Kiinnostukseni ikäihmisten arkea kohtaan syntyi sattuman ja rahapulan johdatuksesta. Oli vuosi 2004, opintoni olivat tauolla ja tarvitsin pitkäksi venähtäneen reissun jälkeen kiperästi töitä. Ensimmäinen kohdalle osunut avoin toimi oli sijaisuus kotihoitajana. Minulla ei ollut minkäänlaista hoitoalan koulutusta, mutta varahenkilövälittäjän mielestä se ei ollut este: ”Jos osaat vaihtaa vaippoja vauvoille, niin osaat vaihtaa vaippoja aikuisellekin.” Alalla oli huutava pula sijaisista.
Varahenkilövälittäjä oli kannustuksessaan osittain oikeassa: työssä kyllä pärjäsi kohtuullisesti etnologiopiskelijan havainnointitaidoilla ja maalaisjärjellä. Nautin ikäihmisten kohtaamisista kahden kesken, heidän tarinoistaan ja arkielämän havainnoinnista.
Varahenkilövälittäjä oli kuitenkin myös väärässä. Suuri haaste työssä oli toistuva riittämättömyyden tunne. Ammattiosaamisen puute lisäsi kollegoitteni työtä: jonkun piti aina hoitaa osa toimenpiteistä puolestani. Asiakkailla oli arjen haasteita, joita en auttamisen halustani huolimatta osannut ratkaista. Yksinäisyys ja mielialaan liittyvät ongelmat heikensivät monen toimintakykyä. Minulta puuttui taito rajata omaa rooliani auttajana. Ne kipeimmät elämäntarinat ja nykyhetken ongelmat jäivät pyörimään mieleeni.
Lopetin sijaisurani, palasin opintojen pariin, valmistuin ja työllistyin. Työelämän roolini ovat vaihdelleet, ikäihmisten ilot ja haasteet ovat pysyneet niissä mukana. Millä tavoin ikäihmisten itsenäisen arkielämän laatua, arvokkuutta ja iloa voisi lisätä? Millaisia työtapoja ja -välineitä ikääntyneitä kohtaavat ammattilaiset, opiskelijat ja vapaaehtoiset tarvitsevat jaksamisensa tueksi?
Mitä on mielenterveysosaaminen?
Yksi tapa lähestyä kysymyksiä on mielenterveysosaamisen näkökulma. Oma työelämän esimerkkini sisältää monta kohtaa, missä mielenterveysosaaminen ja siihen liittyvät käytännön vinkit olisivat olleet hyödyksi. Mitä mielenterveysosaamisella tarkoitetaan ja mistä se koostuu?
WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvista haasteista sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveysosaamisen koostuu taidoista, joiden avulla määritelmän mukaista tilaa voi tavoitella. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja tietoisuustaidot, riittävät elämänhallinnan taidot sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot. Mielenterveysosaamisena voidaan pitää myös kykyä hakea ja ottaa apua vastaan sitä tarvittaessa.
Mielenterveysosaamista voi vahvistaa kaikenikäisenä ja mielen taidot voivat vahvistua ikääntyessä monista syistä. Ikäihmisten mielenterveyttä voidaan edistää ja tukea myös välillisesti vahvistamalla heitä kohtaavien ammattilaisten ja vapaaehtoisten mielenterveysosaamista.
Ammattilaisen mielenterveysosaamisessa on kaksi yhtä tärkeää osaa: asiakkaan mielenterveyden edistämisen ja tukemisen taidot sekä mielenterveys elämäntaitona omassa arjessa. Mielenterveysosaaminen vanhustyössä on esimerkiksi kykyä kohdata haastavia tilanteita, tunnistaa mielenterveyden ongelmia ja ottaa niitä puheeksi. Se on kykyä lisätä myönteisyyttä ohittamatta asiakkaiden huolenaiheita, kohdata arvostavasti kiireestä huolimatta. Se on myös kyky tunnistaa omat rajansa auttajana, elää kyllin tasapainoista, mielihyvää ja mielekkyyttä sisältävää arkea.
Miten mielenterveysosaamista voi vahvistaa?
Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksissa käsitellään mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen liittyviä asioita keskustellen ja kansalaistaidon näkökulmasta. Ammattilaisille ja vapaaehtoisille räätälöidyt koulutukset tarjoavat tilaisuuden vahvistaa mielenterveysosaamista työvälineenä sekä vaihtaa kokemuksia onnistumisista ja haasteista omassa toiminnassaan.
Mielenterveyden ensiapu®1 -kurssi (Mielenterveys elämäntaitona) tarjoaa perustietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kurssi rohkaisee huolehtimaan omasta ja läheisten mielenterveydestä ja tarjoaa siihen myös käytännön vinkkejä ja virikkeitä.
Mielenterveyden ensiapu®2 -kurssilla (Tunnista ja tue) osallistujan saa tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä ja niiden oireista. Lisäksi osallistuja saa valmiuksia tarjota apua ja ohjata hoitoon henkilöitä, joilla on mielenterveyden ongelmia. Koulutuksessa tutustutaan myös mielenterveyden ensiavun askeliin, jotka voi soveltaa ottaessa asioita puheeksi.
Kirjoittaja on Mielenterveyden ensiapu -ohjaaja, Suomen Mielenterveysseuran edistämisen yksikön ikäihmisten toiminnan suunnittelija ja etnologi.