Ikääntyneiden asumis- ja henkilöturvallisuutta tukevia tuotteita

Erilaisia yövalolaitteita

Turvallisuuteen ja turvattomuuden tunteen lievittämiseen liittyvät asiat nousevat usein keskusteluun, kun mietitään ikääntyneen asumista ja itsenäistä selviytymistä. Varsinkin muistisairaan henkilön itsenäisen toimintakyvyn tukemisen kohdalla nämä kysymykset saattavat askarruttaa paljonkin. Olisi tärkeää tukea olemassa olevaa toimintakykyä ja mahdollistaa esimerkiksi itsenäinen asiointi lähikaupassa, mutta toisaalta sairauden vaikutukset näkyvät eksymisen pelkona tai vuorokausirytmin haasteina. Toisaalta taas hyvinkin terävämuistinen henkilö voi kärsiä huimauksesta ja kaatumisen pelosta eikä siksi uskalla toimia asioissa riittävän itsenäisesti. Myös mediassa usein nähtävä uutisointi erilaisista huijareista on omiaan lisäämään huolta ja pelkoa ikääntyneiden ja omaisten mielissä.

Ikäteknologian kontekstissa turvallisuus jaetaan usein kahteen eri kategoriaan, henkilöturvallisuuteen ja asumisturvallisuuteen. Henkilöturvallisuus liittyy henkilöön itseensä ja asumisturvallisuus taas asunnon yleiseen turvallisuuteen. Joidenkin turvallisuustuotteiden kohdalla nämä menevät myös päällekkäin. Seuraavassa hieman yleisimpiä turvallisuustuotteita:

Asumisturvallisuus

Asumisturvallisuus kattaa kaikki sellaiset asuntoon kiinteästi liitettävät laitteet, joiden tarkoitus on parantaa asukkaan turvallisuutta. Kun mietitään ikääntyneen itsenäistä asumista, yksi suurimmista turvallisuusuhkista ovat erilaiset paloturvallisuuteen liittyvät asiat. Liesi saattaa unohtua päälle tai jokin sähkölaite aiheuttaa tulipalon. Tällöin on erityisen tärkeää, että palovaroittimet ovat kunnossa ja toimintakykyisiä.

Palovaroittimien osalta suurin riski liittyy niiden sijoitteluun: onhan laite varmasti asennettu oikein kattoon? Liian usein näkee hyllyn päälle sijoitettuja palovaroittimia, joita perustellaan paristojen vaihtotarpeilla. Tähän on kuitenkin olemassa helppo ratkaisu: palovaroittimen pariston voi tuoda siihen tarkoitetulla kotelolla seinälle. Kotelo liitetään johdolla itse varoittimeen ja sijoitetaan vaikkapa valokatkaisinten yhteyteen, jolloin sen kanssa operointi ei vaadi katonrajassa kiipeilyä. Markkinoilla on myös palovaroitinlaitteita, joiden hälytyksen saa tarvittaessa kuitattua etänä ilman kiipeilyä joko seinänapista tai puhelimen sovelluksesta. Tämä auttaa, jos on kyse vaikkapa ruuanlaiton yhteydessä syntyneestä vaarattomasta kärystä. Näiden osalta sovellusta voidaan myös käyttää siirtämään hälytys omaisen tai hoitavan tahon puhelimeen, jolloin apu saadaan tarvittaessa hälytettyä paikalle.

Palovaroittimen paristokotelo

Ruuanlaiton osalta on erityisen tärkeää huolehtia siitä, ettei liesi jää päälle. Markkinoilla on useita turvaliesiä, joissa on sisäänrakennettuina erilaisia päälle-unohtumissuojia. Tällainen sisäänrakennettu suoja ei kuitenkaan yleensä tunnista mahdollista liesipalotilannetta, jos vaikka kattilassa oleva tai liedelle kuulumaton aines on vaarassa syttyä palamaan. Näihin tilanteisiin ratkaisuna on erillinen liesivahti, joka asennetaan lieden yhteyteen ja joka tunnistaa vaaratilanteen hyvissä ajoin ennen liesipaloa ja kytkee lieden pois päältä.

Muita asumisturvallisuuteen liittyviä laitteita ovat erilaiset murtosuojaukseen liittyvät valvontalaitteet sekä erilaisiin anturiteknologioihin perustuvat vuotovahdit ja muut vastaavat asumisturvallisuutta lisäävät tuotteet.

Henkilöturvallisuus

Henkilöturvallisuuteen kuuluvat henkilön seurantaan ja paikantamiseen sekä terveydentilan seurantaan liittyvät tuotteet. Ne voivat olla joko asuntoon asennettuja laitteita tai henkilön mukana kulkevia laitteita. Esimerkkinä henkilöturvallisuustuotteista voidaan pitää erilaisia paikannuslaitteita tai vaikkapa lääkeannostelijaa ja sen tuomaa turvaa lääkityksen oikeanlaisen toteutumiseen.

