Teknologia kuuluu kaikille

Kotona asumista tukevat teknologiset ratkaisut

Olemme koonneet tälle sivustolle ikäihmisten kotona asumista tukevia arjen apuvälineitä.

Ikääntyminen tuo tullessaan muutoksia, joiden vuoksi itsenäinen selviytyminen joka päiväisistä toimista voi käydä liian raskaaksi tai mahdottomaksi. Markkinoilla on paljon teknologiatuotteita ja palveluita, jotka voivat lisätä turvallisuutta, keventää ja mahdollistaa arjen toimia sekä liikkumista, helpottaa yhteydenpitoa ja vieläpä tuoda iloa ja virkistystä.

Tälle sivustolle on eri otsikoiden alle koottu konkreettisia ratkaisuja, joista on hyötyä sekä ikääntyneille, heidän läheisilleen sekä hoitotyötä tekeville. Mukana  ei ole terveydenhoitoon liittyviä laitteita, tavanomaisia kodinkoneita eikä kodin pienvälineitä, kuten esim. purkkien ja pullojen avaajia. Apuvälineistä mukana on vain muutamia, joista kokemuksemme mukaan on hyötyä erityisesti ikäihmisille, mutta tietoa kentällä ei vielä ole riittävästi.

Jos tiedossasi on muu hyödyllinen ikäteknologiatuote, vinkkaathan siitä meille, kiitos.

Tutustu myös Ikäteknologiakeskuksen oppaaseen: Arjen älykkäät välineet -opas ikääntyneiden kotona asumisen tueksi (pdf, 2019) ja oppaan yhteystietoluetteloon (pdf, 2019)

Olemme koonneet ikäteknologian neuvonta- ja esittelypaikat oppaaksi: Ikäteknologian esittely- ja neuvontapaikat (pdf, 2018)

SIVUSTOA PÄIVITETÄÄN JA SE VALMISTUU KOKONAISUUDESSAAN ELOKUUSSA 2022.

Ominaisuudet ja toiminnot

Älykellojen ominaisuudet ja toiminnot eroavat hyvin paljon mallista ja valmistajasta riippuen. Tyypillisimpiä ominaisuuksia ovat sykkeen mittaus ja liikunnan seuranta. Useimmissa malleissa on nykyään myös sisäänrakennettuna GPS-paikannus, jonka avulla laitteelle voidaan luoda hyväksyttyjä liikkumisalueita, joiden rajojen ylittyessä voidaan toimittaa automaattinen hälytys ennalta määriteltyyn puhelinnumeroon.  Uusimmista älykelloista löytyy myös yllä mainittu kaatumisen tunnistus sekä esimerkiksi ekg-seuranta. Lisäksi moniin älykelloihin on ladattavissa erilaisia sovelluksia, joilla voidaan seurata mitä erilaisempia asioita kuorsauksen ilmenemisestä hetkelliseen UV-säteilyn määrään tai aikaan perustuviin hälytyksiin (joita voi käyttää vaikkapa muistuttamaan lääkkeenotosta).

Turvarannekkeen ja älykellon erot

Itse tuotteen osalta lähinnä valmistaja/markkinoija ja valmistajan tuotteelleen määrittämä käyttötarkoitus. Varsinkin uudemmista älykelloista löytyvät kaikki ne ominaisuudet mitä paikantavasta turvapuhelimestakin ja lisäksi tuotteesta riippuen suuri joukko muutakin toiminnallisuutta. Älykello saattaa myös olla sosiaalisesti hyväksyttävämpi tuote kuin turvaranneke, koska sen antama mielikuva ihmisestä on eri. Turvalaitteiksi tarkoitettujen tuotteiden kohdalla tulee kuitenkin muistaa se tosiasia, että mikään laite yksisään ei takaa avun saantia vaan taustalla on aina laitteen avulla tuotettu palvelu. Turvarannekkeella tämä on todennäköisesti jonkun palvelutuottajan hälytyskeskus ja älykellon osalta taas tarvittavan avun toimittaa paikalle omainen tai muu läheinen, jolle kellolla soitetaan tai jolle laite on ohjelmoitu automaattiset hälytykset toimittamaan. Joissakin älykellomalleissa on sisäänrakennettuna ominaisuutena kaatumistunnistin, joka kaatumisen (ja sen jälkeisen reagoimattomuuden) havaitessaan soittaa automaattisesti yleiseen hätänumeroon välittäen sijaintitiedon.

