Sosiaalineuvos Saara Niemi tunnetaan Espoossa vanhustyön tienraivaajana ja vanhojen ihmisten puolesta taistelevana voimanaisena. Hän perusti vuonna 1994 Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry:n tuottamaan vanhusten asumispalveluita. Mutta ei mitä tahansa palveluita, vaan sellaisia, missä vanhuksilla on turvallinen ja hyvä olla, ruoka on hyvää ja maittavaa ja palveluja tarjotaan suurella sydämellä.

-Minä en kuvia kumartele, vaan olen tuonut pöytiin selvää faktaa vanhusten tilanteesta ja vanhustyöstä, sanoo Saara Niemi topakasti. Vaatimalla ja omista ehdoistaan kiinni pitämällä tämä sisukas nainen on onnistunut saamaan haluamansa.

Saara Niemi on hyödyntänyt laajaa ja monipuolista työ- ja elämänkokemustaan istuessaan neuvottelemaan päättäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa vanhustenhuoltoon liittyvistä asioista. Vaikka vanhustyöhön käytettävissä oleva raha on välillä tiukassa, on asioita, joista Saara Niemi ei ole valmis tinkimään: yksi niistä on vanhojen ihmisten hyvinvointi.
-Nämä meidän vanhuksemme ovat sotien vuoksi kärsineet ihan kylliksi puutetta, eikä elämä ole ollut helppoa. Oman keittiön hyvä ruoka ja pullakahvit joka päivä ovat pieniä hyvän mielen hetkiä, joita meidän on nyt mahdollista heille tarjota – olisi järjen vastaista olla tekemättä niin! hän sanoo painokkaasti.

Palvelukoti Mäkkylässä Kotikoivu sekä Koivu ja tähti

Kauniilla paikalla metsän reunassa sijaitsevassa palvelutalo Kotikoivussa on 24 asuntoa, joissa vanhukset voivat asua omassa rauhassaan palvelujen äärellä. Palvelukoti Koivussa ja Tähdessä tarjotaan 52 asuinhuoneessa ympärivuorokautista hoiva-asumista vanhuksille, joista suurin osa on muistisairaita. Saara Niemelle kaikki paikan asukkaat ovat tuttuja ja rakkaita, kuin omaa perhettä. Saaraa puolestaan pidetään paikan äitihahmona, joka huolehtii kaikesta ja kaikista. No ei ihan kaikesta, sitä varten hänellä on ympärillään päteviä ja hienoja ammattilaisia, jotka hoitavat työtään vanhuksia kunnioittaen, lämmöllä ja ilon kautta.
-Hyvä hoitaja ymmärtää vanhaa ihmistä ja haluaa hänen parastaan. Meillä hoitajat juttelevat asukkaille ja kuuntelevat heidän tarpeitaan, Saara Niemi sanoo. Hänestä on tärkeää, että vanhemmat hoitajat tukevat nuoria ja uusia hoitajia työssään.

Ei mitään hoitajapulaa

Kaikesta näkee, että Mäkkylässä viihtyvät paitsi asukkaat myös työntekijät. Niinpä siellä ei ole koettu hoitajapulaa, vaan hyvä työyhteisö houkuttelee uusia työntekijöitä, joita olisi jonoksi asti tulossa, jos vaan tarvetta olisi.

Palvelukodin työntekijäkunta koostuu eri alojen osaajista, joista monet ovat kotoisin muualta kuin Suomesta. Kielitaidottomuus ei ole työyhteisössä ongelma ja kulttuurierot on nähty rikkautena: vain asenteella on merkitystä. Kaikki puhuvat työkielenä suomea ja mm. perehdytyksessä käytetään apuna myös selkokieltä. Vanhojen ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen on kaikkein tärkeintä, reipas työote ja iloinen mieli takaavat puolestaan sen, että työt sujuvat.
-Jos vanhuksen kanssa ei puhe luista, voi vaikka laulaa, pääasia että asukkaiden kanssa kommunikoidaan, Saara Niemi toteaa.

Tulevaisuus huolettaa

Vanhustenhuollon tulevaisuus ei Saara Niemen mielestä näytä hyvältä. Nyt jos koskaan vanhusten asioiden puolesta taistelijoita tarvitaan, kun tuntuu että päättäjien arvomaailma on vääristynyt.

Vaikka moni asia on paremmin kuin ennen, mennään joissakin asioissa kokonaan väärään suuntaan, Saara Niemi harmittelee. Esimerkiksi hän sanoo lähihoitajien koulutuksen: liian nuoria ja osaamattomia koulutetaan työhön, jonka todellisuudesta heillä ei ole minkäänlaista kuvaa. Hoitajiksi aikovilla pitäisi olla työhön jonkinlainen kutsumus ja se pitäisi todentaa pääsykokeilla, kuten aiemmin tehtiin. Nyt haasteena pidetään kielitaidottomuutta, mikä ei oikeasti ole ongelma, jos hoitajalla on asenne kunnossa ja hän pitää työstään.

Hieman yllättäen haasteeksi vanhustenhuollossa ovat osoittautuneet myös omaiset, joista on tullut entistä vaativampia ja kärkkäämpiä. Itse ei ehditä ja pystytä hoitamaan läheisiään, saati käymään heidän luonaan, mutta palvelukodin hoidon pitää olla juuri sellaista kuin he itse toivovat. Omaisten ”ylimääräisten” toiveiden täyttämiseen kuluu palvelukodin henkilökunnalla nykyään paljon aikaa, joka voi olla pois esimerkiksi niiltä asukkailta, joilla ei mahdollisesti ole lainkaan omaisia.

Hyvästä elämästä kiittäen eteenpäin

Saara Niemi muutti asukkaaksi ”omaan palvelukotiinsa” pari vuotta sitten. Palvelukodin ja Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistyksen langat tuntuvat olevan tiukasti hänen näpeissään, mutta sen lisäksi hän toimii hallituksen puheenjohtajana myös Espoon Westendin Kanervakoti ry:ssä. Ansioistaan vanhustyössä hänelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki: ritarikunnan tunnuslause ”Isänmaan hyväksi” sopiikin hyvin Saara Niemeen ja hänen työhönsä. Tällaisia arjen ritareita Suomi tarvitsee!

Teksti ja kuvat: Kati Harkoma, Viestinnän erityisasiantuntija, VALLI ry