Uusi 12.5. julkaistu Sosiaalibarometrin erityiskatsaus käsittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (hyte) erityisesti järjestöjen, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden kannalta. Tulokset pohjautuvat laajaan 1468 vastaajan aineistoon, jossa vastaajia ovat kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat, hyvinvointia ja terveydenedistämistyötä koordinoivat viranhaltijat sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajat.

Barometri sisältää kiinnostavia tuloksia kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilasta, tulevaisuudesta sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyte-työstä. Tulokset kertovat siitä, mikä on tämän hetken tilanne hyte-työn osalta, mitkä ovat tulevaisuuden näkymät ja mitä vielä kannattaisi tehdä ennen kuin uudet hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023.

Hyviä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjä ei kannata hukata

Noin kolmannes sote-johtajista ja hyte-koordinaattoreista ennakoi joidenkin väestöryhmien hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn heikkenevän hyvinvointialueiden käynnistyessä. Järjestövastaajissa näin ounasteli vieläkin useampi.

Tuloksissa on huomionarvoista, että monet vastaajat kantoivat huolta ikääntyneille suunnatuista hyte-toimista, jotka eivät ole lakisääteisiä. Pelkona on, että palveluja karsitaan. Tämä heijastuu myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaan toimintaan kuten kohtaamispaikat, erilaiset vertaisryhmät, kerhot ja retket. Erityisesti pitkäai­kaissairaiden, kotihoitoa tarvitsevien, haja-asutusalueilla asuvien ja digipal­veluja taitamattomien epäiltiin jäävän katveeseen, kun hyvinvointialueiden työ käynnistyy ensi vuoden alussa.

Näkemyksiä perusteltiin muun muassa sillä, että ikääntyvien palveluita ei ole vastaajien mukaan huomioitu riittävästi hyvinvointialueiden valmistelutyössä. Tällä hetkellä ikääntyneet tavoitetaan hyvin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta, mutta aiemmin niin luontevan yhteyden ikääntyneisiin ja heidän tarpeisiinsa pelätään katkeavan, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille. Tämä on huolestuttava näkymä, kun samanaikaisesti tiedetään, että palvelutarpeet kunnissa kasvavat muun muassa ikääntymisen, yksinäisyyden sekä päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi.

Kun kuntavastaajilta kysyttiin viime vuosien onnistuneimpia hyte-työn käytäntöjä, vastaajista 28 % nosti alueensa onnistuneimpana käytäntönä esimerkiksi erilaiset liikuntaryhmät, kaatumisten ehkäisyn, kotona asumisen tukemisen kuten kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan ja asiointiavustajat esille. Hyvinvointialueiden valmistelussa tu­lisi jatkossa kiinnittää enemmän huo­miota ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja hyödyntää kunnissa ikääntyneille onnistuneiksi koettuja käytäntöjä. Sitä kaikkea hyvää, mitä nyt jo on, ei kannata muutostilanteessa hukata.

Pienikin apu oikeaan aikaan voi ehkäistä vakavampien ongelmien syntymistä

Yllättävän vähälle huomiolle vastauksissa jäi mielenterveyden edistäminen sekä ehkäisevä päihdetyö, vaikka näitä juuri tarvitaan silloin, kun ongelmat kasautuvat ja palvelut eivät riitä. Ongelmien pitkittymistä ja pahenemista voidaan ehkäistä sillä, että ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. Joskus pienikin apu oikeassa kohdassa voi ennaltaehkäistä vakavampien häiriöiden syntymistä. Esimerkiksi mielenterveystyössä järjestöillä on paljon annettavaa ja olemassa olevia toimintamuotoja kuten ystävätoimintaa. Monilla yhdistyksillä on myös toimintakeskuksia, jonne voi piipahtaa vaikka päivittäin. Yhdistykset tarjoavat yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, joissa voi tavata tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Yhdessä voidaan harrastaa esimerkiksi kädentaitoja, keilausta, leffoja jne. Monet yhdistykset tarjoavat myös tukea erilaisiin käytännön pulmiin virastoasioinnista ruoka-apuun.

Järjestöt tekevät myös merkittävää omaistyötä. Käsillä oleva pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on johtanut siihen, että läheiset joutuvat huolehtimaan entistä enemmän asioista, jotka kuuluisivat ammattilaisille. Tällöin myös omaiset ja perheet kaipaavat tietoa, ammattiapua ja vertaistukea, jota järjestöt pystyvät tarjoamaan palvelujärjestelmän rinnalla.

Järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntämistä on varata lisätä

Järjestöt ovat merkittäviä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoita myös jatkossa ja niiden asiantuntemuksen hyödyntämistä on vara lisätä. Yhteistyön merkitys ja yhteistyön sujuvat käytännöt tulevat korostumaan entisestään. Uskon kuitenkin, että hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn vaaranpaikat ovat vältettävissä, mutta se edellyttää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen varataan resursseja sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on huono aika karsia ennaltaehkäiseviä ja ihmisten jaksamista ja pärjäämistä tukevia ei-lakisääteisiä palveluita.

Linkki Sosiaalibarometrin sivulle tässä.

Kaarina Tamminiemi
erityisasiantuntija (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen)
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry