Minulla onkin tällainen ”Mersu”, mikäs se sinun on? Tiedätkös, että sain itse valita värin, renkaat, vanteet sekä lisävarusteet kuten valot ja ääniohjauksen? Tällä kehtaa liikkua toreilla ja kylillä, kevytkin se on. Sen avulla rohkenen lähteä vaikkapa pidemmällekin lenkille ystävien kanssa. Nyt olen löytänyt ihan minun näköiseni kulkupelin. Voisitko kuvitella, että kyseessä on niinkin tavallinen apuväline kuin rollaattori? 

Keskusteluissa rollaattorin käyttäjien, useimmiten ikäihmisten kanssa nousee esiin monenlaiset haasteet. Kädet kipeytyvät, kun joutuu nojaamaan kahvoihin. Selkä kipeytyy väärästä asennosta. Käsilaukku on turvattomasti edessä olevassa korissa alttiina varkaille. Rollaattorin kanssa ovien avaaminen on haastavaa. Eikö meidän tulisi kuunnella käyttäjiä ja heidän kokemuksiaan?  

Miten tämä oiva apuväline on kehittynyt ajan saatossa? Ei juuri mitenkään! Harvat kehitetymmät mallit maksavat aivan liikaa useimpien eläkeläisten kukkarolle. Ergonomisesta asennosta ei ole tietoakaan, saati sitten tyylikkäästä ulkonäöstä. Tähän oman haasteensa antaa ”leima”, joka liittyy rollaattoria käyttävään henkilöön. On noloa käyttää rollaattoria, kuten eräs ikäihminen minulle kommentoi. Rollaattoria käyttävä ihminen mielletään vanhaksi ja vajavaiseksi. 

Kokemusasiantuntija 

Rollaattorin historia ulottuu 50 vuoden takaisiin tapahtumiin. Ruotsin Västeråsissa asuva Aina Wifalk sairastui polioon vuonna 1949 ja sen takia joutui käyttämään kainalosauvoja. Kainalosauvat aiheuttivat kuitenkin kipua hartioihin, ja niin hän keksi rollaattorin itselleen apuvälineeksi 1970-luvulla. Patenttia Aina ei keksinnölleen hakenut, mutta hän sai Ruotsin Keksintörahaston palkinnon. Aina Wifalkia voi kutsua hyvällä syyllä kokemusasiantuntijaksi! 

Rollaattori on innovaatio, joka tukee ihmisen psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Rollaattori tuo turvaa kaatumisen pelkoon, ja sen päällä voi istua, kun jalat väsyvät. Kauppakärrynäkin se toimii. Mutta riittääkö käyttäjille pelkästään se, että rollaattori on tukeva ja turvallinen? Eikö rollaattorin tulisi olla myös kevyt ja tyylikäs kaikkine lisäominaisuuksineen? Teknisen toimivuuden rinnalla tulee huomioida ikäihmisen omat mieltymykset, tottumukset ja arvostus. 

Suomi liikkeelle 

Hyvä toimintakyky on edellytys ikäihmisten hyvälle voinnille ja kotona asumiselle. Uudessa hallitusohjelmassa näkyy vahvasti tahto saada kaikenikäiset ihmiset liikkumaan. Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman tavoite on ennaltaehkäisevä, kaikenikäisten liikkumisen tukeminen. Tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä ja näin ehkäistä kaatumisia. Liikunta vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Parempia rollaattoreita tarvitaan, jotta tasa-arvo liikkumisessa toteutuu. 

Kun ikääntyvä saadaan käyttämään apuvälinettä, säästetään rahaa ja työvoimaa. Mutta ennen kaikkea se edistää liikkumista, toimijuutta ja mahdollistaa osallisuuden asuinalueen palveluihin. Näin edistetään henkilön itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja toimintamahdollisuuksia. Voidaan sanoa, että pitkällä tähtäimellä säästöt liittyvät yksinäisyyden ehkäisyyn ja kaatumisista johtuvien kalliiden sairaalapäivien laskuun. 

