Tietoa vapaaehtoistoiminnasta kotoutumisen tukena

Yhdessä-toiminta on tuonut vanhus-, vammais- ja maahanmuuttajatyön toimijoita yhteen ja heidän kauttaan tuhannet ikäihmiset, kehitysvammaiset ihmiset ja maahanmuuttajat ovat päässeet tutustumaan toisiinsa eri puolilla Suomea. Kohtaamisten lisäksi maahanmuuttajat ovat toiminnassa päässeet kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ei tunneta

Mahdollisuus konkreettisesti kokeilla vapaaehtoistoimintaa on osoittautunut tärkeäksi hankkeen aikana. Toimintaan on pääasiassa osallistunut kotoutumiskoulutusten opiskelijoita. Heille vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet Suomessa ovat usein olleet tuntemattomia. Ylipäätään vapaaehtoistoiminnan käsite on osoittautunut haastavaksi. Vapaaehtoistoiminnan käsite on saattanut olla täysin tuntematon tai sitten vapaaehtoistoiminnalla on tarkoitettu hyvin eri asioita henkilön lähtömaassa. Lisäksi alkava suomen kielen taito on haastanut tiedon välittämistä.

Monesti tietoa tarvitaankin juuri siitä, mitä vapaaehtoistoiminta Suomessa tarkoittaa: missä voin toimia vapaaehtoisena, mitä kaikkea vapaaehtoiset voivat tehdä, mitä se minulta edellyttää, tarvitseeko minun osata suomen kieltä, ja niin edelleen.

Tärkeää on ollut myös pohtia kysymystä, mitä vapaaehtoistoiminta voisi antaa juuri minulle? Saisinko siitä iloa, mahdollisuuden tutustua ihmisiin, oppia uutta tai hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista?

Kielitaidon alkuvaiheessa ja usein myöhemminkin edellä esitettyihin kysymyksiin on helpompi paneutua, kun osallistujilta löytyy omakohtaista kokemusta asiasta. Yhdessä-toiminnassa olemme nähneet, miten yhdenkin päivän kokeilu on aikaansaanut vilkasta keskustelua sekä kiinnostusta vapaaehtoistoimintaa kohtaan.

Uusia kokemuksia kaikille

Ikäihmisten, kehitysvammaisten ihmisten ja maahanmuuttajien väliset kohtaamiset ovat tuoneet uusia kokemuksia kaikille osapuolille. Maahanmuuttajat ovat usein ensimmäistä kertaa päässeet tutustumaan suomalaisiin ikäihmisiin tai kehitysvammaisiin ihmisiin, palvelu- tai hoivakotiin, vapaaehtoistoimintaan sekä vanhus- ja vammaistyön ympäristöön. Monet ovat myös kertoneet, kuinka tärkeää on ylipäätään päästä puhumaan suomea suomalaisten kanssa.

Ikäihmisille ja kehitysvammaisille ihmisille kohtaamiset ovat tarjonneet mahdollisuuden tutustua Suomeen muuttaneisiin ihmisiin. Kohtaamiset ovat jääneet mieleen ja niistä on puhuttu pitkään. Eniten kuultu lause vierailujen lopussa onkin ollut ”Koska te tulette uudestaan?”. Mielikuvat maahanmuuttajista ovat usein myös muuttuneet positiivisemmiksi. Keskustelun kautta on huomattu, kuinka paljon yhteistä meillä onkaan.
Tilanne on ollut usein uusi myös palvelu- ja hoivakotien henkilökunnalle. Ensimmäistä kertaa on jouduttu miettimään minkälaisia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä meillä voisi tehdä alkavalla kielitaidolla? Miten kommunikoimme ryhmän kanssa, jossa yhteistä kieltä ei juurikaan ole?

Tärkeää on ollut huomata, miten paljon konkreettisia, hyvää mieltä tuovia asioita voimme tehdä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä juuri olisikaan. Leipomisen, käsitöiden, musiikin kuuntelun tai liikkumisen lomassa kielitaidon haasteita ei juuri huomaa. Samalla mahdollistuu se tärkein, eli kohtaaminen.

Selkokieli vapaaehtoistoiminnan tukena

Selkokieli tarkoittaa yleiskieltä helpompaa suomea, jossa sekä kielen rakenteita että sanastoa on helpotettu. Selkokielen periaatteita pystytään hyödyntämään sekä puheessa että teksteissä. Parhaimmillaan selkokieli mahdollistaa tiedon jakamisen ja yhteiskuntaan aktiivisesti osallistumisen, kielellisistä haasteista huolimatta.

Selkokieltä on vapaaehtoistoiminnassa tähän mennessä hyödynnetty huomattavan vähän. Selkokielistä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ei myöskään juurikaan ole ollut saatavilla.

Tähän haasteeseen halusimme Yhdessä-toiminnassa tarttua. Yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetut selkokieliset julkaisut ovat toimineet opetusmateriaalina ja vapaaehtoisten perehdytyksen tukena.
Minä luen sinulle -kampanjassa selkokieli on konkreettisesti tukenut sekä vapaaehtoistyön tekemistä että kommunikaatiota ihmisten välillä. Lukuhetkissä luetut selkokieliset lehdet ja kirjat ovat mahdollistaneet vapaaehtoisena toimimisen jo alkavalla suomen kielen taidolla.

Päivä vapaaehtoisena -toiminnassa olemme rohkaisseet toimijoita hyödyntämään kuvallista viestintää ohjeistuksen tukena. Kuvilla on voitu viestiä esimerkiksi päivän ohjelmasta. Kuvallisen viestinnän tukena ovat toimineet Kehitysvammaliiton Papunet:n kuvapankin kuvat.

Uskalla kutsua mukaan!

Lopulta kuitenkin tärkeintä on aina ollut rohkeus kutsua uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Konkreettisia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä on löydetty, kunhan halu molemmin puoliseen kohtaamiseen on ollut olemassa. Tähän tiivistyykin viestimme kaikille vapaaehtoistoimintaa järjestäville tahoille: Uskalla kutsua mukaan!

Julkaisuista löydät selkokieliset vapaaehtoistoiminnan materiaalit opetuksen tai vapaaehtoisten perehdytyksen tueksi.

 

YLÖS