Poikkeustoimet turvaavat erityisesti vanhoja ihmisiä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi 16.3. 2010 poikkeuksellisista toimista 13.4.2020 saakka, jotta koronaviruksen leviäminen saataisiin hidastumaan Suomessa. Vaikka päätökset pysäyttävät hetkeksi koko Suomen, on toimien tarkoitus suojella kaikista haavoittuvammassa asemassa olevia kansalaisia.  Erityisesti vanhuksia ja sairaita ihmisiä, joille koronavirustartunta voi olla vaarallinen.

Järeät toimet käyttöön

Valtio kieltää vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä, hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa. Kielto ei kuitenkaan koske saattohoidossa olevien läheisiä. 

Hallituksen antaman toimintaohjeen mukaan myös yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään karanteenia vastaavissa olosuhteissa. Tämä velvoitus tarkoittaa, että suositellaan välttämään kontakteja ja mahdollisuuksien mukaan tarpeetonta yhdessäoloa. Ulkoilua tai puiston penkillä istumista, koiran ulkoiluttamista tai pakollista kaupassakäyntiä tämä kokonaisuus ei kiellä. Kaupassakäynti kannattaa ajoittaa aamun ensi tunteihin. Kuitenkin jos käytettävissä on ulkopuolista apua kauppa-asiointiin, on sitä hyvä ottaa nyt vastaan. Tarjoajana voi olla terve läheinen tai naapuri. Tällainen kansalaistoiminta on myös erittäin kannatettavaa.

Nyt on välittämisen kevät!

Nyt jos koskaan on aika toimia, huomata naapuruston vanhat ihmiset, välittää heistä. Some on täynnä hienoja ideoita siitä, miten naapurit ja kylänmiehet/naiset ovat keksineet, miten pidetään huolta vanhoista ihmisistä. On laiteltu positiivisia ”heippa-lappuja” taloyhtiöiden ilmoitustauluille ja erilaiset ”naapuriapu-ryhmät” ovat ottaneet asiakseen kysellä, tarvitseeko joku apua kaupassa tai apteekissa käymiseen tai muuten. Myös taloyhtiön hallitus yhdessä asukkaiden kanssa voi ottaa asiassa merkittävämmän roolin asukkaiden yhteisestä hyvinvoinnista, ja siten rakentaa tavoitteellisesti tulevaisuuden yhteisöllistä asumista.

Apua ensimmäistä kertaa tarjoavat ihmiset voivat yllätyksekseen tuntea hyvän tekemisen positiiviset vaikutukset omissa nahoissaan ja siten innostua vapaaehtoistoiminnasta. Ehkäpä pirullisen koronaviruspandemian seurauksena ihmisten auttamisen halu kukoistaa ja ”innovatiiviset auttamisen muodot” rikastuttavat yhteiskuntaa, ja hekin, jotka ovat saaneet muilta apua, laittavat hyvän kiertämään.

Tiedätkö kuka naapurissasi asuu?

Viimeistään nyt on aika kartoittaa ja paikallistaa kaikki ikäihmiset Suomessa. Alueelliset toimijat (järjestöt, seurakunnat, kunnat ja kansalaiset ) voivat kerätä tietoa kukin oman alueensa vanhoista ihmisistä; heistä, jotka jo ovat palvelujen piirissä, mutta ennen kaikkea heistä, jotka eivät vielä ole minkään palvelun piirissä, mutta selkeästi ovat avun tarpeessa. On myös heitä, jotka tässä tilanteessa eivät yksin pärjää: mikäli huoli herää, niin tee huoli-ilmoitus oman paikkauntasi sosiaaliviranomaisille.

 Lisäksi meillä on iso joukko seniorikansalaisia, jotka pärjäävät oikein hyvin ja huolehtivat omista asioistaan, eivätkä kaipaa apua keneltäkään normaalioloissa. Poikkeustilanteessa myös he voivat tarvita ulkopuolista apua. On kuitenkin hyvä muistaa hienovaraisuus avuntarjoamisessa, mutta ennen kaikkea  apua tarjoavien täytyy olla terveitä ja pitää visusti huoli hygieniasta,  etteivät auttaessaan levitä tartuntaa. 

Ei jätetä ikäihmisiä yksin!

Osa ikäihmisistä on juuri nyt huolesta suunniltaan: tietämättömyys, pelot ja ahdistukset voivat vaivata tässä kummallisessa, oudossa ja uudessa tilanteessa. Ikäihmiset saattavat murehtia riittävätkö rahat, lääkkeet ja mitä tapahtuu, jos sairastun, eikä kukaan huomaa. Tai omaishoitoperheessä voi herätä ajatuksia siitä, kuka huolehtii omaisestani, jos sairastun. Tällaisessa tilanteessa huolta voi purkaa auttavassa puhelimessa. Tällaisia luotettavia ja osaavia auttajia on valtakunnallisessa kriisipuhelimessa, joka päivystää 24/7 numerossa 09 25250111 ja Helsinki Mission Aamukorvassa  ma-su klo 5-8 numerossa 045 341 0504 tai kirkon keskusteluavussa pe-la klo 18-03  ja su-to  klo 18-01 numerossa 0400 221180.

Nyt onkin tärkeää pitää yhteyttä kotonaan asuviin ikäihmisiin.  Whatsapp ryhmiä voi perustaa ystävien ja tuttavien kesken ja lähettää kuva- tai ääniviestejä.  Kuvapuhelu tuo läheisen tai ystävän kuin läsnäolevaksi päiväkahvikaveriksi tai lounaskumppaniksi mukavasti ”samaan tilaan”, jolloin yksinäisyyskin helpottaa.  Sähköpostiakin voi lähetellä ja kysellä mitä kuuluu, mikäli niiden vastaanottaminen onnistuu. Niillekin, joilla älylaitteita ei ole, voi aina soittaa tai laitaa tekstiviestejä.  Mikään ei tunnu niin kivalta kuin saada yhteydenotto lähimmäisiltä, ja se tunne, että minusta välitetään. Nyt kavereiden väliset soittoringit ja lämminhenkinen naapurikyttäily käyttöön! #välittämisenaika

Etsivän vanhustyön verkostokeskus
Päivi Tiittula ja Kati Harkoma
VALLI ry