Ikäihmisten vallankumous 

Onko aihetta tutkittu tarpeeksi? Tervaskannot 90+ -tutkimus on tehnyt pitkäaikaistutkimusta suomalaisista ikääntyneistä ja väestörakenteen nopeasta muutoksesta. Sosiaali- ja terveysalan tilastollisen vuosikirjan (2021) mukaan vuonna 2019 +75-vuotiaita oli Suomessa 524 583 ja vuonna 2020 jo 547 835 eli yli 23 000 ikäihmistä enemmän. Ja tämä suuntaus näyttää vain kasvavan vuodesta toiseen, sillä vuoteen 2070 mennessä +75-vuotiaita on jo reilusti yli miljoona. Ikääntyneiden kasvavan määrän huomioiden voisikin luulla, että apuvälineiden kehittäjillä olisi isot markkinat. 

MiiMove, Velopedi ja 3D-antureita?

Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK:n konetekniikan opiskelijat kehittivät 3D-antureita hyödyntävän rollaattorin. Antureiden avulla rollaattori havainnoi ympäristöä, ja sen kahvat alkavat täristä, mikäli edessä on este. MiiMove-liikkumisavustin on myös suomalainen keksintö. Sen tavallista parempi ergonomia, kevyt runko ja parempi käyttömukavuus houkuttelevat käyttäjiä. Markkinoilta löytyy lisäksi Velopedeiksi kutsuttuja rollaattorin kaltaisia apuvälineitä, joihin on saatavilla muotoilua ja lisävarusteita. Tästä on hyvä jatkaa tuotekehittelyä kohti parempia, toimivampia, tyylikkäämpiä ja kohtuuhintaisia rollaattoreita. 

Joitain ratkaisuja näyttäisi siis löytyvän, mutta silloin puhutaan apuvälineistä, joiden hinta on päätä huimaava. Kenellä on varaa laittaa yli 1000 euroa yhteen apuvälineeseen? Julkinen terveydenhuolto tuskin lähiaikoina pystyy sijoittamaan näihin. Onko mahdollisuus itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen kiinni lompakon paksuudesta? Tarvitaan selkeitä lukuja säästöistä, joita saadaan, jotta julkinen sektori sijoittaisi huomattavasti arvokkaampiin apuvälineisiin! 

Kysymys kuuluukin, minkälaiseen liikkumiseen tarkoitettuun apuvälineeseen sinä haluat tulevaisuudessa tukeutua?

Teksti:

Sanna, VALLI ry:n työkokeilija

Viitteet:

GEREC Gerontologian tutkimuskeskus 2018. Tervaskannot 90+. Saatavana osoitteessa: https://www.gerec.fi/tutkimus/terveys-toimintakykyisyys-pitkaikaisyys-ja-biologinen-vanheneminen/tervaskannot-90/ 

Jurkka, Johanna 2018. Älykäs rollaattori toi pohjalaisnuorille innovaatiokilpailun voiton – ympäristöä havainnoiva laite mullistaa alaa. Saatavana osoitteessa: https://ilkkapohjalainen.fi/pohjalaisen-arkisto/alykas-rollaattori-toi-pohjalaisnuorille-innovointikilpailun-voiton-ymparistoa-havainnoiva-laite-mullistaa-alaa-1.2587031 Luettu 27.6.2023.  

Kaakinen, Juha & Törmä, Sinikka 1999. Esiselvitys geronteknologiasta. Ikääntyvä väestö ja teknologian mahdollisuudet. Saatavana osoitteessa: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_2+1999.pdf Luettu 27.6.2023. 

MiiMove keeps you going. Saatavana osoitteessa: https://miimove.com/fi/home-suomi/ Luettu 28.6.2023. 

Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2021. Teoksessa Säkkinen, Salla, Hauhio, Nora, Heino, Anna, Helakorpi, Satu, Impinen, Antti, Kehusmaa, Sari, Mielikäinen, Lasse, Pekurinen, Virve, Puhakka, Tiina, Raitasalo, Kirsimarja ja Virtanen, Ari (toim.): Väestö.THL. 23–26. Päivitetty 24.10.2022. Saatavana osoitteessa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143537/SVT_SOSTERIVK%202021_sivu%2099%20korjattu_24.10.2022_s.pdf?sequence=13&isAllowed=y Luettu 03.08.2023.

Valtioneuvosto ja ministeriöt. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Vahva ja välittävä Suomi. Hallitusohjelma 2023. Saatavana osoitteessa: https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/11 Luettu 28.6.62023.