Lääkehoidon toteutumisessa on tärkeää huolehtia siitä, että lääkkeet tulevat otetuksi oikea-aikaisesti ja ettei lääkkeitä syödä turhaan. Turha lääkitys voi olla esimerkiksi vuosia sitten johonkin jo helpottaneeseen vaivaan määrätty lääke, joka on vain ”jäänyt päälle”. Lääkkeitä on saatettu myös määrätä vaivoihin, jotka ovatkin aiheutuneet jonkin toisen lääkkeen sivuvaikutuksena ja jotka olisivat ehkä helpottuneet ajan kanssa tai alkuperäistä lääkeannosta säädettäessä.

Usein hoivatyössä lääkityksen oikea-aikaisuudesta huolehtiminen aiheuttaa kuormitusta tiettyihin ajankohtiin. Hoitajat puhuvat ns. aamuruuhkasta. Aamuruuhka hoitotyössä tarkoittaa tilannetta, jossa usealla asiakkaalla on samanaikaisesti annettavia lääkityksiä, joiden hoitamiseen tarvitaan runsaasti henkilökuntaa. Ruuhkasuman jälkeen ei taas enää olisi tarvetta näin suurelle aamuvuoron työntekijämäärälle. Hoivatyön arkea voitaisiin helpottaa järkeistämällä lääkityksen antamista ja mahdollistamalla asiakkaan itsenäisempi lääkkeidenotto teknologian avulla.

Koska oikeanlainen lääkitys ja sen oikeanlainen toteutuminen on iso osa itsenäistä selviytymistä, on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten pystymme sen varmistamaan. Teknologian ja erilaisten tekoälysovellusten avulla lääkehuollon vaikuttavuutta on pystytty parantamaan ja lääkitykseen liittyviä riskejä pienentämään. Esimerkiksi koneelliseen annosjakeluun siirtyminen vähentää jo itsessään lääkitysvirheiden määrää väärin jaettujen lääkkeiden riskin pienentyessä sekä tuo myös säästöjä kun lääkemuutosten/kokeilujen yhteydessä hävikkiä syntyy vain jo toimitettujen annosjakelulääkkeiden osalta eikä kokonaisten lääkepakkausten tasolla. Lisäksi hoitajien työaikaa ei samassa määrin kulu lääkejaoista huolehtimiseen. 

Annosjakeluannosten annostelijat

Koneelliseen lääkkeiden annosjakeluun liittyy nykyään erottamattomana osana myös annosjakeluannosten annostelijat. Suomessa markkinoilla on (ainakin) kaksi tuotetta, jotka toimivat osana hoitoketjua huolehtien lääkkeiden oikea-aikaisesta annostelusta sekä niiden ottamisen muistuttamisesta ja mahdollisesta yhteydenpidosta hoitotahoon tarvittaessa. Sekä Evondoksen lääkeannostelurobotti että Smilan hoivapalvelun toimintaperiaate on samankaltainen: Laitteen lukittuun säiliöön asetetaan annosjakelun lääkepussirulla ja laite annostelee lääkkeet pusseissa olevan viivakoodin perusteella oikeaan ajankohtaan ja muistuttaa sekä äänellä että valolla asiakasta lääkkeiden otosta. Jos lääkkeitä ei oteta oikean aikaikkunan sisällä, siirtää laite ne lukittuun säiliöön ja lähettää hoitotaholle ilmoituksen asiasta.

Lisäksi molempien toimijoiden laitteet ovat suuresti räätälöitävissä asiakkaan tarpeiden mukaisiksi, niihin voidaan asettaa muistutuksia myös lääkehoidon ulkopuolisista ajankohdista ja niitä voidaan käyttää välittämään viestejä henkilökunnalta asiakkaalle (esim. laite voi kertoa päivän sään tai kuka hoitaja on tulossa tänään tai vaikkapa muistuttaa päivällä olevasta kampaamokäynnistä). Laite voi toimia myös viestintäkanavana hoitotahon ja asiakkaan välillä jopa turvapuhelimen tavoin.

Sekä Evondoksen että Smilan laitteet soveltuvat hyvin itsenäisemmän asiakkaan lääkehoidon turvaksi. Ne vähentävät hoitotyön aikataulukriittisyyttä, parantavat lääkitysturvallisuutta ja mahdollistavat asiakkaalle itsenäisemmän selviytymisen lääkehuollon osalta.

