Terveiset Roomasta! Olin siellä UNECEn eli YK:n Euroopan talouskomission järjestämässä ikääntymistä käsittelevässä ministerikokouksessa 16.–17. kesäkuuta 2022. Kyseessä on siis ikääntymistä käsittelevän toimeenpanostrategian alueellinen seurantakokous.

Suomesta meitä oli tilaisuudessa viiden hengen delegaatio, jota johti sosiaali- ja terveysministeriöstä johtaja Taru Koivisto. Konferenssia edelsi 15. kesäkuuta järjestetty kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen Foorumi: Täyteläistä elämää koko elämänkaaren ajan. Kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen yhteinen vaikuttaminen päätöksentekoon. (otsikko oma käännös). Osallistuin myös tähän tilaisuuteen.

Madrid International Programme of Action on Ageing ”MIPAA” on kattava kansainvälinen toimintasuunnitelma, joka tarjoaa hallituksille, kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöille ohjeita kaikenikäisten yhteiskunnan rakentamiseksi. Se on ensimmäinen maailmanlaajuinen sopimus, jossa ikääntyneet tunnustetaan yhteiskuntiensa kehityksen edistäjiksi ja jossa hallitukset velvoitetaan ottamaan ikääntyminen huomioon kaikissa sosiaali- ja talouskehityspolitiikoissa.

MIPAAn (Madrid International Plan of Action on Ageing) taustaan voit tutustua professori, VALLIn aiemman puheenjohtaja Vappu Taipaleen kirjoituksesta, jonka voit lukea tämän linkin kautta.

Nyt kesäkuussa pidetyssä konferenssissa päättyi MIPAAn neljäs tarkistus- ja arviointijakso (2018–2022). Tilaisuus oli samalla Ikääntymistä koskevan Madridin kansainvälisen toimintasuunnitelman ja sen alueellisen täytäntöönpanostrategian (MIPAA/RIS) hyväksymisen 20. vuosipäivä. Konferenssi järjestetään kerran viidessä vuodessa.

Edellinen konferenssi ja foorumi järjestettiin syksyllä 2017 Lissabonissa. Sen pääkohtiin voit tutustua Virpi Dufvan kirjoituksesta, jonka voit lukea tämän linkin kautta.

Lyhyesti 15.6.2022 pidetystä Foorumista:

Täyteläistä elämää koko elämänkaaren ajan. Kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen yhteinen vaikuttaminen päätöksentekoon (oma käännös)

Aiemmin tämä foorumi on järjestetty erillisinä kansalaisjärjestöille ja tutkijayhteisölle, mutta nyt se järjestettiin yhteisenä. Tämä oli mielestäni toimivampi, koska tarvitsemme entistä enemmän yhteisiä tilaisuuksia myös kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen dialogille. Yhteinen tiedon ja kokemuksen vaihto on parempi tapa oppia ja kehittää, kuin erillisissä siiloissa toimiminen.

Foorumin pääteemat pohjautuivat luonnollisesti konferenssin teemoihin: edistää aktiivista ja hyvinvoivaa ikääntymistä läpi elämän, varmistaa yhdenvertainen pääsy pitkäaikaishoitoon ja tukea omaisia/perheitä ja omaishoitajia sekä valtavirtaistaa ikääntymistä lähtökohtaisena osana yhteiskuntaa, joka kuuluu kaikille. (oma käännös)

Päivä muodostui avausosuudesta ja neljästä erillisestä osuudesta, jotka kaikki olivat mielenkiintoisia, teemat mukaillen konferenssin pääteemoja. Lisäksi viimeisessä osuudessa käsittelimme kansalaisyhteiskunnan ja tieteen yhteistä julistusta, joka hyväksymisen jälkeen esiteltiin konferenssissa. 

Käytin VALLIn toiminnanjohtajana foorumissa puheenvuoron, jossa kiitin Age Platformin toimijoita hyvästä luonnoksesta ja sen valmistelutyöstä. Lisäksi nostin esiin keskeisenä teemana sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen että tieteen tuleviin teemoihin ikääntyneiden ja vanhojen ihmisten digiosallisuuden mittaamisen ja arvioinnin merkityksen päätöksenteon tueksi. Tässä me olemme Suomessa jo ottaneet askeleita eteenpäin.

Yksi käytännön esimerkki, jota voi soveltaa melko moneen tilanteeseen, nousi pääpuheenvuoron käyttäneen UN DESAn edustajan Amal Abou Rafehin taholta. Hän toi esiin käytännön tilanteita, joissa eri ikäiset kohtaavat toisiaan. Emme voi arvata suoraan, mitä toinen haluaa, jos emme kysy. Oletukset saattavat johtaa ikävään lopputulemaan. Esimerkiksi täpötäydessä bussissa tai muussa kulkuneuvossa voi hyvin kysyä ikääntyneeltä henkilöltä: ”haluaisitko istua?” sen sijaan, että automaattisesti nouset ylös, tai istut alhaalla olettaen, ettei hän ehkä halua istua. Muutoinkin on tärkeää kysyä toisen mielipidettä, eikä toimia omien oletusten varassa.

