Asia: VN/23566/2021
1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut
1.1 Onko sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä palveluita koskevan pykälän (sosiaalihuoltolain 2 a §, terveydenhuoltolain 8 a §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
VALLI ry pitää yleisesti ottaen kannatettavana, että päihde- ja mielenterveyspalveluista säädetään
jatkossa sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Kun siirrytään erityislainsäädännöstä
yleislainsäädäntöön tulee palveluihin pääsy ja palveluista toiseen siirtyminen varmistaa, eikä
asiakkaan asema saa heikentyä. Muutos tukee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja siten
kokonaisvaltaista terveyden- ja hyvinvoinnin tukemista. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis
integraatio sekä vastuiden määrittäminen on välttämätöntä, jotta asiakas saa sujuvaa ja tarpeiden
mukaista oikea-aikaista palvelua. Toisaalta jos sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja vastuut
määritellään hyvin tarkkarajaisesti, voi asiakas jäädä ilman tarvitsemaansa tukea tai palvelua.
VALLI ry pitää tärkeänä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut vastaavat eri ikäisten ihmisten
tarpeisiin ja myös ikääntyvien ihmisten mielenterveys- ja palveluja tulee kehittää.
Ennaltaehkäisevään työhön, varhaisempaa tukeen ja ennakoiviin palveluihin on suunnattava myös
panostusta, sillä siten tullaan välttämään kriisiytyneitä tilanteita sekä raskaampien palvelujen
tarvetta.
Terveydenhuollossa tulee olla vahva palveluohjauksellinen työote. Myös sosiaalihuollon asemaa
ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveys työssä tulee vahvistaa. Kunnan, kolmannen sektorin ja
seurakunnan työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämissä on kytkettävä hyvinvointialueiden palvelujen
mielenterveys- ja päihdetyökokonaisuuteen, siten että asiakkaiden palveluiden ja tuen tarpeeseen
voidaan vastata kokonaisvaltaisesti. On tarkennettava, miten tieto kulkee asiakkaan tarpeista ja
saaduista palveluista, jos häntä on autettu eri rekistereihin kuuluvissa palveluissa sekä
terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.
Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tarjoamien samanaikaisesti yhden luukun
periaatteella on erityisesti kaikkein haavoittuvimpien ja etsivästä työstä hyötyvien asiakasryhmien
palveluissa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa. Etsivän työn avulla löydettyjen ja tavoitettujen
asiakkaiden tarpeisiin tarttuminen samanaikaisesti säästää resursseja sekä on inhimillisesti
tarkasteltuna kannatettavaa.
2 Sosiaalihuollon palvelut
2.1 Onko yhteisösosiaalityötä koskevan pykälän (sosiaalihuoltolaki 7 a §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Kyllä
Perustele tarvittaessa kantasi:
Yhteisösosiaalityö on hyvä lisäys olemassa olevaan palveluiden valikkoon. Etsivän työn, jalkautuvan
työn ja ennaltaehkäisevän työn näkökulma on erittäin tärkeä. Näin löydetään oikea- aikaisesti avun
ja tuen piiriin usein haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia.
Kolmannen sektorin, järjestöjen, hyvinvointialueiden sekä kuntien välisen yhteistyön ja työnjaon
selkeyttäminen on tärkeä asia. Yhteistyön tulee olla tavoitteellista ja asiakaslähtöistä. Järjestöissä ja
seurakunnissa on tehty pitkään yhteisösosiaalityön ja etsivän työn työotteella asiakastyötä sekä nuorten että ikääntyneiden parissa. Osalla syrjäytyneistä asiakkaista saattaa olla epäluuloisuutta tai
luottamuspulaa julkista palvelua kohtaan. Järjestöjen etsivässä työssä asiakkaat on tavoitettu hyvin
ja apua on otettu vastaan. Etsivän työn ydintä on etsiä asiakkaan kanssa yhdessä hänen elämäänsä
vahvistavia ja tukevia elementtejä. Vapaaehtoistoiminta on yksi merkittävä ratkaisu esimerkiksi
yksinäisyyden kokemuksen lieventymiseen ja järjestöillä on mittava kokemus myös
vapaaehtoistoiminnasta. Järjestöjen rooli ennaltaehkäisevässä työssä tulee tunnistaa.
Toiminnan laajentaminen muuhun aikuisväestöön on tärkeää. Etsivällä työllä on pystytty tarttumaan
varhaisessa vaiheessa esiin tulleisiin haasteisiin ja ennaltaehkäisemään kriisiytyneet tilanteet ja
raskaampiin palveluihin joutuminen. Toisaalta etsivällä työllä on voitu auttaa myös palveluiden
ulkopuolella olevia paljon apua tarvitsevia ihmisiä.
