiin aiempaa enemmän. Samoin sukupolvien välisen yhteistyön (toiminnan edistämisen) merkitys. Nyt on aika edistää kaikenlaista eri sukupolvien yhteistä toimintaa ja solidaarisuutta; tämän päivän aikuiset ovat huomisen vanhoja ihmisiä. Vanhojen ihmisten oikeudet esimerkiksi hoitoon ja lääkkeisiin pitää turvata taloudellisten seikkojen estämättä. Heillä on yhtäläiset tarpeet kuntoutukseen, kuten muillakin väestöryhmillä. Oikeuksien huomiointi myös hoito- ja hoivapaikoissa sekä sairaaloissa on tärkeää.
Ikääntyvien ja vanhojen ihmisten työllistyminen
Tässä ajassa on äärimmäisen tärkeää pitää työntekijät mahdollisimman pitkään ennen eläkeikää työkykyisinä ja innostuneina. Elämänmittaisen oppimisen mahdollisuus on oltava kaikkien saavutettavissa, koska se tukee myös työssä jaksamista. Esimerkiksi digitalisaation kehittyessä vauhdilla, putoaa osa iäkkäämmistä työntekijöistä pois työelämästä, koska heillä ei ole aina mahdollisuutta päivittää omaa osaamistaan. Työyhteisöissä kokemus tuo myös tärkeätä lisäarvoa ja eri-ikäsyys tasapainottaa työyhteisöjä.
Ikäsyrjinnän poisto
Ikäsyrjintä tulee kalliiksi, koska voimavaroja ja osaamispääomaa jää käyttämättä. Ikäsyrjintään on syytä kiinnittää huomiota kaikilla aloilla, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Vanhat ihmiset voimavarana
Liian harvoin tunnistetaan vanhojen ihmisten omat resurssit. He ovat kulttuurin ja perinteiden kantajia. Hoiva ei tarkoita paapomista, vaan kannustamista ja mahdollisuuksien tarjoamista.
Entä kansainvälisesti?
Tie on pitkä pienelle maalle oikeasti vaikuttaa, mutta se on mahdollista. Suomi aloitti 1980-luvun lopulla YK:ssa puhumaan vammaisten ihmisten oikeuksista ja palveluista. Nyt on saavutettu kansainvälinen sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, ja helmikuussa olleessa kokouksessa kaikki maat kertoivat laajasti omasta vammaispolitiikastaan. Sen Suomi sai aikaan, vaikka aloitteentekijöitä ei enää muistettaisikaan.
Kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä on tärkeää muistaa vanhojen ihmisten osaaminen ja tarpeet. Globaalia vanhojen ihmisoikeussopimusta ei vielä ole, mutta se tulee. Arvostettu vanhojen ihmisten oikeuksien puolustaja, tohtori Alexandre Sidorenko totesi yhdessä CSocD61:n sivutapahtumassa 8.2.23: ”Kaikenikäisten elämä on elämisen arvoista”. Ja sen eteen on meidän kaikkien tehtävä yhdessä työtä.
Teksti: Vappu Taipale ja Virpi Dufva, kuvat: Virpi Dufva