UUTISET

Lue täältä VALLIn ajankohtaisista asioista ja tuoreimmista uutisista.

Vanhusneuvostot ovat toimineet Suomen eri kunnissa on jo vuosia, osassa kuntia hieman eri nimellä. Kuntalain 27 §:n mukaan vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Palaute vanhusneuvostojen toiminnasta

Etsivän vanhustyön verkostokeskus käynnistää valtakunnallisesti etsivän ja löytävän vanhustyön vaikutusten ja tuloksellisuuden kehittämisen. Toiminta käynnistetään loppuvuonna ja jatketaan tulevana vuonna 2022 rahoituksen vahvistuessa. Jos teet tai haluaisit tehdä tuloksellista etsivää ja löytävää vanhustyötä, ilmoittaudu mukaan verkostoon! Olen viime aikoina kovasti miettinyt tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja osoittamista. Mieleeni muistui oma kokemus etsivän vanhustyön ja ryhmätoiminnan

Ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn arviointi ja ylläpitäminen ovat keskeisiä ikääntymispolitiikan tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos käsitykset toimintakyvystä ja kuntoutuksesta eroavat eri toimijoiden välillä. Vilhelmiina Lehto-Niskala tarkastelee väitöskirjassaan toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsityksiä ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden, heidän perheenjäsentensä sekä hoitajien näkökulmasta. Ikääntyneen ihmisen toimintakyvyllä ja siihen liittyvillä toiminnoilla kuten toimintakyvyn arvioinnilla ja kuntoutuksella on keskeinen

Joukko nuoria kävelee kadulla, selin kameraan. Kaksi heistä työntää ikäihmistä pyörätuolilla, ja yksi on käsikynkäss kävelevän ikäihmisen kanssa.

Vanhustyön Trainee -ohjelma mahdollisti kotoutumiskoulutuksessa olevien nuorten ja ikäihmisten kohtaamisen. Ohjelman ansiosta nuoret saivat mielekästä ja suomen kielen oppimista tukevaa tekemistä pitkän kesälomansa ajaksi. Samalla senioritalossa asuvat ikääntyvät saivat arkeensa virkistystä ja iloa. Kesän aikana nuoret kiinnostuivat vanhusalasta ammatillisesti. Espoon maahanmuuttajapalvelut ja Työllisyys Espoo etsivät vaihtoehtoja siihen, kuinka kotoutujanuoret voisivat edistää kielenoppimista ja työelämätaitojaan koulujen

Valtakunnallisessa Elämänote-ohjelmassa on viimeinen syksy meneillään. Koko ohjelman striimattava päätösseminaari pidetään 27.10. Lisäksi ohjelmaan kuuluvat 20 hanketta levittävät syksyn aikana kehittämiään toimintamalleja, videoita, podcasteja, oppaita ja muita tuotoksiaan sekä järjestävät eri puolilla Suomea lukuisan määrän webinaareja sekä omia päätösseminaarejaan. Elämänote-ohjelman päätösseminaari 27.10. Elämänote-ohjelman (2018–2021) striimattavassa päätösseminaarissa 27.10. tarjotaan kattaus 20 hankkeen oivalluksista iäkkäiden osallisuuden lisäämiseksi.

Ritva Pihlaja aloitti osa-aikaisena suunnittelijana Etsivän vanhustyön verkostokeskuksessa. Ritva on tuore geronomi ja aiemmalta koulutukseltaan MMM, agronomi. Yhteiskuntapolitiikan tutkijana ja kehittäjänä Ritvalle tuttuja teemoja ovat järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö sekä vapaaehtoistoiminta, yhteisöllisyys ja osallisuus. Etsivän vanhustyön verkostokeskuksessa Ritvan työnä on Välittämisen viestimisen suunnittelu ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen etsivän vanhustyön tueksi. VALLIssa tehtävän työn lisäksi Ritva on

Heinäkuun alussa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin tuli muutoksia, joiden on arvioitu vaikuttavan noin miljoonan suomalaisen asiakasmaksuihin. Monet muutoksista koskettavat erityisesti iäkkäitä ihmisiä, joilla palvelutarpeet ovat usein suuremmat. Muutosten tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja kohtuullistaa asiakasmaksuja. Vanhusten pitkäaikaisille asumispalveluille yhdenmukaiset maksuperusteet Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksut säädetään viimeinkin lakiin yhdenmukaisin perustein. Palveluasumisen maksuista ei ole aiemmin

Kuntavaalien äänestyksen varsinainen päivä on ensi sunnuntaina, ja tämän jälkeen tiedämme tulevat kuntien päättäjät lähivuosille. Paikallisille vanhusjärjestöille, kuten muillekin järjestöille, on äärimmäisen tärkeää, millaisessa kunnassa ne tulevaisuudessa toimivat, kun suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto maakunnille tapahtuu. Vanhusjärjestöjen toiminnoissa palvelut ovat vahvasti mukana, mutta niin on kansalaistoimintakin ja kehittäminen. Palvelujen osalta yhteydet tulevat olemaan pääosin maakuntaan

Johanna Roti

Olen Johanna Roti, VALLI:n Vanhustyön Traineen uusi suunnittelija. On innostavaa päästä tekemään työtä, jossa saan olla tekemisissä nuorten, ikääntyneiden ja osallisuuden edistämisen parissa. Olen tehnyt työurani heikoimmassa asemassa olevien ihmisten parissa. Työkokemusta löytyy mm. lastensuojelusta, päihdetyöstä, asunnottomien ja ikääntyneiden palveluista. Viimeisimpänä työelämässä olen kehittänyt Diakonissalaitoksella etsivän ja osallistavan vanhustyön toimintamallia. Olen koulutukseltani pian valmistuva sosionomi

