”Tämä tulee niin tarpeeseen”, totesi eräs opettaja, kun sovimme aiemmin keväällä nuorten ryhmälle työpajaa ikäihmisten kohtaamisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana Vanhustyön Trainee on pitänyt näitä osallistavia, virtuaalisia työpajoja erilaisille nuorten oppilasryhmille, kuten lukio- ja ammattiin valmentaville ryhmille. Näihin vähintään tunnin mittaisiin työpajoihin on osallistunut yhteensä 165 nuorta sekä heidän opettajansa eri puolilta Suomea.

Yhteiskuntamme tarvitsee sukupolvien välistä yhteyttä

Opettajien mukaan työpajat on koettu hyödyllisiksi paitsi siksi, että ne ovat tuoneet vaihtelua nuorten etäopiskeluun, myös siksi, että sukupolvien välisen ymmärryksen ja vuorovaikutuksen tärkeys on alkanut korostua yhteiskunnassamme. Yhteiskuntamme ikääntyy kovaa vauhtia, elinajanodote pitenee ja samalla ikäihmisten tarpeet yksilöityvät. Nuoret tarvitsevat taitoa kohdata eri-ikäisiä kaikissa ammateissa. Myös nuorten oma lähipiiri ikääntyy.

”Meistä kaikista tulee vanhoja”

Työpajojen yhtenä tärkeänä tavoitteena on laajentaa nuorten ymmärrystä ikääntyvien ja ikääntymisen moninaisuudesta. Sitä on lähdetty yhdessä nuorten kanssa tutkimaan pohtimalla aluksi yksin ja yhdessä, miten nuoret itse näkevät ikääntymisen ja millaisia mielleyhtymiä he siihen liittävät. Nuorten vastauksissa kolmen kärkeen ylsivät maininnat ikäihmisten elämänkokemuksesta, omista isovanhemmista sekä ikäihmisten kokema yksinäisyys.

Eläviä historiankirjoja

Nuoret tuntuivat pitävän elämänkokemusta yhtenä arvona ja voimavarana vanhuudessa. Ikäihmisten tarinat ja kokemukset niin henkilökohtaisella kuin yhteiskunnallisella tasolla kiinnostavat nuoria. ”Ikäihmiset ovat eläviä historiankirjoja”, totesi yksi nuorista. Nuorten ja ikäihmisten välisellä vuorovaikutuksella molempien sukupolvien on helpompi kiinnittyä ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan. Nuoret omaan historiaansa ja ikääntyvät nykymaailman menoon ja tulevaisuuteen orientoituessa.

Yksinäisyys huolettaa ikääntymisessä sairauksia enemmän?

Yllättäen ikäihmisten yksinäisyys mainittiin nuorten vastauksissa useammin kuin vaikkapa maininnat ikääntymiseen liittyvistä sairauksista tai hoivan tarpeesta. Kahdessa vastauksessa oli kerrottu, että vanhuus pelottaa. Syytä, miksi kaksi nuorta oli ajatellut näin, ei ole tiedossa, mutta yksi mahdollinen seikka voi olla nuorten mielikuva vanhuudesta yksinäisenä. Myös Covid-tilanne ikäihmisten yksinäisyyden lisääntymisessä mainittiin parin vastauksen yhteydessä.

Nuoret kaipaavat isovanhemmuutta

Suosituissa maininnoissa nostettiin esiin ukki, mummi, isoäiti, pappa… rakkaalla isovanhemmalla on monta nimeä. Lastenlasten ja isovanhempien suhde on monelle tärkeä, ja kantaa vielä pitkälle senkin jälkeen, kun isovanhempia ei enää ole. Monilla nuorilla ei syystä tai toisesta ole isovanhempia elämässään tai yhteydenpito voi olla vaikeaa. Isovanhemmuuden tuoma turva, yhteys, elämänohjeet ja nuoren esikuvana toimiminen on mahdollista toteutua nuoren ja ikääntyneen välisessä pitkäjänteisessä, tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa myös ilman perhesiteitä.  

Nuoret innovoimassa parempaa tulevaisuutta monenlaisille ikäihmisille

Yhden lukioluokan tehtävänä oli toteuttaa liiketoimintasuunnitelmia, joissa asiakaskohderyhmänä olivat ikäihmiset. Vanhustyön Traineen työpaja toimi pohjustuksena opiskelijoiden tehtävälle. Nuorten suunnitelmia oli ilo kuulla – nuoret todella olivat ottaneet huomioon ikääntyvien moninaisuuden sekä siihen liittyvät moninaiset tarpeet kuin myös yksilöllistyvät mieltymykset esimerkiksi vapaa-ajan viettoon tai palveluiden käyttämiseen. Osa liiketoimintasuunnitelmista oli niin pitkälle vietyjä, että ne vain odottavat toteuttamistaan – ja näin oli pari nuorta aikeissa tehdäkin. Heistä kuullaan vielä!