Mistä löytää sopiva älykello?

Turvapuhelimella ikääntynyt saa napinpainalluksella yhteyden auttavaan tahoon. Auttava taho voi olla omainen tai esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjä sovitun toimintamallin mukaisesti.

Perinteinen turvapuhelin koostuu rannekkeeseen tai kaulanauhaan kiinnitettävästä painikkeesta ja kodin puhelinlaitteeseen liitettävästä kaiutinyksiköstä. Nappia painettaessa se soittaa kaiuitinpuhelun ennalta määriteltyyn numeroon. Tällaiseen turvapuhelimeen voidaan liittää erilaisia lisälaitteita ovi- ja ikkunahälyttymistä vuodeantureihin ja älylattioihin.

Uudemmat turvapuhelimet vastaavat toiminnaltaan älykelloja. Ne voivat toimia ns. stand-alone -laitteina eli ne eivät tarvitse tietokonetta tai muuta mokkulaa tmv. rinnalleen. Niissä on puhelinominaisuus tai ne voivat keskustella kaiutinyksikön tai älypuhelimen kanssa. Nämä ratkaisut yleensä keräävät ja välittävät tietoa myös käyttäjänsä elintoiminnoista, pulssista, ihon lämpötilasta tai liikkumisesta.

Matkapuhelimet tai stand-alone -laitteet toimivat usein myös paikantavina turvapuhelimina. Tällöin laite käyttää GPS-navingointia paikallistamiseen. Se mahdollistaa liikkumisen seurannan ja avun saannin myös kodin ulkopuolella. 

Matkapuhelimissa voi olla myös ns. sos-painike. Se toimii turvapuhelimen painikkeen tavoin eli sitä painamalla puhelin soittaa kaiutinpuhelun ennalta asetettuun numeroon.

Sivustoa päivitetään parhaillaan.

Annosjakelijat

Koneelliseen lääkkeiden annosjakeluun liittyy nykyään erottamattomana osana myös annosjakeluannosten annostelijat. Suomessa markkinoilla on ainakin kaksi tuotetta, jotka toimivat osana hoitoketjua huolehtien lääkkeiden oikea-aikaisesta annostelusta sekä niiden ottamisen muistuttamisesta sekä mahdollisesta yhteydenpidosta hoitotahoon tarvittaessa. Sekä Evondoksen lääkeannostelurobotti että Smilan hoivapalvelun toimintaperiaate on samankaltainen: Laitteen lukittuun säiliöön asetetaan annosjakelun lääkepussirulla ja laite annostelee lääkkeet pusseissa olevan viivakoodin perusteella oikeaan ajankohtaan ja muistuttaa sekä äänellä että valolla asiakasta lääkkeiden otosta. Jos lääkkeitä ei oteta oikean aikaikkunan sisällä, siirtää laite ne lukittuun säiliöön ja lähettää hoitotaholle ilmoituksen asiasta. Lisäksi molempien toimijoiden laitteet ovat suuresti räätälöitävissä asiakkaan tarpeiden mukaisiksi, niihin voidaan asettaa muistutuksia myös lääkehoidon ulkopuolisista ajankohdista ja niitä voidaan käyttää välittämään viestejä henkilökunnalta asiakkaalle (esim. laite voi kertoa päivän sään tai kuka hoitaja on tulossa tänään tai vaikkapa muistuttaa päivällä olevasta kampaamokäynnistä). Laite voi toimia myös viestintäkanavana hoitotahon ja asiakkaan välillä jopa turvapuhelimen tavoin.

Sekä Evondoksen että Smilan laitteet soveltuvat hyvin itsenäisemmän asiakkaan lääkehoidon turvaksi. Ne vähentävät hoitotyön aikataulukriittisyyttä, parantavat lääkitysturvallisuutta ja mahdollistavat asiakkaalle itsenäisemmän selviytymisen lääkehuollon osalta.