VALLI ry korostaa sitä, että yhteiskunnan ikääntyessä kotona yksin asuvien ikääntyvien ihmisten avun
ja tuen tarpeiden tunnistaminen on merkityksellistä ennaltaehkäisevää työtä. Ikääntyvien parissa
tehtävää yhteisötyötä ja etsivää vanhustyötä tarvitaan, koska ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin – ja
mielenterveyden haasteet sekä päihteiden käyttö synnyttävät raskaiden palvelujen tarvetta. Erilaiset
riippuvuudet ovat myös ikääntyneen väestön haaste. Ikääntyneet käyttävät entistä enemmän
päihteitä mm. alkoholia ja lääkkeitä. Tulevaisuuden haasteena ovat myös ikääntyneiden
huumausaineiden käyttö ja peliriippuvuudet.
VALLI ry kannattaa sitä, että yhteisösosiaalityöhön ja etsivään työhön pääsee ilman hallintopäätöstä.
Matalakynnyksinen ja pikainen ohjaus, apu ja tuki ovat erityisen tärkeitä avusta kieltäytyjille ja
vaikeasti tavoitettavissa olevalle mielenterveys- ja päihdekäyttäjille. Tärkeää on, että etsivä työ
pitää sisällään myös yksilötyötä, jossa ohjataan ja tuetaan asiakasta (ns. rinnalla kulkeminen).
Muussa tapauksessa vaarana on, että asiakas jää löytämisen ja ohjauksen jälkeen odottamaan
palveluihin pääsyä liian pitkäksi aikaa ja tilanne asiakkaalla kriisiytyy entisestään tai hän ei olekaan
valmisottamaan enää apua vastaan.
2.2 Onko mielenterveyden edistämistä koskevan pykälän (sosiaalihuoltolaki 7 b §) sisältö
tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Ennaltaehkäisevän palvelun ja elinolosuhteiden kehittäminen on erittäin tärkeää. Palveluiden on
jalkauduttava lähelle ihmisiä, koska heidän toimintakykynsä saattaa estää tai hankaloittaa
hakeutumista itse palvelupisteille.
Kuntien ja hyvinvointialueiden ohella järjestöjen työ elinolosuhteiden ja mielenterveyden
tukemisessa on merkittävä.
Yksinäisyyden kokemus nuorilla ja ikääntyneillä on syventynyt etenkin korona-aikana. Yksinäisyyden
ja sen tuomien haasteiden tunnistamisessa järjestöillä on kokemusta, ja se on merkittävä lisäresurssi
mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Mielenterveyden edistämisessä ikääntyneiden tarpeet on
huomioitava ja heidän pääsynsä palveluihin on turvattava.
2.3 Onko päihdetyön palveluna annettavan päiväkeskustoiminnan ja tilapäisen majoituksen pykälän (sosiaalihuoltolaki 24 §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Ikääntyneiden asema ja mahdollisuudet tähän toimintaan on varmistettava. Ikääntyneiden
päihteiden käyttö ja sen aiheuttamat ongelmat ovat erilaisia kuin nuoremmalla väestöllä. ”Kynnys”
hakeutua palveluihin tai ottaa palvelua vastaan on korkea, koska palveluissa on valtaosa nuorempia.
Ikääntyneet ovat myös jääneet ilman erilaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja, joten
päiväkeskustoiminnan on tuotettava myös ikäerityistä palvelua, jossa nämä kohderyhmät
huomioidaan.
VALLI ry näkee hyvänä, että järjestöjen rooli on nostettu esiin tässä muutoksessa. Tehtävistä
sopiminen on erittäin tärkeää, jotta järjestöjen työ jatkuu.
2.4 Ovatko sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyötä koskevaan pykälään (sosiaalihuoltolain 29 a §) ehdotetut muutokset tarkoituksenmukaisia?
Kyllä
Perustele tarvittaessa kantasi:
Kts. 1
2.5 Onko äkillisissä järkyttävissä tilanteissa annettavan psykososiaalisen tuen pykälän (sosiaalihuoltolaki 29 b §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Kyllä
Perustele tarvittaessa kantasi:
Psykososiaalista tukea tulee tarjota sekä kiireellisissä että kiireettömissä tilanteissa. Erityisesti
yksinasuvien ikääntyvien ihmisten sosiaalisen tuen tarpeisiin on kiinnitettävä huomiota
mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa.
2.6 Onko päihde- ja riippuvuustyön toteuttamisen pykälän (sosiaalihuoltolaki 33 b §) sisältö
tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittaminen on tärkeää. Asiakkaan
sosiaalisen tuen ja sosiaalipalvelujen tarve sekä päihde- ja riippuvuushäiriöiden, fyysisten ja
psyykkisten terveysongelmien hoidon tarpeen huomioiminen samanaikaisesti edistää asiakkaiden
hyvinvointia ja on erittäin tarpeellinen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla.
Sosiaalihuollon päihdetyön kokonaisuuden kuvaus ja selkeytys on tarpeellista. Säännöksessä avataan
asiakkaan oikeutta tarkoituksenmukaisiin palveluihin ja ikääntyneiden oikeutta palveluihin on tässä
kohtaa tarkennettava. Ikääntyneet jäävät usein päihde- ja riippuvuusongelmissa ilman
tarpeenmukaisia palveluita.
Asumispalveluiden turvaaminen myös niille, jotka eivät pysty sitoutumaan päihteettömyyteen tai
hoitoon on tarkoituksenmukaista.
Muutoksella ei saa heikentää nykyisiä päihde- ja riippuuvuuspalvelujen saavutettavuutta,
saatavuutta tai asiakkaan oikeutta saada hänen tarvitsemiaan palveluja. Muutoksessa on
pikemminkin kiinnitettävä huomio myös ikääntyneiden ihmisten oikeuteen saada tarvitsemiaan
riippuvuuspalveluja.
2.7 Onko mielenterveystyön toteuttamisen pykälän (sosiaalihuoltolaki 33 c §) sisältö
tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Hyvinvointialueilla on muodistettava toimiva mielenterveyden palveluekosysteemi sosiaali- ja
terveydenhuollon kesken. Erityisesti ennaltaehkäisevän ja täydentävän mielenterveystyön kohdalla
on tärkeää, että myös järjestöt ja seurakunnat osallistuvat kokonaisuuden suunnitteluun ja
toteuttamiseen.
Ikääntyneiden mielenterveystyön erityistarpeet on huomioitava riittävästi.
2.8 Ovatko omatyöntekijän pykälään (sosiaalihuoltolaki 42 §) ehdotetut muutokset tarkoituksenmukaisia?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Milloin on perusteltua, että omatyöntekijä on terveydenhuollon ammattilainen? Tämä kohta
tarvitsee vankat perustelut. Asiakkaan näkökulmasta ei saa tulla tilannetta, että jää odottamaan
omatyöntekijää siitä syystä, että omatyöntekijän määrittelyyn liittyvät perustelut ovat epäselviä.
Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyö on tässäkin tärkeää ja asiakkaan edun mukaista.
Omatyöntekijän ei näkemyksemme mukaan tarvitse olla virkasuhteessa. Määrittävin tekijä on
asiakkaan tarpeet, miksi tarvitsee omatyöntekijän sekä mikä on tapaamiskertojen riittävyys.
2.9 Onko sosiaalihuoltolakiin ehdotettu sääntely mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta riittävä ja tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Tarkka määrittely siitä, mitä palveluita hoitaa terveydenhuolto ja mitä sosiaalihuolto voi johtaa
siihen, että asiakas jää ilman tarvitsemiaan palveluita tai häntä pompotellaan yksiköstä toiseen.
Sosiaalisen työn ja sosiaalisen tuen osuus mielenterveys- ja päihdeongelmien ennalta ehkäisyssä ja
korjaavassa työssä on olennainen osa asiakkaiden kokonaisvaltaista ja asiakaskeskeistä auttamista.
Esityksessä tulisi korostua entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaskeskeinen integraatio,
jossa palveluta annetaan asiakkaiden eikä organisaatioiden tarpeista käsin.
2.10 Puuttuuko sosiaalihuoltolakiin ehdotetusta sääntelystä jotain keskeistä mielenterveys- ja
päihdepalvelujen osalta?
Kyllä
Perustelut kyllä-vastaukselle:
Ikääntyneiden erityisyyttä ei tuoda esille. Heillä tulee olla samat oikeudet mielenterveys- ja
päihdepalveluihin kuin nuoremmalla väestöllä. Päihde- ja mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon
kasautunutta palvelutarvetta.
3 Terveydenhuollon palvelut
3.1 Onko mielenterveyden edistämistä koskevan pykälän (terveydenhuoltolaki 20 §) sisältö
tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Ennaltaehkäisevän työn merkitys on tärkeä ja on hyvä, että se tässä kohtaa todetaan. Tälle työlle on
luotava hyvät edellytykset.
3.2 Onko mielenterveyspalveluja koskevan pykälän (terveydenhuoltolaki 27 §) sisältö
tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Monimuotoisten palveluiden toteutus on toivottavaa. Etenkin lähelle asiakkaita/potilaita menevät
palvelut ovat tarkoituksenmukaisia ja edistävät potilaiden pääsyä tarvitsemansa avun piiriin.
