Nuorten sukupuolittuneet ammatinvalinnat

VALLIn nuorille suunnatun Vanhustyön Trainee -toiminnan suunnittelijana minulla oli ilo osallistua valtakunnalliseen kasvatus- ja nuoristyön päiville (Nuori2020). Ohjelmassa pureuduttiin moniin tärkeisiin nuoria koskeviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.  Vanhustyön Traineen näkökulmasta jäin pohtimaan erityisesti Nuorisotutkimusverkoston esittelemää Purkutalkoot-hanketta (2017-2019), jossa tutkittiin nuorten koulutusvalintojen sukupuolittuneisuutta. Suomessa tämä eriytyminen miesten ja naisten ammatteihin on poikkeuksellisen voimakasta, muun muassa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on naisia.

Vanhustyön Traineen kaltaiset matalan kynnyksen toiminnot ovat osana purkamassa ennakkoluuloja vanhustyöstä sekä rohkaisevat nuoria tutustumaan vanhusten parissa tehtävään työhön. Traineessa työn- ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret tutustuvat työkokeiluryhmänä vanhustyöhön ja saavat ohjausta työhön sekä koulutukseen hakeutumiseen. Toisille nämä työkokeilut ovat olleet kipinä hakeutua alalle, toisille ne ovat olleet tärkeitä kohtaamisia ikäihmisten kanssa sekä vahvistaneet elämänhallinnan taitoja.  

Eriytymisen purkaminen on tärkeää

Sukupuolittuneiden työmarkkinoiden purkaminen on tärkeää, sillä voimakas eriytyminen supistaa yksilöiden valinnanmahdollisuuksia. Sillä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, esimerkiksi miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin ja työllisyyteen. Sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt työvoimapula, joten resursseja ja osaamispotentiaalia ei tule hukata.  Purkutalkoot-hanke ehdottaa muun muassa valtakunnallisesti koordinoituja toimia segregaation purkamiseen. Hankkeen tutkimusraportissa ilmenee, että nuorten koulutusvalintoihin vaikuttaa muun muassa perhe, kaverit, harrastukset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt sekä yhteiskunnalliset rakenteet ja käytännöt. Raportin mukaan nuoret kohtaavat myös opinnoissaan ja työpaikoilla sukupuolittuneita toimintamalleja sekä vähättelyä, häirintää ja ulossulkemista.

Tutkimusraportin mukaan esimerkiksi työelämään tutustumisjaksot voivat olla osana purkamassa segregaatiota (Aapola-Kari ym, 2019, s.94). Kokemukseni mukaan on tärkeää varmistaa, että nuori saa riittävän ohjauksen työharjoittelussa.  Pahimmassa tapauksessa hän ei pääse osalliseksi työyhteisöä, ohjaus on vähäistä ja hän kuulee työpaikan kahvihuoneessa stereotypioita ylläpitäviä keskusteluita. On myös syytä huomioida, millaisia käsityksiä ja ennakkoluuloja tuotamme niin arkisessa kuin julkisessa keskustelussa sekä käyttämissämme kuvastoissa.  

Vanhustyön Trainee on tavoittanut 18-29 vuotiaita eritaustaisia ja – sukupuolisia nuoria. Usein juuri miesten hakeutuminen sukupuolelle epätyypilliseen ammattiin ei tapahdu suoraan peruskoulusta, vaan esimerkiksi ikä- ja paikkakunnan muutos ovat sukupuolelle epätyypilliseen ammatinvalintaan vaikuttavia tekijöitä (Aapola-Kari ym, 2019, s.46). Traineessa tavoitteemme on varmistaa, että kaikki nuoret tuntevat olevansa tervetulleita tutustumaan vanhustyöhön ja pohtimaan ammatinvalintakysymyksiä.  Tämä vaatii työkokeilun aikana tapahtuvaa jatkuvaa ohjausta ja myönteistä ilmapiiriä sekä ohjaajilta reflektoimista, sensitiivistä työotetta ja kriittistä tarkastelua totuttuihin toimintatapoihin.

Lähteet:

  • Aapola-Kari Sinikka, Lahtinen Jenni, Tolonen Tarja ja Wrede-Jänttin Matilda, 2019. Nuorten sukupuolittuneet ensimmäiset työelämäkokemukset. Julkaisussa ”Mikä ois mun juttu”-nuorten koulutusvalinnat sosiaalisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:6
  • Lahtinen Jenni (toim.), 2019. ”Mikä ois mun juttu”-nuorten koulutusvalinnat sosiaalisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:6
  • Lahtinen Jenni ja Saari Juhani, 2019. Koulutusvalintojen tilastollista tarkastelua. Julkaisussa ”Mikä ois mun juttu”-nuorten koulutusvalinnat sosiaalisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:6

Kuvitukset: Tiina Hautamäki