Lääkehoidon arviointipalvelu

Yksi ratkaisu hyvin yleiseen liikalääkitysongelmaan on Causalus -ohjelmisto, jolla voidaan optimoida asiakkaan lääkitystä lääkehoidon arvioinnin avulla. Ohjelmalla seurataan mm. lääkkeiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta sekä haittavaikutuksia. Se tarjoaa varsinkin hoiva-asumiseen suunnitellun palvelun, jonka avulla hoitohenkilökunnan on helppoa seurata lääkehoidon vaikutuksia lähes reaaliajassa ja raportoida lääkemuutosten jälkeisistä asiakkaan vointiin liittyvistä tapahtumista. Palvelu antaa myös selkeän visuaalisen palautteen, josta on helppo hahmottaa asiakkaan lääkityksen kokonaistilanne. Palvelun avulla myös hoitava lääkäri saa selkeän ja nopean palautteen asiakkaan tilanteesta ja sen avulla on turvallista lähteä purkamaan liikalääkitystä.

Kevyemmät lääkehoidon teknologiat

Lääkehoitoon on toki saatavissa myös kevyempää teknologiaa, hyvä esimerkki tällaisesta on lääkekello. Lääkekello on perustoiminnaltaan perinteinen lääkeannostelija, dosetti, johon on liitetty kello. Ennalta asetettuna ajankohtana annostelija kääntyy tietyn luukun kohdalle ja siinä olevat lääkkeet ovat otettavissa. Lääkekellon voi myös asettaa ilmoittamaan hälytysäänellä lääkityksen ottoajasta. Joissain lääkekellomalleissa on mahdollisuus myös lähettää viesti hoitavalle taholle, jos lääkkeitä ei kuitata otetuksi oikeaan aikaan.

Perinteisen lääkeannostelijan kanssa käytettäväksi on kehitelty älydosetti. Laite muistuttaa sekä ulkoasultaan, että toiminnaltaan turvapuhelinta, jonka päällä on paikka lääkeannostelijalle. Älydosetti tunnistaa annostelijan painosta ja olettaa lääkkeet otetuksi, kun annostelija on hetkeksi siirretty pois laitteen päältä. Se toimii myös annosjakelupakkauksen kanssa.  Älydosettiin voidaan ohjelmoida useita lääkkeenottoajankohtia ja se voi lähettää viestin joko käyttäjän tai hoitavan tahon puhelimeen lääkkeiden ottoajankohdasta tai niiden ottamatta jäämisestä. Laitteeseen on myös yhdistettävissä perinteinen turvapuhelimen ranneke ja sitä voidaan käyttää turvapuhelimen tavoin avun hälyttämiseen.

 Liesivahti on lieteen tai liesituulettimeen liitettävä laite, joka havaitsee epänormaalin lämpenemisen ja sammuttaa lieden. Joissain malleissa toiminta perustuu osittain ajastimeen, jolloin liesi sammuu automaattisesti tietyn ennalta asetetun aikamäärän kuluttua. Liesivahdeissa voi olla myös integroituna sammutuspanos, joka hoitaa liesipalon alkusammutuksen. 

Palovaroitin on pakollinen varuste jokaisessa asunnossa. Myös ikääntyneille suunniteltuja palovaroittimia on olemassa.
Palovaroittimiin on saatavissa lisäosia, mitkä tekevät niistä paremmin ikääntyneiden käyttöön soveltuvia. Esimerkiksi seinälle kiinnitettävä paristokotelo mahdollistaa palovaroittimen pariston vaihtamisen ilman katonrajaan kiipeämistä. 

Aistivammaisille on saatavilla palovaroittimia, joissa hälytys saadaan välitettyä esimerkiksi värinällä tai valolla. Nämä soveltuvat myös huonokuuloisille tai -näköisille ikääntyneille. Värinä- tai valotoiminto voi olla osa itse varoitinta tai se voidaan toteuttaa erillisellä palovaroittimen ääneen reagoivalla laitteella. Laite värisee tarvittaessa tai välittää hälytyksen valomerkillä.

Hälytysjärjestelmä koostuu erilaisista valvontalaitteista, ja se on tyypillisesti suunniteltu asunnon murtosuojausta varten. Järjestelmä kattaa usein kaikki henkilöturvallisuuteen liittyvät tarpeet ja se voi toimia osana turvapuhelinjärjestelmää.

Ikääntyneille markkinoitavat turvajärjestelmät sisältävät toiminnallisuuksia, joita käytetään hälytys- ja turvapuhelinjärjestelmissä. 

Hälytysjärjestelmiä on tarjolla palveluiden kera ja ilman palvelua. Järjestelmästä riippuen hälytys saadaan ohjautumaan joko hälytyskeskukseen tai asiakkaan omaan tai omaisen tai muun läheisen puhelimeen.  

TOP