Tehostetut avohoidon palvelut ja kotiin vietävät palvelut tukevat kotona asumista ja palveluihin
pääsyä. Kotona tehtävässä työssä on vahvasti huomioitava sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen
tuen merkitys, josta syystä palveluohjauksellinen ja verkostomainen työtapa edistävät
kokonaisvaltaista auttamista.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen sujuvaksi ja asiakkaitaan
palvelevaksi kokonaisuudeksi vaatii yhteissuunnittelua ja käytäntöjen hiomista.
3.3 Onko päihde- ja riippuvuuspalveluja koskevan pykälän (terveydenhuoltolaki 28 §) sisältö
tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
VALLI ry kannattaa momentin täydennystä siten, että siinä näkyvät päihdehäiriöiden lisäksi muut
riippuvuudet. Kannatetaan myös täydennystä monimuotoisista palveluista. Potilaan kotiin ja
arkiympäristöihin vietävät palvelut, kuten iäkkäille potilaille tarkoitettua kotikatkaisuhoito edistää
yhdenvertaisuutta.
3.4 Onko opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitoa opioidilääkkeillä koskevan pykälän
(terveydenhuoltolaki 28 a §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Ei kantaa
3.5 Onko kiireellistä hoitoa koskevaan pykälään (terveydenhuoltolaki 50 §) ehdotettu lisäys
tarkoituksenmukainen?
Kyllä
3.6 Ovatko terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä koskevaan pykälään (terveydenhuoltolaki 50 a §) ehdotetut muutokset tarkoituksenmukaisia?
Kyllä
3.7 Onko äkillisissä järkyttävissä tilanteissa annettavan psykologisen tuen pykälän (terveydenhuoltolaki 50 b §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Kyllä
3.8 Onko sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymää hoitoa huumausainerikoksissa koskevan pykälän (terveydenhuoltolaki 78 b §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Ei kantaa
3.9 Onko työnohjausta koskevan pykälän (terveydenhuoltolaki 78 c §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Kyllä
3.10 Onko terveydenhuoltolakiin ehdotettu sääntely mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta riittävä ja tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Mielenterveystyö ja päihdetyö muutetaan ehdotuksessa terveydenhuollon mielenterveyspalveluiksi ja päihde- ja riippuvuuspalveluiksi. Koska ehdotuksen mukaan täsmennettäisiin, että kyseessä on
terveydenhuollon mielenterveyspalvelut ja päihde- ja riippuvuuspalvelut, sosiaalihuoltoa koskeva tarkennus poistettaisiin. Katoaako muu mielenterveys- ja päihdetyö, esimerkiksi ennaltaehkäisevät
palvelut? Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Siiloutumisen vaara on olemassa. Ehdotus näyttäytyy keskeneräisenä, mutta riippuvuuksien lisääminen on hyvä muutos.
3.11 Puuttuuko terveydenhuoltolakiin ehdotetusta sääntelystä jotain keskeistä mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta?
Kyllä
Perustelut kyllä vastaukselle:
Ennaltaehkäisevä työ ja kevyempien palveluiden täsmennykset.
4 Mielenterveyslaki
4.1 Ovatko ohjausta ja valvontaa koskevaan pykälään (mielenterveyslaki 2 §) ehdotetut muutokset tarkoituksenmukaisia?
Ei kantaa
4.2 Onko tahdosta riippumattoman hoidon järjestämistä koskevan pykälän (mielenterveyslaki 3 §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Ei kantaa
4.3 Onko opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitoa koskevan pykälän (mielenterveyslaki 6 a §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Ei kantaa
5 Päihdehuoltolaki
5.1 Onko mielestänne perusteltua, että mahdollisuus määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon väkivaltaperusteella poistettaisiin?
Ei pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Asiakastyössä hoitohenkilöstö ja kanssa-asiakkaat kokevat entistä enemmän väkivallan uhkaa ja
väkivaltaista käytöstä. On kyettävä turvaamaan sekä asiakasturvallisuus että turvalliset työolot.
Tämän kohdan poistaminen voi osoittautua haasteeksi. Tahdosta riippumattoman hoidon
mahdollisuus tulisi olla olemassa, mutta se vaatii tarkat määrittelyt sekä itsemääräämisoikeuden
huomioonottamisen. Myös rajoitustoimenpiteiden tarkka ohjeistus ja sen vaatimat päätökset tulee
olla säädeltynä.
