Sote-uudistuksen linjausten mukaan sosiaali-ja terveyspalveluja voivat jatkossa tuottaa julkinen sektori, yritykset ja kolmas sektori. Kuinka paljon kolmas sektori sitten tuottaa palveluja – tästä antaa osviittaa SOSTEn uunituore selvitys. Järjestöomisteisten yritysten volyymeja ei ole aiemmin selvitetty. Etenkin hoiva-alalla yrityskauppa käy vilkkaana. Järjestöjen haasteena on tehdä näkyvämmäksi omaa kestävältä arvopohjalta lähtevää palvelutoimintaansa.
Suomessa on kaikkiaan n. 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Niistä n. 10 % (959 järjestöä) tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita joko suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta. Valtaosa järjestöjen tuottamista palveluista on sosiaalipalveluja.
Järjestötaustaisissa sosiaalipalveluissa työskentelee kaikkiaan n. 26 200 henkilöä. Henkilöstömäärät ovat suurimpia Uudellamaalla. Väkilukuun suhteutettuna järjestötaustaisissa palveluissa eniten ihmisiä on kuitenkin töissä Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Sosiaalipalveluja tuottavilla järjestöillä on Uudellamaalla yli 700 toimintayksikköä, mutta esimerkiksi Satakunnassa vain 38.
Vanhukset ovat järjestöjen tuottamien palveluiden suurin kohderyhmä. Vanhuksille suunnatuista palveluista järjestöt tuottavat ylivoimaisesti eniten ympärivuorokautisia asumispalveluja. Seuraavaksi eniten tuotetaan kotipalveluja, ei-ympärivuorokautisia asumispalveluja ja päivätoimintaa.
Yhdellä järjestöllä voi olla useita toimintayksiköitä ja niissä useita eri palveluja. Eri kohderyhmistä eniten palveluja järjestöt tuottavat vanhuksille (788). Vertailun vuoksimielenterveyskuntoutujille tuotettujen palvelujen määrä on 490.
Sote-linjausten mukaan järjestöt eivät jatkossakaan ole velvollisia yhtiöittämään palvelujaan. SOSTE:n selvityksen mukaan palvelutuotantoaan on tällä hetkellä yhtiöittänyt alle 10% kaikista palveluja tuottavista järjestöistä, yhteensä 69 järjestöä. On syytä arvioida, että todellinen luku on tätä suurempi, sillä selvityksessä ei ole huomioitu kaikkia valtakunnallisiin liittoihin kuulumattomia järjestöjä. Järjestöjen omistamissa yhtiöissä työskentelee selvityksen mukaan yli 7 000 henkeä.
Mikä on järjestöjen palvelutuotannon osuus kaikesta palvelutuotannosta, ja miten se on muuttumassa, onkin toinen kysymys. THL on lopettanut systemaattisen vertailevan tilastotuotannon vuosia sitten. Palvelujen volyymien tarkastelu pelkillä palvelujen määrillä on pulmallista, koska palvelut voivat kooltaan olla hyvin erisuuruisia.
Talouselämän ja Mediverkon muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan tyypillinen hoiva-alan yritys on alle miljoonan liikevaihdolla toimiva 30-paikkainen vanhusten asumispalveluyksikkö. Järjestötaustaisista yhtiöistä näitä alle 1miljoonan liikevaihdolla toimivia yhtiöitä oli noin parikymmentä. Järjestöomisteisista yhtiöistä 55% toimi 1 -10 milj. liikevaihdolla.
Hoiva-alalla kauppa käy vilkkaana. Vuonna 2015 sosiaalipalveluja tuottavista järjestöistä lopetti palvelujaan 39 järjestöä ja kahdeksan järjestöomisteista yhtiötä. Eniten lopetettiin asumispalveluja. Lopetetuista palveluista viidennes oli vanhuksille suunnattuja. Määrät näyttävät melko pieniltä verrattuna hoiva-alan yritysten tämän hetken markkinatilanteeseen. Eniten yritysjärjestelyitä ovat vuoden 2016 alkupuolella Kauppalehden (9.6.2016) mukaan tehneet hoivapalveluja tuottavat Attendo, Esperi Care, Mehiläinen ja Mikeva, joka on jo 2016 alkuvuonna ostanut viisi 0,5 – 5 miljoonan yritystä.
Kun järjestöomisteisista yrityksistä valtaosa toimii alle 10 miljoonan liikevaihdolla, näistä neljästä hoiva-alan suuresta toimijasta toimijoista suurimman liikevaihto on yhdeksännumeroinen, ja muiden kolmen liikevaihdot vuonna 2015 olivat 25 – 82 miljoonaa.
Jatkossa olennaista on, miten palvelumarkkinoilla pärjää muutenkin kuin volyymeilla. Mikä on erityistä järjestöjen palvelutuotannossa, siihen ei selvitys ota kantaa. Miten yhdistää liiketoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus? Järjestöjen palvelutoiminta on yhteiskunnallisista yritystoimintaa, jossa tavoitteena on edistää yhteiskunnallisia päämääriä, tuotetaanpa palveluja sitten yhdistys- tai yritysmuotoisesti. Mahdolliset voitot käytetään yhdistyksen päämäärien toteuttamiseen, oman toiminnan kehittämiseen tai yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen. Järjestöjen palvelutoiminnan yhtenä haasteena on tehdä tämä näkyväksi ja muuttaa se kilpailueduksi. Järjestöjen palvelutuotannon kysymyksiin perehdytään syyskuun ValliFoorumeilla Helsingissä ja Tampereella.
Sosten selvitys perustuu Valviran Valveri-rekisterin tietoihin. Henkilöstömäärät perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Selvitys www.soste.fi