Valtaa vanhuksille!
Onko ikäihmisten elämä palvelutalossa ongelmajätettä vai voiko elämän ottaa hyötykäyttöön ja elää mahdollisimman täyttä elämää?
Mikä muuttuu kun ihminen vanhenee? Sairauksia ja kremppaa iän myötä tulee meille kaikille, apuvälineitä tarvitaan, kuulo ja näkö heikkenevät, mutta oma persoona säilyy. Ihmisen syvin olemus ja tarpeet pysyvät ennallaan, vaikka ikääntynyt siirtyy palvelujen piiriin.
Miten asiakkaat voivat vaikuttaa omaan elämäänsä palvelutalossa ja elää omannäköistään elämää? Näitä asioita pohdimme asukkaiden ja henkilökunnan kanssa Lempäälän Kotokampuksessa kun lähdimme yhdessä miettimään, miten asukkaiden omaa tahtoa omaan elämäänsä ja hoivaansa liittyvissä asioissa ja päätöksenteossa voitaisiin kehittää.
Oma Tahto edellä!
Asiakaslähtöinen kehittäminen ei vaadi lisäresursseja eikä rahaa, sillä se on osa normaalia toimintaa, mutta vaatii uudenlaista ajattelua ja toiminnan organisoimista toisella tavalla. Kuulluksi tuleminen, sosiaalinen vuorovaikutus, yhteisöön kuuluminen, mahdollisuus vaikuttaa ja päättää omista ja yhteisön asioista luovat osallisuuden, yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden tunnetta. Ei palveluntuottaja, eikä myöskään hoitaja saa elää tai päättää asukkaiden puolesta. Mikäli ihmiseltä viedään pois oman elämänsä itsenäisyys ja päätöksenteko, niin myös elämän merkityksellisyys katoaa. Ikäihmisten itsemääräämisoikeus on silloin aidoimmillaan, kun hänen valintansa ja toimintansa pohjautuvat hänen omaan tahtoonsa ja arvoihinsa sekä arvomaailmaansa, jotka ovat muovautuneet hänen elämänsä aikana. Tällöin myös oma motivaatio ja toiminnallisuus lisääntyvät selvästi. Ikäihmisillä olisikin paljon nykyistä enemmän annettavaa vanhustyön kehittämiseen, jota nyt erityisesti Suomessa tarvitaan.
Oman tahdon mukainen toimintatapa vaatii jatkuvaa ja aktiivista vuoropuhelua asukkaiden ja henkilökunnan välillä sekä yhteistä sitoutumista. Päädyimme yhteisesti siihen, että oman tahdon tulee näkyä kaikessa arjen toiminnoissa ja asukkaiden kohtaamisessa. Asukas nähdään silloin subjektina, joka on aktiivinen osallistuja, ja jolla on myös vastuu omasta hyvinvoinnistaan omien valintojensa kautta. Punaisena lankana on asukkaiden vaikutusmahdollisuudet oman elämänsä, arjen ja hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistä kehittämistä toteutetaan päivittäin arjen valinnoissa, toiminnan sisällöissä ja aikatauluissa. Asukkaita kannustetaan myös aktiiviseen palautteen antoon ja ideointiin.
Uutta ajattelua, aktiivista vuoropuhelua ja yhdessä kehittämistä
Uusi tapa toimia on vaatinut radikaalia muutosta entiseen, sekä ajattelun että toiminnan tasolla, sillä ideologia, hoiva, kaikki prosessit, ohjeistukset ja toimintakäsikirja on mietitty uusiksi asiakas-näkökulmasta. Myös hoito -ja palvelusuunnitelmat laadittiin omaa tahtoa tukevaksi. Kirjaamiseen on tehty oma tahto-kirjaus, johon kirjataan oman tahdon toteutumiseen tai sen toteutumista estäneet asiat. Oma tahto heijastuu siis kaikkeen toimintaan lähtien toiminta-ajatuksesta, arvoista ja toiminnan periaatteista. Sen tulee näkyä kaikessa toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, päätöksenteossa ja arvioinnissa. Mitattavissa tekijöissä, asiakaskyselyissä ja palautteiden keruussa oman tahdon toteutuminen on huomioitava myös.
Asukkaat aktiivisessa roolissa päätöksenteossa
Asukkaita kannustetaan aktiivisesti osallistumaan päätöksentekoon ja Kotokampuksen toiminnan kehittämiseen. Asukkaat ovat aina mukana uusien työntekijöiden rekrytoinneissa. Tämä koskee myös muistisairaita asukkaita. Asukkaillemme on tärkeää saada päättää niistä henkilöistä, jotka tulevat heitä hoitamaan.
Asukkaat voivat vaikuttaa myös koko Lempäälän Kotokampuksen toiminnan suunnitteluun kehittämiseen sekä arviointiin mm.asiakasvetoisen asukastoimikunnan kautta. Lisäksi asukkaita myös Kotokampuksen johtokunnassa ja kiinteistöosakeyhtiöidemme hallituksissa, jossa he käyttävät kokreettista pääösvaltaansa hallitusten jäseninä.
Luova toiminta ja kulttuuri on ollut asukkaiden ja henkilökunnan yhteinen valinta tukemaan hoivatyötä. Asukkaiden kanssa suunnittellaan mm. luovan toiminnan ryhmien sisältöjä, tehdään yhdessä esityksiä ja projekteja ja suunnitellaan erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia.
Taiteen edistämiskeskus on valinnut Ehtookodon yhtenä 10:stä tahosta valtakunnalliseen 100- minuuttia taidetta kampanjaan vuonna 2019, jonka tavoitteena on, että asukkaat ovat vähintään 100 minuuttia viikossa taiteen ja kulttuurin äärellä eri tavoin. Tämän edistämiseksi toteutamme parhaillaan asukkaiden ja henkilökunnan yhteistä projektia, jossa innostetaan ja kannustetaan kulttuurin pariin teemalla Kulttuuri kuuluu kaikille ja jokaiselle asukkaalle taataan vähintään 100 minuuttia kulttuuria viikossa. Hyvä ruoka, sosiaaliset suhteet, kulttuuri ja viini maistuvat yhtä hyviltä myös palvelutalossa vai mitä?
Olemme myös halunneet mitata, miten tämän toimintamallin käyttöönoton jälkeen oma tahto on asukkaiden elämässä toteutunut, joten olemme kehittäneet Oma tahto-mittarin, jonka avulla vuosittain selvitetään oman tahdon toteutuminen. Oma Tahto –mittari on viisiportainen asteikko, jossa asiakas arvioi sitä, miten henkilökunta on huomioinut asiakkaan oman tahdon erilaisissa palvelu- ja päätöksentekotilanteissa. Lisäksi on mukana 7 haastattelukysymystä. Kyselyn toteuttaa ulkopuolinen toimija esim. opinnäytetyönä. Oma Tahto- mittarin jatkokehittäminen on käynnistynyt yhteistyössä Vanhus -ja lähimmäispalvelun liitto VALLIn ja Pirkanmaan alueen palvelutalojen kanssa Ely-keskuksen rahoituksella. Tämän kehitystyön tavoitteena on pilotoida oman tahdon mukaisen elämän -laatusertifikaatti asukaslähtöiseen toimintaan ja hoivaan sitoutuneille palvelutaloille. Tällöin myös soten yksi tavoite toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi toteutuisi, jolloin laatu tulisi julkiseksi ja vertailukelpoisiksi
Jaana Holm-Tikkinen
Johtaja
Lempäälän Kotokampus