”Ei oo mulla lehmää eikä lammasta, eikä suussa yhtään hammasta”, kertoo vanha laulu. Tosiaan, vuonna 1960 meitä yli 65-vuotiaita oli Suomessa kaksisataa tuhatta ja kunkin suussa oli keskimäärin yksi hammas. Kaksisataa tuhatta hammasta hoidettavana! Hampaattomia oli nuoremmissakin ikäluokissa eikä täysi hammasproteesi ollut harvinaisuus edes rippikouluikäisillä. Hammashoito taisi olla aika alkeellista ja hammaslääkäreitä vähän, oliko edes keksitty vielä suuhygienistin ammattia. Tästä maailma on onneksi muuttunut, mutta ei ilman hyvinvointiyhteiskuntaa. On tarvittu koulutusta, palveluja ja valistusta.

Kun meitä on pian puolitoista miljoonaa, on laskettu, että vanhoilla ihmisillä tulee olemaan suussaan yhteensä 33 miljoonaa hammasta, kullakin lähes täysi purentakalusto.  Aivan toisenlaista! Enkä nyt ajattele hammaslääkäreiden työmarkkinatilannetta, vaan vanhojen ihmisten elämää. Suun terveys on pohja hyvinvoinnille. Huonot hampaat altistavat sairauksille ja tulehduksille. Hyvät hampaat suussa varmistavat hyvän purennan ja tätä kautta hyvän ravitsemuksen ja hyvän yleisen terveydentilan. Monilta vaivoilta säästytään ja ennen kaikkea ruoasta voidaan nauttia. Herkuttelu on vanhojen etuoikeus.

Hammasharjalla hyvää vanhuutta

Kuten yleensäkin, hyvää vanhuutta voi edistää jo nuorena. Useimmiten muistetaan liikunta ja tupakan ja viinan karttaminen, mutta moniko liittää luetteloon hampaiden hoidon? Hammasharjalle on töitä hyvän vanhuuden eteen. Siitä vain, harjaus kaksi kertaa päivässä ettei tarvitse vanhana katua.

Entä kun on jo vanha? Omatoiminen suun hygieniasta huolehtiminen on tarpeen. Mutta monet lääkkeet kuivattavat suuta, suu voi tulla araksi ja kivuliaaksi. Tarvitaan neuvotteluja lääkityksestä, ja ehkä arjen konsteja suun kuivuutta vastaan. Joku saa helpotusta, kun voitelee suupielet ja tipauttaa kielelle ruokaöljyä. Toinen etsii  apteekin tuotteista itselle sopivaa. Happamia makeisia taas pitää karttaa, koska ne lisäävät reikiintymistä kuivassa suussa.

Hoivatyössä asiakkaan suun hoito voi olla haasteellista. Kivuliaaseen suuhun ei kukaan halua tungettavaksi karkeaa harjaa. Haastetaanpa teknologiayritykset keksimään meille miellyttäviä, keveitä ja hellävaraisia laitteita suun hoitoon. Itseohjautuvia, keveitä sähköhammasharjoja?Tai pikkuruisia robotteja, kulkemassa hellästi hampaasta hampaaseen. Kun ovat kerran keksineet nuo miehittämättömät dronitkin tuhoamaan toisia sotakentillä, voisivat mieluummin kehitellä jotakin käytännöllistä oikeaan tarpeeseen. Onhan meillä sentään 33 miljonaa hammasta!