Liikalääkitysongelma kuriin teknologialla

Lääkityksen riskejä ei kuitenkaan poisteta vain lääkityksen oikea-aikaisuudesta huolehtimalla. Liiallinen ja/tai yhteensopimaton lääkitys on yksi suurimpia lääkehoitoon liittyviä ongelmia nykyisessä hoivatoiminnassa. Loppujen lopuksi asiakkaalle saattaa olla kertynyt melkoinen määrä lääkkeitä, joiden tarpeellisuudesta ei varsinkaan hoitohenkilökunnalla ole riittävästi tietoa. Vielä kun yhdistetään mahdollisesti rajallisilla lääkäriresursseilla toimiva hoivakotiympäristö liikalääkitykseen, ovat kustannukset sekä riskit asiakkaalle suuret.

Yksi ratkaisu hyvin yleiseen liikalääkitysongelmaan on Causalus-ohjelmisto, jolla voidaan optimoida asiakkaan lääkitystä lääkehoidon arvioinnin avulla. Ohjelmalla seurataan mm. lääkkeiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta sekä haittavaikutuksia. Se tarjoaa varsinkin hoiva-asumiseen suunnitellun palvelun, jonka avulla hoitohenkilökunnan on helppoa seurata lääkehoidon vaikutuksia lähes reaaliajassa ja raportoida lääkemuutosten jälkeisistä asiakkaan vointiin liittyvistä tapahtumista. Palvelu antaa myös selkeän visuaalisen palautteen, josta on helppo hahmottaa asiakkaan lääkityksen kokonaistilanne. Palvelun avulla myös hoitava lääkäri saa selkeän ja nopean palautteen asiakkaan tilanteesta ja sen avulla on turvallista lähteä purkamaan liikalääkitystä.

Myös kevyempää teknologiaa

Lääkehoitoon on toki saatavissa myös kevyempää teknologiaa, hyvä esimerkki tällaisesta on lääkekello. Lääkekello on perustoiminnaltaan perinteinen lääkeannostelija, dosetti, johon on liitetty kello. Ennalta asetettuna ajankohtana annostelija kääntyy tietyn luukun kohdalle ja siinä olevat lääkkeet ovat otettavissa. Lääkekellon voi myös asettaa ilmoittamaan hälytysäänellä lääkityksen ottoajasta. Joissain lääkekellomalleissa on mahdollisuus myös lähettää viesti hoitavalle taholle, jos lääkkeitä ei kuitata otetuksi oikeaan aikaan.

Perinteisen lääkeannostelijan kanssa käytettäväksi on kehitelty älydosetti. Laite muistuttaa sekä ulkoasultaan, että toiminnaltaan turvapuhelinta, jonka päällä on paikka lääkeannostelijalle. Älydosetti tunnistaa annostelijan painosta ja olettaa lääkkeet otetuksi, kun annostelija on hetkeksi siirretty pois laitteen päältä. Se toimii myös annosjakelupakkauksen kanssa. Älydosettiin voidaan ohjelmoida useita lääkkeenottoajankohtia ja se voi lähettää viestin joko käyttäjän tai hoitavan tahon puhelimeen lääkkeiden ottoajankohdasta tai niiden ottamatta jäämisestä. Laitteeseen on myös yhdistettävissä perinteinen turvapuhelimen ranneke ja sitä voidaan käyttää turvapuhelimen tavoin avun hälyttämiseen.

Tekoälysovellukset kehittyvät kaiken aikaa ja niiden avulla voimme helposti lisätä turvallisuutta myös lääkityksen parantamiseen. Painettavat näytöt ja painettava teknologia tulee todennäköisesti kuluttajien ulottuville ensimmäisenä juuri lääkepakkauksissa. Todennäköisesti 10–15 vuoden kuluttua lääkepakkaukset itsessään pystyvät jo viestimään lääkityksen ottoajankohdasta ja tarjoamaan tietoa lääkityksen oikeanlaisen toteutumisen tueksi.

Kaisa Huuhtanen
Erityisasiantuntija
VALLIn Ikäteknologiakeskus