Asia: VN/3528/2021

Häirintä

Mitä mieltä olette ehdotuksesta koskien häirinnän määritelmän muuttamista siten, että se sisältäisi myös ihmisryhmään kohdistuvan häirinnän?

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry kannattaa esitystä.

Mitä mieltä olette ehdotuksesta, jonka mukaan lakiin kirjattaisiin, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän menettely on syrjintää, jos ne laiminlyövät puuttua tiedossaan olevaan häirintään?

–

Kohtuulliset mukautukset

Mitä mieltä olette ehdotuksesta koskien kohtuullisia mukautuksia?

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry toteaa, että ikääntyneenä vammautuneen
yhdenvertaisuus ei toteudu, jos vammautuminen katsotaan johtuvan ikääntymisestä. Vaikka
perusteluiden mukaan kyseessä ei olisi ikäraja, on vaarana, että ikääntymisrajauksen soveltaminen
johtaa ikäsyrjintään. Olipa vammautumisen syy ja mekanismi mikä tahansa, ja tapahtuipa
vammautuminen minkä ikäisenä tahansa, vammaisen henkilön palvelut pitää pystyä turvaamaan.

Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta (7 §)

Mitä mieltä olette ehdotuksesta, jossa täsmennetään mitä työnantajan tulee ottaa huomioon arvioidessaan työpaikan yhdenvertaisuustilannetta?

VALLI ry toteaa, että ne ikääntyneet, jotka voisivat toimintakykynsä puolesta toimia työelämässä, eivät usein saa mahdollisuutta työntekoon ikänsä vuoksi. Jo nyt monet alat kärsivät työvoimapulasta, ja ilmiö jatkaa kasvuaan. Silti ikääntyviä ei arvosteta työvoimana tai rekrytointitilanteessa.

Mitä mieltä olette ehdotuksesta, jonka mukaan yhdenvertaisuussuunnitelman tulisi jatkossa sisältää myös työpaikan yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset?

–

Vaikutusarvioinnit

Yleiset huomionne esityksen arvioiduista vaikutuksista

VALLI ry toteaa, että niin kauan kuin palkat ja eläkkeet ovat sukupuolittuneita ja eriarvoisia,
vaikutukset ovat selviä. Eläkeikäisten naisten kokonaiseläke Suomessa oli vuonna 2018 keskimäärin
17 988 euroa ja miesten 22 776 euroa vuodessa. On helppo laskea, ettei edes miesten
keskimääräisellä eläkkeellä makseta yksityisen hoivan hintoja, mutta eläkeiän pienituloisuus koskee
erityisesti naisia. Eläkkeet ovat pieniä erityisesti pienipalkkaisissa tai osa-aikatöissä työskennelleillä
sekä pitkään lapsia kotona hoitaneilla naisilla. Pienituloiset vanhukset jäävätkin muita useammin
vaille tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

Jos julkisten palveluiden supistamista vielä jatketaan ja yksilöiden vastuuta lisätään, on tällä
vaikutuksia tasa-arvoon työelämässä. Jos omaisten hoivaamiseen liittyvät sukupuolittuneet vastuut
lisääntyvät, työssäkäynti on pian mahdollista vain heille, joilla on varaa maksaa vanhempien
sukupolvien tarvitsemista hoivapalveluista. Vaikka omaisten antama hoiva tunnistetaan ja
tunnustetaan 2020-luvun alun Suomessa paremmin kuin koskaan aiemmin, ei sitä kuitenkaan
tunnisteta lainsäädännön tasolla sukupuolittuneena, naistapaisena työnä, jonka yhdistämistä
ansiotyöhön tuettaisiin esimerkiksi hoivavapaamallilla.

Huomionne taloudellisista vaikutuksista

–

Huomionne vaikutuksista viranomaisten toimintaan

VALLI ry toteaa, että yhdenvertaisuusvaltuutetun lähtökohtaisesti hyvä ja tarpeellista tehdä tiivistä
yhteistyötä vanhusasiavaltuutetun kanssa.

Huomionne yhteiskunnallisista vaikutuksista

VALLI ry kannattaa esityksen ehdotusta siitä, että syrjintäilmoituksia voitaisi käsitellä yksilöllisten
tapausten lisäksi laajempien ihmisryhmien kautta. Ikääntyneet kohtaavat monitahoista ja
moniulotteista ikäsyrjintää yhteiskunnassa niin yksittäisten kansalaisten kuin viranomaiselinten ja
muiden yhteiskunnan rakenteiden kautta. Ikääntynyt saattaa kohdata myös ikänsä lisäksi
sukupuolestaan, etnisestä taustastaan tai muista henkilön ominaisuuksista johtuvaa syrjintää ja
häirintää. Ikäsyrjintä on yleistä, laajaa ja hiljaisesti hyväksyttyä yhteiskunnassamme. VALLI ry näkee,
että ehdotetulla muutoksella ihmisryhmään, kuten ikääntyviin, kohdistuvaa syrjintä tulee nykyistä
paremmin näkyväksi.

Onko jokin olennainen vaikutus jäänyt esityksessä arvioimatta tai liian vähäiselle arvioinnille? Jos on, mikä?

VALLI ry toteaa, että ikääntyvien moninaiset tarpeet ja elämäntilanteet huomioidaan
yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa. Esimerkiksi yksin asuminen lisää ikääntyneen riskiä
syrjäytyä yhteiskunnasta. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota naisten, kieli- ja muihin
vähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien tarpeisiin, jotka yleensä jäävät kaikista vähimmälle huomiolle.

VALLI ry toteaa, että ikääntyneitä ei aina kohdella muihin ikäluokkiin verrattuna samanarvoisena
yhteiskunnassa ja sen eri palveluissa. Monet palvelut ovat sidoksissa asemaan tai arvoon
työelämässä, joita ikääntyneillä ei välttämättä enää ole (esim. työssäkäyvä, opinnoissa oleva).
Ikääntyvien tasavertainen kohtelu pitää taata. Palveluissa pitää olla osaamista myös ikääntyneiden
kohtaamiseen ja tukemiseen.

VALLI ry toivoo, että jatkossa ikääntyneitä edustavia tahoja, kuten järjestöjä kutsutaan mukaan
yhdenvertaisuuslain valmistelutyöhön.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry (VALLI ry) kiittää lähettämästänne lausuntopyynnöstä.
VALLI ry on vuonna 1953 perustettu valtakunnallinen vanhustyön kehittäjä ja edunvalvoja, jolla on
vajaa 70 jäsenyhteisöä ympäri Suomea. VALLI ry työskentelee aktiivisesti yhdessä jäsenyhteisöjensä
ja asiantuntijoidensa kanssa paremman vanhuuden puolesta. VALLI ry:n hankkeiden avulla tuetaan
ikäihmisten osallisuutta, kehitetään iäkkäiden teknologiavalmiuksia, kannustetaan sukupolvien
välistä yhteistyötä ja nuorten hakeutumista alalle. Vaikuttamistoiminnan ja kehittämistoiminnan
lisäksi VALLIssa on toimintoina Ikäteknologiakeskus, Etsivän vanhustyön verkostokeskus sekä
Vanhustyön Trainee-ohjelma nuorille.