Kirjoitan tätä tekstiä entisen työllistämishankkeen työntekijän ja nykyisen ehkäisevän toiminnan kehittämishankkeen työntekijän rooleissa. Kokemukseni perusteella voin sanoa, että sekä vanhusalan työvoiman saatavuuden turvaaminen että ikääntyneiden kotona asumista tukeva ehkäisevä toiminta liittyvät ikääntyneiden tarpeisiin. Kotona asumisen mahdollistaminen vastaa ikääntyneiden omia toiveita, ja se on myös taloudellisesti järkevää. 

Työ- ja elinkeinoministeriössä on selvitetty, että ympärivuorokautista palvelua tarjoavassa yksikössä hoivan vuotuiset kustannukset vanhusta kohden ovat keskimäärin 52 000 euroa vuodessa. Säännöllistä kotihoitoa saavilla vanhuksilla tämä kustannus on keskimäärin 7 000 euroa. Niillä 52 000 eurolla saisi siis säännöllistä kotihoitoa 7 vanhukselle – riippuen toki hoidon tarpeesta. Ympärivuorokautista palvelua tarvitsevien hoidon tarve on tietysti korkeampi kuin kotona asuvien.

Miksi järjestö tuottaa asumisen ja kunta hoivan?

Kannattaako kotihoitoon sitten satsata? Edelliset luvut viittaavat mielestäni siihen, että kannattaa. Järjestöt ja yritykset tuottavat ikääntyneiden palveluista 30 prosenttia* ja julkinen sektori loput. Potentiaalisia kasvumahdollisuuksia vanhuspalveluiden järjestöillä on juuri kotihoidossa. Järjestöjen palvelutaloissa asuvien ikääntyneiden kotihoidossa on jo vuosien ajan tullut esiin se, että heidän hoivastaan vastaa kaupunkien kotihoito. Ihmettelen, miksi näitä palveluita ei osteta järjestöltä, joka tuottaa niitä samassa rakennuksessa. Näin kaupungin kotihoito voisi keskittyä hoitamaan niitä ikääntyneitä, jotka asuvat itsenäisesti omissa kodeissaan muualla. Palvelut olisi mahdollista ostaa palvelusetelillä tai omalla rahalla. Jälkimmäisestä iäkäs saa verotuksessaan kotitalousvähennyksen, kun taas kaupungin kotihoidosta sitä ei saa.

Uusia työpaikkoja iäkkäiden kotona asumisen tukemiseen

Suomen työmarkkinatilanne on jo pitkään ollut synkkä.  Tällä vuosikymmenellä mukaan on tullut myös kuva siitä, että nuoret eivät saa töitä, eivätkä muilta aloilta työttömiksi jääneet vanhatkaan. Työttömien määrä kasvaa. Uskon, että vanhuspalveluista kyllä löytyy töitä. Henkilöstörakennetta tulee tarkastella uudelleen, ja avata sellaisia työpaikkoja, joista on hyötyä ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa. Samalla työpaikat kerryttävät verovaroja valtiolle.

Suomen ikäpolitiikassa korostetaan iäkkäiden ihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan**. Ne iäkkäät, joilla on palveluntuottajan kanssa laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma, ovat tässä tilanteessa paremmassa asemassa kuin ne, joilla sitä ei ole. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa ei usein kuitenkaan täytetä tai toteuteta niin tarkasti, kuin laki määrää. Hoidon ja hoivan tavoitteet on niissä huomioitu erinomaisesti, mutta itsenäisen elämän toteutumisen sekä yhteiskuntaan osallistumisen tavoitteita ja toteutusta ei niissä juurikaan näy kirjattuna. Tästä seuraa, että henkilöstöä palvelun tuottamiseen lasketaan vain hoivan osalle, sen sijaan että tuettaisiin aktiivista elämää ja osallisuutta. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että lain tarkoitus ei toteudu.

Aktiivinen elämä ja osallisuus luovat työtä

Ikääntyneiden ihmisten aktiivinen elämä ja osallistumisen tukeminen voivat tarjota työtehtäviä monelle. Kulttuurin, taiteen, musiikin, luonnossa olemisen, sosiaalisen elämän ja liikunnan tarpeet säilyvät läpi elämän. Näitä palveluja tulee olla tarjolla ja helposti saavutettavissa, kuten muillekin kansalaisille. Ikääntyneiden palveluissa tulee mielestäni antaa tilaa ja rahaa uusille ammattiryhmille, esimerkiksi ostamalla näitä palveluita järjestöiltä tai tarjoamalla ikääntyneille palveluseteleitä niiden rahoittamiseen.

Kotipalvelujen rakennetta on mietittävä jatkossa yhä enemmän ikääntyneiden yksilöllisistä tarpeista ja yhteiskunnallisesta mielekkyydestä käsin. Pitkällä aikavälillä on järkevämpää ehkäistä kuin korjata sairauksia. Meidän tulee pyrkiä rakentamaan koko vanhustyöhön uudenlaista henkilöstörakennetta. Näin mahdollisimman moni ikääntynyt saa jatkossa yksilöllisiä tarpeitaan vastaavia palveluja, ja työttömät sekä erilaista osaamista omaavat ammattiryhmät töitä.

Anu Kuikka
Suunnittelija, Etsivä mieli -projekti
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry

*TEM raportteja 24/2012 ja 24/2013
** Laki ikääntyneen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 2013 ja Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2014