Opintomatkalla ihmeteltyä ja opittua
Skotlannin opintomatkaan osallistuivat Vallin Etsivä mieli -projekti, Eläkeliiton TunneMieli -hanke, Eläkkeensaajien Keskusliiton Elinvoimaa -hanke ja Suomen Mielenterveysseuran Mirakle -hanke 14.-17.4.2015.
Ikääntyneiden hyvinvointia Skotlannissa ohjaavat kansalliselle tasolle laaditut strategiat ja ohjelmat (Age Scotland). Skotlannissa painopiste on palvelujen integroimisessa mahdollisimman lähelle ikääntyneitä eli kotona asumisen tukeminen ja ikääntyneiden mahdollisimman aktiivinen elämä. Skotlannissa ollaan yhdistämässä sosiaali- ja terveyspalveluja kuten Suomessa. Apua kotiin tarjoavat hyvin paljon vapaaehtoiset ja perheet. Eri politiikoissa korostuu vapaaehtoistoimijoiden osuus palveluissa. Sama suunta on Suomessa. Vapaaehtoistoimintaa organisoidaan niin kansallisella kuin paikallisella tasolla ja eri hankkein (Retired and Senior Volunteer Programme). Vapaaehtoispalvelu on sopiva vaihtoehto kielteiselle väestörakenteen muutokselle (”demografinen taakka skenaariolle”). Skotlannin ikärakenne on samansuuntainen kuin muualla Euroopassa tai Suomessa. Britanniassa yli 75 –vuotiaiden osuus väestöstä on 8,23 %. Suomessa heitä on 8,7 % väestöstä. Skotlannissa ikääntyneitä asuu enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla. Julkisten palvelujen uudistamista tarvitaan, sillä se on hyvin monimutkainen ja monitasoinen. Laitoshoitamista halutaan vähentää kuten Suomessa.
Skotlannin ja Brittein saarten ikääntymisen strategiassa korostuu terveyden edistäminen kaikissa politiikoissa ja epätasa-arvon vähentäminen. Hoidossa huomioidaan elämänkulku/elinkaari lähestymistapana. Skotlannissa seurataan osin samoja indikaattoreita kuin Suomessa kuten väestön huoltosuhde, elinajan odote, dementiadiagnoosit, sairaalassa oleskelun kesto jne. Poikkeuksena on yhteisön liikenteen matkojen seuranta (3,5 milj. vuonna 2012), kahdella viidestä on ainakin yksi pitkäaikainen terveyteen vaikuttava sairaus, viikoittain n. 40 000 ikään-tyneelle sosiaalihuollon palvelua saavalle apua antavat naapurit ja ystävät. Aikaa tähän käytetään 20 tuntia viikossa. Vuoteen 2037 mennessä Skotlannissa on arvioitu olevan miljoona hoidettavaa eli lähes viidennes koko väestöstä. Suomessa on miljoona yli 75 –vuotiasta vuonna 2040, mutta heillä kaikilla ei ole ennustettu olevan hoidon tarvetta. Monet tarpeet tulee Skotlannissa ikääntyneiden itsensä hoitaa.
Skotlantilaisten ja Suomalaisten ikääntyneiden odotukset ja arvostukset palveluita kohtaan ovat yhteneväiset. Ikääntyneet haluavat, että heidän itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan, heitä arvostetaan ja he saisivat apua silloin kun tarvitsevat. Ikäsyrjintä on jonkin verran Skotlannissa lisääntynyt.
Brittein saarten eläkeläisistä 56 % asuu yksin. Suomessa luku on 38 %. Yli 65 –vuotiasta 10 % kokee olevansa usein yksinäisiä. Suomessa vastaava luku on jopa 30 %. TV on useimman ikääntyneen kumppani, kuten Suomessakin on (Suomessa yli 65 –vuotiaat katsovat enemmän kuin 5 tuntia TV:tä vuorokaudessa). Diagnosoituja muistisairauksia on Skotlannissa vähän yli 40 000 ikääntyneellä. Suomessa niitä on noin 80 000 ikääntyneellä, jopa 114 000. Yhteistä Skotlannille ja Suomelle on, että ikääntyneiden hyvinvointia, menetelmiä ja hyviä käytäntöjä kehitetään hankerahoituksella, jota saadaan niin kansalliselta taholta, pelituotoista kuin EU:lta. Politiikan painopiste on ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen kehittämisessä eri puolilla Brittein saarta.
Skotlantilaisten ikääntyneiden avuksi on perustettu auttava puhelin (Silver Line), jonka toiminta on vaikuttavaa. Puhelimeen tuli vuonna 2014 yli 350 000 puhelua. Päivittäisten puhelujen keski-määrä on siis noin 959 puhelua. Silver Linessä on kymmeniä työntekijöitä. Päivällä 4-6, illalla 4 ja yöllä 2 työntekijää. Lukumäärä vaihtelee eri vuodenaikoina, esim. joulun aikaan on useita vastaajia koska silloin tulee runsaasti puheluja mm. yksinäisiltä ikääntyneiltä. Silver Line toimii useissa EU maissa.