Turvallisuuteen ja turvattomuuden tunteen lievittämiseen liittyvät asiat nousevat usein keskusteluun, kun mietitään ikääntyneen asumista ja itsenäistä selviytymistä. Varsinkin muistisairaan henkilön itsenäisen toimintakyvyn tukemisen kohdalla nämä kysymykset saattavat askarruttaa paljonkin. Olisi tärkeää tukea olemassa olevaa toimintakykyä ja mahdollistaa esimerkiksi itsenäinen asiointi lähikaupassa, mutta toisaalta sairauden vaikutukset näkyvät eksymisen pelkona tai vuorokausirytmin haasteina. Toisaalta taas hyvinkin terävämuistinen

Ageismi eli ikäsyrjintä on noussut jälleen keskustelun aiheeksi, kun YK:n globaali raportti ikäsyrjinnästä julkistettiin alkukeväästä. YK:n pääsihteeri António Guterres avaa julkaisun esipuheessa ikäsyrjinnän konkreettisia seurauksia: Se vahingoittaa yksilön terveyttä ja ihmisarvoa sekä talouksia ja yhteiskuntia. Ikäsyrjintä kieltää ihmisiltä heidän ihmisoikeutensa ja vaikuttaa kykyyn saavuttaa potentiaalisesti mahdollinen. Covid-19-pandemialla on ollut tuhoisa vaikutus, erityisesti ikäihmisiin. Pääsihteeri Guterres

Turvatuotteista ja erilaisista turvarannekkeista puhuttaessa monen mielikuvana on perinteiseen turvapuhelimeen liitetty rannepainike, jolla hälytetään apua tarvittaessa. Tällainen painike koetaan usein hankalaksi käyttää. Ja sen pelätään leimaavan käyttäjäänsä esimerkiksi vanhaksi ja heikoksi, joka ei selviä päivittäisistä toiminnoistaan ilman toisen henkilön apua. Älykellojen mielikuva on erilainen, ja ne   mielletään tyypillisesti nuoren, teknologiasta kiinnostuneiden ja sporttisten ihmisten teknologialeluiksi.

VALLIn Ikäteknologiakeskus koordinoi ja fasilitoi Ikäteknologiaverkostoa. Verkostossa kohtaavat alan eri toimijat, kuten käyttäjät, yritykset, oppilaitokset ja hanketoimijat. Ikäteknologiaverkostossa käydään vuoropuhelua ja löydetään yhteisiä kosketuspintoja ikäteknologiaan, sen kehittämiseen ja käyttämiseen. Verkoston jäsenet kokoontuivat toukokuussa vuoden toiseen virtuaaliseen tapaamiseen. Ikäteknologiaverkoston vuoden 2021 teemana on käyttäjälähtöisyys, ja siihen liittyen verkoston jäsenet kaipaavat erityisesti tietoa olemassa olevista toiminnoista ja

Onko kuntapäättäjillä kanttia olla huomiomatta iäkkäitä? Ikääntynyt väestöryhmä kasvaa koko Suomessa, ja eri kunnissa hiukan eri suhteessa. Pian joissakin kunnissa ikääntyneiden osuus on jopa kolmannes kuntalaisista. Ikääntyneet eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä ryhmää kuten eivät kuntapäättäjätkään. Eläkkeelle jääneestä seniorista hauraaseen hoidettavaan vanhukseen voi kulua aikaa useampi vuosikymmen tai vain hetken humaus. Se, miten iäkkäiden ihmisten toimijuutta

Kuntavaalit siirtyivät kesäkuulle, ja nyt keväällä ja alkukesästä on vielä aikaa nostaa esiin ja esitellä keskeisiä teemoja ja mahdollisia ratkaisuehdotuksia kuntapäättäjiksi hakeville. Aika on poikkeuksellinen, COVID19-pandemia on edelleen vahvasti riesanamme, sote-uudistus on kesken, ja meidän järjestötoimijoiden osalta Veikkauksen rahapelituottojen tulevaisuuden taso, ja koko avustusjärjestelmän rakenne on muutosten edessä. Osaan näistä asioista kuntapäättäjät eivät voi suoraan

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukon tervehdys: Tervetuloa Suomen YK-liiton jäseneksi! Suomen YK-liitto on YK-teemoihin keskittyvä kansalaisjärjestö. Liitto edistää laaja-alaisen vaikuttajaverkostonsa avulla kansainvälistä yhteistyötä, jossa ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen. Visiomme on saavuttaa yhteistyöllä vahva YK ja kestävä tulevaisuus. Toiminnassa on mukana lähes 70 suomalaista järjestöä ammattiyhdistysliikkeestä nais- ja nuorisojärjestöihin. On hienoa saada mukaan myös ikäihmisten

VALLI ry:n Etsivän vanhustyön verkostokeskuksen koordinoima Helsingin kaupungin ja helsinkiläisten järjestöjen yhteinen Kunnan keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö -toimintamalli palkittiin Talentian Hyvä käytäntö -kilpailussa. Tuo tunnustus lämmitti ja kannustaa pyrkimään vielä parempaan. Sosiaali- ja terveystyössä moni asia toimii hyvin ja uusia toimintamallejakin kehitetään jatkuvasti. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysala tarvitsee nostetta. Työ

Suomalaiseen kalenteriin merkitään vuodesta 2023 alkaen vakiintuneena liputuspäivänä ”Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä” 1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi liputettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016, 150 vuotta Miina Sillanpään syntymän jälkeen. Siitä asti liputus on saanut sisäministeriöltä vuosittaisen suosituksen, joka nyt siis muuttuu vakiintuneeksi liputukseksi. Sisäministeriö ja Helsingin yliopiston almanakkatoimisto tiedottivat asiasta 19.3.2021. VALLI ry oli

TOP