Teknologia kuuluu kaikille

Digipalvelut ja sähköinen asiointi

Yhteiskunta ja sen eri palvelut kehittyvät yhä digitaalisemmiksi, ja yhä useampia palveluja tarjotaan ensisijaisesti verkossa. Laitteet ja palvelut muuttuvat ja kehittyvät nopeasti. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut eivät kuitenkaan saavuta kaikkia kansalaisia. Meillä kaikilla on erilaiset valmiudet, kyvyt ja myös avuntarpeet digitalisaatioon liittyen.

Väestö myös ikääntyy, Suomessa on jo nyt yli miljoona yli 65-vuotiasta. Ja kohderyhmän osuus väestöstä kasvaa koko ajan.  Suomen väestörakenne muuttuu nopeasti ja todellinen pitkäikäisyys yleistyy. Yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti, se on 10 vuodessa kaksinkertaistunut. Ja vuonna 2060 heitä arvioidaan olevan jo neljännesmiljoona. Ja suurin osa tästä joukosta on hyväkuntoisia ja aktiivisia. 

Suomessa on arviolta miljoona kansalaista, joilla on eri syistä johtuvia haasteita digitaalisten palveluiden käytössä.  (Akatemiatutkija Sakari Taipale, arvio perustuu AUTA-hankkeen ja PIAAC-tutkimuksen lukuihin). Moni ikäihminen ei ole koskaan tunnistautunut sähköisesti.

Yhdenvertainen digitaalinen Suomi kaikille

Vallin Ikäteknologiakeskus on ollut 2017-2019 mukana Digi arkeen -neuvottelukunnassa. Se on tarjonnut loistavan mahdollisuuden käydä vuoropuhelua ja vaikuttaa digitalisaatioon liittyvien haasteiden ratkaisemiseen yhteiskunnassa. Neuvottelukunnan työn ytimessä on ollut se, että digitalisaatio ei saa syrjäyttää.

Yhteiskunnan palveluiden digitalisoituminen on helpottanut ja keventänyt useita palveluja ja prosesseja. Digitalisaatioon liittyvät palvelujärjestelmät voivat silti myös eriarvoistaa. Esimerkiksi ihmiset tai ryhmät, joilla on eri syistä johtuen puutteelliset valmiudet käyttää tai omaksua sähköisiä palveluita, voivat syrjäytyä.

Neuvottelukunta on koonnut toimintakertomukseensa keskeisiä huomioita aiheeseen liittyen. Se myös esittää konkreettisia ratkaisuehdotuksia (12 kpl).

Neuvottelukunnan toimintakertomuksessa tuodaan esille tärkeitä huomioita digitalisaation kansalaisille tuomista haasteista. Mukana on vahva viesti tämän päivän uusista kansalaistaitoista eli digitaidoista, ja siitä, että kaikilla ei tarvittavia digitietoja ja -taitoja ole. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että digitaitoja parannetaan, jotta kukaan ei vastoin omaa tahtoaan jäisi digitaalisten palvelujen hyötyjen ulkopuolelle.

Huomioihin on myös nostettu digipalveluiden saavutettavuuden varmistaminen, digipalveluihin tunnistautumisen kehittäminen sekä sen tutkiminen, miten digitaalisuus vaikuttaa ihmisten arkeen.

YLÖS