Ikääntyneiden mielenterveyden edistämiseen on Skotlannissa oma strategia ja toimeenpano-ohjelma. Niissä korostuvat eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjimättömyys. Myös integroivat toimenpiteet ovat tavoitteena. Mielenterveysongelmien osuus on kolmannes kaikista sairauksista. Yleisimpiä ovat masennus ja ahdistus kuten Suomessakin. Skotlannissa ollaan kehittämässä yhtenäisiä indikaattoreita henkisen hyvinvoinnin mittaamiseen. Tärkeänä palveluiden integroimisessa koetaan yksilön ja yhteisön voimaantuminen. Mielenterveyden avainviesti on – Ei terveyttä ilman mielenterveyttä. Mielenterveys kuuluu jokaiselle.
Itsemurhien vähentäminen Skotlannissa on yksi koko väestöön kohdistuva kärkihanke. Skotlannissa itsemurhan teki 746 ihmistä vuonna 2013. Suomessa vastaava luku oli 887. Yli 65 –vuotiaista itsemurhan teki Skotlannissa 89 vuonna 2013. Suomessa yli 65 –vuotiaista teki itse-murhan joka toinen päivä (on noin 182). Suomen itsemurhaluvut ovat surullisemmat kuin Skot-lannin. Itsemurhien ehkäisyssä, niin Skotlannissa kuin Suomessa tehdään paljon työtä. Tärkeää on muun muassa sitä aikovien tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja itsemurhakäyttäyty-misen vähentäminen sekä tiedottaminen ja opetus. Skotlannissa testataan keinoja parantaa havaitsemaan masennus ja ahdistus ihmisten muista pitkäaikaisista ongelmista. Itsemurhien ehkäiseminen toteutuu Choose Life organisaation koordinoinnin avulla. Heidän tavoitteenaan on saada 10 vuoden aikana koulutettua 50 000 ihmistä itsemurhaa aikovien tunnistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn.
Age Scotland rahoittaa useita ikääntyneiden hyvinvointia tukevia ja kehittäviä hankkeita. Yksi tuloksellista toimintaa toteuttava taho on Seniorit yhdessä –hanke, joka toimii useissa kunnissa Skotlannissa. Heidän toiminnan periaatteena on Mennä ulos, treenata ja osallistua. Toiminta nojaa vahvasti vapaaehtoisten tukeen ja ohjaukseen. Toiminnan ajatuksena on, että kaikki ikääntyneet olisivat niin aktiivisia kuin mahdollista. Liikunta korostuu heidän toiminnassaan, mutta myös kulttuuri ja taidetapahtumat on huomioitu. Ikääntyneiden ääntä kuunnellaan paikallisesti. Heidän elämäntilanteitaan kartoitetaan teknologiaa hyödyntäen (Ketso).
Mielenterveysseura tekee vastaavaa työtä Brittein saarilla kuin Suomen Mielenterveysseura Suomessa. Seurat ovat tehneet yhteistyötä ja vierailuja toistensa maissa jo pitkään. Toiminnan tavoitteena on integroida mielenterveydestä kärsivät yhä paremmin muuhun yhteiskuntaan ja osaksi laajempia julkisia palveluita. Myös yleisen mielenterveyttä koskevan tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Mielenterveysseura toteuttaa korkean profiilin kampanjoita ja tapahtumia. He tekevät kansallisia tutkimuksia ja arviointia osoittamaan mielenterveystyön vaikutuksia ja kehittävät yleistä tietopohjaa kouluttamalla ammattilaisia ja muita ihmisiä (myös verkkokoulutuksina). Tärkeänä heidän työssään on politiikkaan vaikuttaminen ja sen tukeminen paikallisella sekä kansallisella tasolla. Vaikuttamistyössä korostuu mielenterveyttä kaikissa politiikoissa.
Skotlannin ja Suomen yhteiskuntarakenteen muutokset ovat samansuuntaiset. Kehityssuunta ikääntyneiden palveluiden järjestämisessä on sama. Tämä tarkoittaa, että integroidaan sosiaali- ja terveyspalvelut, viedään ikääntyneiden palvelut kotiin ja organisoidaan vapaaehtoistoimintaa sekä nojataan vapaaehtoisten apuun.
Ohjelmaan kuului vierailu Edinburghin linnassa, mutta kaupungista löytyi myös muita houkuttelevia kohteita. Osa ryhmästämme vieraili taidemuseossa, johon on aina ilmainen sisäänpääsy ja osa, maan alle rakennetussa kaupunginosassa. Joka on tunnelikaupunki maan alla, ja jossa on noin kahden kilometrin pituisen kadun varrelle rakennettu asuntoja. Taidemuseossa sai elämyksenä nähdä myös yhden aidon Rembrandtin maalauksen.
Tutustu matkaraporttiin kokonaisuudessaan täällä.
18.5.2015 Anu Kuikka, Etsivä mieli -projektin suunnittelija