Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLIlla on kansainvälistä tunnettuutta Yhdistyneiden Kansakuntien (YK:n) Sosiaalisen kehityksen toimikunnassa ja kansainvälisten vanhusjärjestöjen parissa. Se on hieno asia, sillä kansainvälistä yhteistyötä tehdään kahdesta syystä: me haluamme oppia maailmasta ja me haluamme vaikuttaa maailmaan.
Helmikuussa 2023 YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunta (CSocD61) oli koolla jälleen pandemian aikaisten etäistuntojen jälkeen New Yorkissa, YK:n päämajassa. Tämän toimikunnan toiminta pohjaa vuonna 1995 laadittuun Kööpenhaminan sosiaalisen huippukokouksen agendaan.
Nyt olleessa istunnossa Suomen valtuuskuntaa johti ministeri Hanna Sarkkinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Valtuuskunnassa oli mukana ministeriön, THL:n ja Suomen YK-edustuston jäsenten lisäksi myös kansalaisjärjestöjen edustajia, VALLIa edusti toiminnanjohtaja Virpi Dufva ja HelpAgeFinlandia professori Vappu Taipale.
Yhtenä tärkeänä teemana käsiteltiin maailman vanhojen ihmisten tilannetta. Kaksikymmentä vuotta sitten YK:ssa kaikki valtiot sitoutuivat edistämään vanhuspolitiikkaa ja raportoimaan kehityksestä YK:lle ns. MIPAA-kehyksessä (Madridin kansainvälinen ikäpolitiikka-toimintasuunnitelma, lue lisää täältä). Tämän vuoden kokouksessa mm. käsiteltiin ja arvioitiin MIPAAn neljännen viisivuotiskauden saavutuksia. Istuimme YK:n päämajassa pitkiä kokouspäiviä ja kävimme monia mielenkiintoisia neuvotteluita muiden maiden edustajien kanssa.
Kokouksen pääteemana oli eriarvoisuuksia vähentävän työn edistäminen ja päällekkäisten kriisien sosiaalisten vaikutusten hallinta. Oma tarkastelumme painottui pääteemaan lähinnä ikääntyvien ihmisten näkökulmasta. Työurien jatkuminen mahdollisimman pitkään ennen eläkeikää ja myös työssä jatkaminen, vaikka osa-aikaisena eläköitymisen jälkeen, nousivat puheenvuoroissa esiin. Eri puolella maailmaa Covid-pandemian aiheuttamat lomautukset pudottivat osan ikääntyneistä pois työmarkkinoilta kokonaan. Osalle se aiheutui siitä, ettei heillä ollut mahdollisuutta pandemian aikana päivittää omia digitaitojaan. Sähköinen maailma kehittyi vauhdilla myös pandemian aikana. Esiin nousi myös haasteet ikääntyvien naisten asemasta ja eläketurvan heikkoudesta, eli sukupolvien välisestä tasa-arvosta työelämässä. Niin ikään siirtolaisten asema työmarkkinoilla on vaikea johtuen ”harmaasta taloudesta”. Epäviralliset työsuhteet ovat haaste sosiaaliturvan rakentamiselle. Sosiaalisen kehityksen kuilu on syventynyt rikkaitten ja köyhien maiden välillä teoista huolimatta.
Seuraavassa on tiivis koosteemme keskeisimmistä kokouksen teemoista ikääntyvien ja vanhojen ihmisten osalta, jotka kannattaa pitää mukana mm. organisaatioiden toimintasuunnitelmissa ja toiminnassa täällä kotimaassa.
Vanhojen ihmisten oikeudet
Vanhojen ihmisten oikeuksien edistäminen nousi istunnossa esiin aiempaa enemmän. Samoin sukupolvien välisen yhteistyön (toiminnan edistämisen) merkitys. Nyt on aika edistää kaikenlaista eri sukupolvien yhteistä toimintaa ja solidaarisuutta; tämän päivän aikuiset ovat huomisen vanhoja ihmisiä. Vanhojen ihmisten oikeudet esimerkiksi hoitoon ja lääkkeisiin pitää turvata taloudellisten seikkojen estämättä. Heillä on yhtäläiset tarpeet kuntoutukseen, kuten muillakin väestöryhmillä. Oikeuksien huomiointi myös hoito- ja hoivapaikoissa sekä sairaaloissa on tärkeää.
Ikääntyvien ja vanhojen ihmisten työllistyminen
Tässä ajassa on äärimmäisen tärkeää pitää työntekijät mahdollisimman pitkään ennen eläkeikää työkykyisinä ja innostuneina. Elämänmittaisen oppimisen mahdollisuus on oltava kaikkien saavutettavissa, koska se tukee myös työssä jaksamista. Esimerkiksi digitalisaation kehittyessä vauhdilla, putoaa osa iäkkäämmistä työntekijöistä pois työelämästä, koska heillä ei ole aina mahdollisuutta päivittää omaa osaamistaan. Työyhteisöissä kokemus tuo myös tärkeätä lisäarvoa ja eri-ikäsyys tasapainottaa työyhteisöjä.
Ikäsyrjinnän poisto
Ikäsyrjintä tulee kalliiksi, koska voimavaroja ja osaamispääomaa jää käyttämättä. Ikäsyrjintään on syytä kiinnittää huomiota kaikilla aloilla, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Vanhat ihmiset voimavarana
Liian harvoin tunnistetaan vanhojen ihmisten omat resurssit. He ovat kulttuurin ja perinteiden kantajia. Hoiva ei tarkoita paapomista, vaan kannustamista ja mahdollisuuksien tarjoamista.
Entä kansainvälisesti?
Tie on pitkä pienelle maalle, Suomelle, oikeasti vaikuttaa, mutta se on mahdollista. Suomi aloitti 1980-luvun lopulla YK:ssa puhumaan vammaisten ihmisten oikeuksista ja palveluista. Nyt on saavutettu kansainvälinen sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, ja helmikuussa olleessa kokouksessa kaikki maat kertoivat laajasti omasta vammaispolitiikastaan. Sen Suomi sai aikaan, vaikka aloitteentekijöitä ei enää puhutakaan.
Kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä on tärkeää muistaa vanhojen ihmisten osaaminen ja tarpeet. Globaalia vanhojen ihmisoikeussopimusta ei vielä ole, mutta se tulee. Arvostettu vanhojen ihmisten oikeuksien puolustaja, tohtori Alexandre Sidorenko totesi yhdessä CSocD61:n sivutapahtumassa 8.2.23: ”Kaikenikäisten elämä on elämisen arvoista”. Ja sen eteen on meidän kaikkien tehtävä yhdessä työtä.
Lisätietoja CSocD61 ja aiemmista istunnoista löytyy täältä.
Teksti: Vappu Taipale ja Virpi Dufva
kuvat: Virpi Dufva