Ensimmäisenä käyttöönotettavana henkilöturvatuotteena on usein jokin erilaisista turvapuhelinratkaisuista. Perinteisimmillään ja yksinkertaisimmillaan puhutaan kodin puhelinkojeen yhteyteen sijoitettavasta kaiutinyksiköstä ja siihen liittyvästä turvanapista. Turvanappi sijoitetaan tyypillisesti ranteeseen, ja sillä voi käynnistää kaiutinpuhelun ennalta määriteltyyn numeroon esimerkiksi kaatumistilanteessa. Usein turvapuhelinratkaisulla haetaan turvallisuutta myös kodin ulkopuolella liikkumiseen. Tällöin ratkaisuksi soveltuvat älypuhelimen paikannussovellusten lisäksi erilaiset GPS-teknologiaan perustuvat henkilöpaikantimet. Paikantimia löytyy sekä erillisinä, vaikka taskuun tai avaimenperään sijoitettavina, että rannekeratkaisuina. Uusimmat älykellot vastaavat myös tähän tarpeeseen. Seniorin älykelloista voi lukea lisää täältä.

Myös asuntoon voidaan sijoittaa erilaisia antureita seuraamaan asukkaan liikkumista tai liikkumattomuutta. Hyvä tuote on esimerkiksi patjan alle sijoitettava vuodeanturi, joka vuoteeseen sijoitettuna tarkkailee henkilön nukkumista ja vuoteessa olemista. Se voidaan ohjelmoida hälyttämään esimerkiksi silloin, jos henkilö ei palaa vuoteeseen tietyn ajan kuluessa yöaikaan tai seuraamaan päiväaikaan vuoteessa vietettyä aikaa. Osa vuodeantureista tunnistaa myös vuoteessa olevan henkilön sykkeen ja sykevaihtelut, jolloin saadaan tietoa terveydentilasta, vaikkapa hengityskatkoksista tai erilaisista rytmihäiriöistä.

Vuoteen viereen tai ulko-oven eteen voidaan sijoittaa paineen tunnistava matto, joka hälyttää huomatessaan henkilön astuneen sen päälle tai poistuneen matolta. Tällöin voidaan seurata vuoteesta nousemista tai ulko-ovesta kulkemista/kurkkimista. Oviin ja ikkunoihin voidaan myös asettaa avauksen tunnistavat hälyttimet. Niillä saadaan tieto, jos ikkuna on unohtunut liian pitkäksi aikaa auki tai jos ulko-ovi on avattu. Näitä antureita voidaan käyttää myös osana suurempaa turvajärjestelmää, jolloin niiden antama hälytys saadaan ohjautumaan halutulle taholle.

Yksi hyvin tärkeä turvallisuuteen liittyvä asia on valaistus. Oikeanlaisella valaistuksella vähennetään hämärässä liikuttaessa tapahtuvia kaatumistapaturmia ja tuetaan vuorokausirytmiä. Erilaisilla älykkäillä valaistusratkaisuilla voidaan valaisimen kytkin tuoda langattomasti esimerkiksi vuoteen viereen tai ohjata valot syttymään vessaan vievälle reitille, kun yöaikaan noustaan sängystä. Älyvalaisimet voidaan asettaa säätymään automaattisesti vuorokaudenajan mukaisesti. 

Erilaiset etähoitoratkaisut ovat myös kovaa vauhtia tulossa osaksi ikääntyneiden turvallisuuden parantamista. Hyvä esimerkki on lääkitysrobotit, joilla parannetaan huomattavasti lääkehoidon turvallisuutta ja lisätään itsenäistä toimintakykyä. Lääkehoidon teknologiasta voi lukea lisää täältä. Etähoitoa toteutetaan myös videoyhteyksien välityksellä, jolloin henkilö voi tarvittaessa ottaa videoyhteyden hoitavaan tahoon tai hoitaja voi vierailla asiakkaan luona etäyhteyden välityksellä. Nämä ovat omiaan lisäämään turvallisuutta, kun hoitavaan tahoon voidaan saada yhteys aina tarvittaessa nopeastikin.

Lisätietoja ikääntyneen turvallisuuteen liittyvistä tuotteista löytyy Ikäteknologiakeskuksen Arjen älykkään välineet -oppaasta sekä Ikäteknologiakeskuksen nettisivuilta. Neuvomme myös mielellämme turvallisuusasioihin liittyvissä pohdinnoissa.

Kaisa Huuhtanen
Erityisasiantuntija
Ikäteknologiakeskus