Suomesta Foorumiin osallistuivat lisäkseni (Virpi Dufva) Teija Hammar THL:stä, Anni Lausvaara Vtkl:stä sekä Filip Hamro-Drotz SPF:stä.

Kävin tauoilla mielenkiintoisia keskusteluja useamman Foorumiin osallistujan kanssa. Mukana oli mm. YK:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyvien oikeuksista vastaava itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler. Hän oli viime syksynä Suomessa vierailulla, ja tämän vierailun pohjalta hän laatii Suomen maaraportin, joka julkaistaneen nyt syksyllä. Raportti keskittyy lähinnä vanhojen ihmisten oikeuksiin liittyvään lainsäädäntöön ja oikeuksien toteutumiseen Suomessa. Claudia Mahler toi MIPAAn Foorumissa esiin hyviä huomioita ja näkemyksiä Covid19 -pandemian vaikutuksista ikääntyneiden ja vanhojen ihmisten elämään.

Foorumin tauolla oli hyvä mahdollisuus tavata ja vaihtaa kuulumisia myös globaalin HelpAge Internationalin jäsenten kanssa. Foorumin jälkeen alkuillasta meillä oli HelpAge Internationalin jäsenyhteisöjen edustajien tapaaminen. Mukana olivat mm. Justin Derbyshire HelpAge Internationalista, Jürgen Focke Saksan HelpAgesta ja Emilia Romano Italian HelpAgesta. VALLI on myös HelpAge Internationalin jäsen, ainoana toimijana Suomesta.

Lyhyesti 16.-17.6.2022 pidetystä konferenssista:

Kestävä maailma kaikenikäisille. Voimien yhdistäminen solidaarisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien puolesta koko elämän ajan. (oma käännös)

Konferenssin avausosiossa osa jäsenvaltioiden edustajista kertoi tiivistetysti oman maansa saavutuksista MIPAAn toimeenpanossa. Suomen puheenvuoron käytti sosiaali- ja terveysministeriön johtaja, Suomen delegaation päällikkö Taru Koivisto. Suomen puheenvuorossa korostettiin mm. hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välisen yhteistyön merkitystä. Järjestöillä on avainrooli edistää vanhojen ihmisten oikeuksia ja tukea jokapäiväisessä elämässä.

Konferenssin kaksipäiväinen ohjelma oli foorumin tavoin erittäin korkealaatuinen ja hyvin rakennettu. Asiantuntija-paneelikeskustelujen lisäksi oli yksi korkean tason edustajien paneeli, ministerien pyöreän pöydän keskustelu sekä erilaisia sivutapahtumia tauoilla.

Isoja teemoja keskusteluissa oli vanhojen ihmisten oikeuksien edistäminen. Ikääntyneillä ja vanhoilla ihmisillä on oikeus tehdä valintoja. Tämä on hyvä muistaa ihan joka päivä, valintoja voi tehdä myös pienien asioiden äärellä, ”kummat housut haluaisit tänään laittaa päälle, minkä väriset sukat, ym.” tai kävelylenkillä risteyksessä, ”haluatko, että mennään oikealle, vasemmalle vai eteenpäin”. Itsemääräämisoikeuden taakse ei kutenkaan saa piiloutua, jos esimerkiksi tilanne johtaisi siihen, että se olisi vahingollinen ikääntyvän tai vanhan ihmisen terveydelle.

Keskusteluissa nousi esiin haasteena eri maissa osaavan hoivahenkilöstön riittävyys. Lisäksi ikääntyneiden ja vanhojen ihmisten osallisuus digitalisaatiossa oli paljon esillä keskusteluissa. Huolena nähtiin vahva jakautuminen niihin, jotka pärjäävät yksin tai avustettuina ja niihin, jotka jäävät yksin eivätkä pärjää, selviydy. Laaja sähköinen asiointi on jo tätä päivää meillä Suomessa, pidetään huoli, että ketään ei jätetä tämänkään asian kanssa yksin. 

Olemme VALLIssa laatimassa yhteistyössä muutaman yhteistyökumppanin kanssa tiivistelmää kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisön Foorumin yhteisestä julkilausumasta. Tiivistelmää/ työraporttia tullaan jakamaan laajasti eri verkostoille.

teksti:
Virpi Dufva
toiminnanjohtaja VALLI ry