6 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista
6.1 Ovatko Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:ään ehdotetut muutokset perusteltuja?
Ei kantaa
7 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
7.1 Ovatko ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 2 §:ään ehdotetut muutokset perusteltuja?
Ei
Perustele tarvittaessa kantasi:
Tällä hetkellä jo ikääntyneet saavat hyvin puutteellisesti mielenterveys- ja päihdepalveluita. Jos
laissa ei mainita ikääntyneitä mielenterveyden- ja päihdepalvelujen osalta, on vaarana, että
ikääntyneet jäävät täysin ilman palveluita tai riittämättömästi tai laadultaan puutteellista palvelua.
8 Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä
8.1 Ovatko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä annetun lain 1 §:ään ehdotetut muutokset perusteltuja?
Ei kantaa
9 Huumausainelaki
9.1 Ovatko huumausainelain 4 §:n 2 momenttiin ehdotetut muutokset perusteltuja?
Ei kantaa
10 Laki Vankiterveydenhuollon yksiköstä
10.1 Onko Vankiterveydenhuollon yksiköstä annettuun lakiin ehdotettu uusi 16 a § perusteltu?
Ei kantaa
11 Siviilipalveluslaki
11.1 Ovatko siviilipalveluslain 93 §:ään ehdotetut muutokset perusteltuja?
Ei kantaa
12 Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa
12.1 Ovatko henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 35 §:ään ehdotetut muutokset
perusteltuja?
Ei kantaa
13 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
13.1 Ovatko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ehdotetut muutokset tarkoituksenmukaisia?
Ei kantaa
Perustele tarvittaessa kantasi:
Maksuttomuus mielenterveys – ja päihdepalveluissa on tärkeää. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen
käyttäjillä on monesti vakavia toimeentulo-ongelmia. Palvelumaksut voivat olla este hoitoon
hakeutumiselle.
14 Vaikutusten arviointia, toimeenpanoa ja aikataulua koskevat kysymykset
14.1 Ovatko arviot esityksen kustannusvaikutuksista mielestänne realistiset?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi:
Ennaltaehkäisevällä työllä on kustannuksia hillitseviä vaikutuksia, mutta niiden osoittaminen on
haastavaa.
Onko työntekijäresurssin lisäys realistinen palveluiden muutoksiin nähden? Esim.
yhteisösosiaalityöhön laskettujen työntekijöiden määrä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus voi olla esteenä tavoitteiden toteutumiselle.
Kustannuslaskennassa tulisi ottaa huomioon myös kolmannen sektorin ja järjestöjen työn
resurssointi ja tukeminen.
14.2 Ovatko arviot lapsivaikutuksista mielestänne realistiset?
Ei kantaa
14.3 Ovatko arviot muista vaikutuksista mielestänne realistiset?
Ei kantaa
14.4 Kommentit koskien ehdotusta lakimuutosten voimaantuloajasta 1.1.2023 ja muutosten toimeenpanoa?
–
15 Asetusluonnokset
15.1 Kommentit koskien ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi mielenterveysasetuksen eräiden säännösten kumoamisesta?
–
15.2 Kommentit koskien ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi päihdehuoltoasetuksen eräiden
–
15.3 Kommentit koskien ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi hyväksyttävästä hoidosta huumausainerikoksissa?
–
16 Mahdolliset muut kommentit liittyen hallituksen esitysluonnokseen
16.1 Mahdolliset muut kommentit liittyen hallituksen esitysluonnokseen:
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry kiittää mahdollisuudesta tuoda esiin VALLI ry:n
näkökantoja liittyen lausuntopyyntöön VN/23566/2021
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry (VALLI ry) on vuonna 1953 perustettu valtakunnallinen
vanhustyön kehittäjä ja edunvalvoja, jolla on tänä päivänä yli 60 jäsenyhteisöä ympäri Suomea.
VALLI ry työskentelee aktiivisesti yhdessä jäsenyhteisöjensä ja asiantuntijoidensa kanssa paremman
vanhuuden puolesta. VALLI ry:n hankkeiden avulla tuetaan ikäihmisten osallisuutta, kehitetään
iäkkäiden teknologiavalmiuksia, kannustetaan sukupolvien välistä yhteistyötä ja nuorten
hakeutumista alalle. Vaikuttamistoiminnan ja kehittämistoiminnan lisäksi VALLIssa on toimintoina
Ikäteknologiakeskus, Etsivän vanhustyön verkostokeskus sekä Vanhustyön Trainee-ohjelma nuorille.
Dufva Virpi
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry
Lausunnon vastuuvalmistelijat
Tiina Lauhde ja Päivi Tiittula VALLIn Etsivän vanhustyön
verkostokeskuksesta
