Me allekirjoittaneet järjestöt olemme vakavasti huolissamme yleisestä ikääntyneiden palveluvajeesta. Tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat leikkaamassa erityisesti ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluista. Ikääntyneiden on tärkeää saada palvelutarpeensa mukaiset palvelut kuitenkin myös silloin, kun he kuuluvat erityislainsäädännön piiriin.
Haluamme selventää ja muistuttaa, että vammaispalvelulailla autetaan yleisestä ja suuresta ikääntyneiden joukosta kohdennetusti vain rajattua, pienempää osaa: ikääntyvien, vammaispalveluja tarvitsevien ihmisten ryhmää. Tälle ryhmälle vammaispalvelut ovat välttämättömiä.
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) liitelakeineen hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023 ja vahvistettiin 14.4.2023. Se siirrettiin tulemaan voimaan 1.1.2025. Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti on käynnissä valmistelu vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta ennen lakien voimaantuloa annettavalla esityksellä. Vammaispalvelulaki säilytettäisiin edelleen vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. STM:n mukaan tavoitteena on edelleen turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaisille henkilöille, mutta samalla varmistaa hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteen toteutuminen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys soveltamisalan tarkentamisesta annetaan eduskunnalle alkusyksyllä 2024, noin viikolla 39.
Vammaispalvelulakia käsiteltäessä ja vielä hallitusneuvotteluissakin esiintyi virheellisiä päätelmiä ja liioiteltuja kustannusvaikutuksia uudesta vammaispalvelulaista. Vaikka uuden lain soveltamisalasta poistettiin ns. ikääntymisrajaus, säilyi se edelleen erityislakina. Nykyisenkin vammaispalvelulain piirissä on ollut ikääntyneitä vammaisia.
Ikääntynyt henkilö ei saa jatkossakaan palveluita vammaispalvelulain perusteella, ellei hän täytä sekä vammaisen henkilön oikeudellista määritelmää, että haettavan palvelun myöntämisen perusteita. Tavanomaiseen ikääntymiseen ei kuulu sellainen toimintakyvyn vakava heikentyminen, joka oikeuttaisi vammaispalveluiden saantiin. Hoitoon ja hoivaan liittyvät palvelut järjestetään jatkossakin sosiaalihuoltolain mukaisesti.
Vammaispalvelulaki sisältää kuitenkin palveluja, joita vammaiset ikääntyneet eivät voi saada minkään muun lainsäädännön perusteella. Tällainen palvelu on esimerkiksi valmennus, joka turvaa mm. iäkkäänä vaikean kuulovamman saavalle ja hänen läheisilleen oikeuden puhetta tukevien kommunikointikeinojen ohjaukseen. Valmennus vahvistaa vammaisen henkilön itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja toimintakykyä.
Vammaispalvelulain tarkoitus on saattaa YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen sisältö Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. YK:n vammaissopimus ei tunne minkäänlaista ikääntymisrajausta vammaisuuteen, eikä sellaista voida siten säätää myöskään kansalliseen lainsäädäntöön. Myös perustuslakivaliokunta on linjannut ikääntymisrajauksesta.
Oikeutta vammaispalveluihin ei tule sitoa myöskään esimerkiksi työssäkäyntiin. Oikeus ja tarve osallisuuteen ja itsenäiseen elämään koskee yhtä lailla ikääntyneitä vammaisia henkilöitä, kuin nuoria tai työikäisiäkin. Tavanomainen elämä, joka vammaispalvelulailla pyritään turvaamaan, määritellään suhteessa vammattomiin, samaan ikäryhmään kuuluviin ja samankaltaisessa elämäntilanteessa oleviin henkilöihin. Tavanomaisen elämän toimintoihin ikääntyneellä kuuluvat mm. liikkuminen ja sosiaalinen elämä. Nämä toiminnot on siis turvattava riittävillä vammaispalveluilla myös ikääntyneen vammaisen elämässä.
Yhteiskunnan säästötoimet eivät ole hyväksyttävä peruste sulkea ikääntyneitä vammaisia tarvitsemiensa vammaispalveluiden ulkopuolelle. Todennäköisesti tällainen säästötoimenpide lisäisi tulevaisuudessa yhteiskunnan kustannuksia. Aktiivinen sosiaalinen elämä vahvistaa ikääntyneen henkilön toimintakykyä, parantaa elämänlaatua ja voi pidentää itsenäisen asumisen aikaa. Riittämättömät vammaispalvelut johtavat palvelutarpeen ja kustannusten kasvuun raskaammissa palveluissa, kun vammaisen ikääntyneen itsenäisen elämän edellytykset ja toimintakyky heikentyvät.
Uuden vammaispalvelulain tarkoituksena on varmistaa vammaisten ihmisten osallisuus yhteiskunnassa iästä tai vammasta riippumatta. Tämä tulee turvata myös uuden hallituksen toimesta. Vammaispalvelulaki ei kosketa, eikä sen tule koskettaa kaikkia ikääntyneitä, mutta sen tulee koskettaa ikääntyneitä vammaisia yhdenvertaisesti muiden ikäryhmien kanssa.
Helsingissä 8.3.2024
Eläkeliitto
Eläkkeensaajien Keskusliitto
Ikäinstituutti
Kansallinen senioriliitto ry
Kuuloliitto ry
Miina Sillanpään Säätiö
Muistiliitto ry
Omaishoitajaliitto ry
Suomen Luustoliitto ry
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry
Lisätiedot: Katariina Suomu, toiminnanjohtaja, Muistiliitto ry katariina.suomu@muistiliitto.fi, p. 050 567 6445
