”Geronomin ammattikunta on vielä suhteellisen tuntematon, mistä on sekä haittaa että hyötyä. Pitää olla sinnikäs ja markkinoida itseään, ammattikuntaansa ja osaamistaan jo heti opintojen alkumetreiltä, sillä maassamme on geronomin osaamiselle valtavasti tarvetta. Geronomi voi luoda itselleen oman näköisensä työpaikan, kunhan osaa myydä tietotaitoaan oikeaan paikkaan. Myös monenlaiseen vanhustyön yrittäjyyteen geronomin tutkinto antaa ideoita ja hyviä työkaluja. Vain taivas on rajana osaamisestaan ylpeälle geronomille, eli jos vanhusten hyvinvointi on lähellä sydäntäsi, olit sitten minkä ikäinen tai taustainen hyvänsä – go for it! Suosittelemme lämpimästi.”

Heidi ja Opri piipahtivat jälleen haastateltavina (edelliseen haastatteluun voit tutustua täällä). Tällä kertaa kyselin heiltä lisätietoja geronomikoulutuksesta tulevaa ohjausopasta varten.

Geronomi on melko uusi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, joka valmistaa vanhustyön asiantuntijoita. Geronomit työskentelevät yleensä vanhustyön ohjaus-, asiantuntija-, koordinointi-, kehittämis- ja esimiestehtävissä. Geronomien työpaikkoja on palvelutaloissa, kuntoutusyksiköissä, kotihoidossa, vanhainkodeissa, järjestöissä ja projekteissa. Geronomit voivat työllistyä myös yrittäjinä.

Geronomiopintoihin voi hakeutua suoraan lukiosta, mutta alalla on hyötyä sekä työ- että elämänkokemuksesta. Myös työllistymismahdollisuuksia parantaa, jos taustalla on jo joku tutkinto ja kokemusta vanhuksista.

Koska kyseessä on ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto, opinnoista selviytymiseen tarvitaan Heidin ja Oprin mukaan myös ”lukupäätä”. Kohtuulliset tietotekniikkataidot, kielitaito (ammattiruotsi ja -englanti) ja asiakirjoittamisen taidot ovat tarpeen opinnoissa pärjäämiseksi. Tenttejä on vähän, mutta laajoja kirjallisia tehtäviä sitäkin enemmän. Tiimityötaitoja tarvitaan ryhmätöissä, joita opintoihin sisältyy paljon.

Harjoittelupaikkoja Heidin ja Oprin mukaan on suhteellisen helppo löytää, mutta sellaiset paikat, joissa ohjaajana toimisi geronomi, ovat kiven alla. Harjoittelussa on hyvä itse olla perillä siitä, mitä kullakin jaksolla kuuluu oppia, ja hakeutua tilanteisiin, joissa oppiminen mahdollistuuu. Kannattaa hyödyntää tilaisuutta tutustua mahdollisimman laajasti kaikkeen ja olla oma-aloitteinen.

Opinnäytetyön teossa Heidin ja Oprin mukaan tarvitaan hyvän idean lisäksi suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä, epävarmuuden sietokykyä ja sinnikkyyttä. Jos työn tekee yhdessä toisen opiskelijan kanssa, on tärkeää että myös ”kemiat” kohtaavat. Hyvä työelämäkumppani voi tarjota tukea työn eri vaiheissa.

”Pitkään vanhustyötä tehneenä olin hiukan ehkä epäileväinen sen suhteen, mitä opinnot tulevat sisältämään suhteessa aiempaan osaamiseeni ja sairaanhoitajan tutkintoon. ’Opinko uutta?’ oli kysymys, joka pyöri mielessäni. Yllätykset olivat pelkästään positiivisia, olen ihan eri ihminen sairaanhoitajanakin kuin ennen geronomiopintoja. Nyt voi jo pikkuhiljaa sanoa tietävänsä, mistä ikääntymisessä on kysymys.” Heidi lopuksi toteaa.

Lue lisää geronomiopinnoista ja työllistymismahdollisuuksista alkuvuonna ilmestyvästä ohjausoppaasta. Jos haku on jo tänä keväänä ajankohtainen, tutustu esimerkiksi opiskelupaikka.fi -sivuston tietoihin ja Opintopolun yhteishakuohjeisiin. Suomen Geronomiliiton julkaisemaan Geronomilehteen voit tutustua täällä.