Vanhuspalvelulailla on omaishoidossa suuri merkitys, koska suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Sekä iäkäs omaishoitaja että hoidettava ovat oikeutettuja lain palveluihin.

Omaishoito on iäkkään henkilön yleisin hoitomuoto Suomessa. Omaishoitoa tukemalla kunnat tekevät suuria säästöjä sosiaali- ja terveyskuluissaan. Omaishoidon säilyminen edellyttää kunnilta selkeää panostusta omaishoitoperheiden tukemiseen.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja järjestettävä iäkkäille henkilöille laadukkaita, riittäviä ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Lain tarkoituksena on

• tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista,
• parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja     tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa,
• parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää,
• vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista.

Kunnan velvollisuus on

• järjestää sosiaalipalveluja niin, että ne ovat ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti ja lähellä asiakkaita,
• osoittaa riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseen.

Vanhusneuvosto ajaa myös omaishoitajien asioita

Kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto. Vanhusneuvostot tarjoavat hyvän mahdollisuuden saada omaishoitajien ääni kuuluviin kunnissa.

Lain mukaan kunnan on järjestettävä iäkkäille kuntalaisille hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja, terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä.

Hoito ja palvelut ensisijaisesti kotiin

Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti kotiin annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön palveluntarpeita.

Pitkäaikainen hoito on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Kunnan on turvattava pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys.

Palvelut tarpeen mukaan

Omaishoidon kannalta on tärkeää, että palveluntarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen on tehtävä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa.

Mikäli kysymys on iäkkäiden henkilöiden omaishoitotilanteesta, palvelutarpeen arvioinnissa tilannetta on tarkasteltava molempien sekä hoidettavan että omaishoitajan näkökulmasta.

Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja selvitettävä, miltä osin hän pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua.

Palveluntarpeen selvittämisen pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma. Tarvittavista palveluista neuvotellaan yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa.

Vastuutyöntekijä auttaa etuusasioissa

Laissa säädetään, että kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa.

Vastuutyöntekijän tehtävänä on:

• seurata henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia
• olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi
• neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa.

Päätös palveluista on annettava viipymättä

Kunnan on tehtävä päätös iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu.

Kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut.

Vanhuspalvelulain ydinkohdat omaishoidon kannalta

• Arvokkaan ja turvallisen elämän turvaaminen
• Omaisten ja läheisten kuuleminen palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelusuunnitelman laatimisessa
• Sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita
• Palvelut yhdenvertaisina kaikille
• Vastuutyöntekijän nimeäminen
• Hoito ja huolenpito ensisijaisesti kotiin
• Hoidon pysyvyyden turvaaminen
• Iäkkäille puolisoille mahdollisuus asua yhdessä
• Omaishoitajien ja muiden järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen
• Vanhusneuvoston asettaminen

Teksti:
Marja Tuomi
Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja läheiset liitto
e-mail marja.tuomi@omaishoitajat.fi
puh. 020 7806 514

Suomen omaishoidon verkosto kokoaa yhteen järjestöjä ja muita tahoja, jotka ajavat omaishoitajien asiaa. Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa verkoston jäsenjärjestöt avaavat näkökulmiaan omaishoitoon.Lisätietoja: www.omaishoidonverkosto.fi