Fahmi Mustafa Mirzan ajatuksia ryhmätoiminnasta .

Toimintaryhmät ovat pelastus mielenterveydelle

Fahmi Mustafa Mirza, 58, käy monta kertaa viikossa maahanmuuttajien ryhmätoiminnassa. Sieltä viisi vuotta Suomessa asunut mies on löytänyt paikkansa.

Millaisessa ryhmätoiminnassa käyt?

Käyn noin viisi kertaa viikossa Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskuksen ryhmissä. Osallistun suomen kielen kurssille, liikuntatunnille, oman äidinkieleni kurdin ja arabiankielen keskusteluryhmiin sekä Suomen historian kurssille. Olen siis todella aktiivinen kävijä!

JADE-toimintakeskuksessa olen tutustunut eri kulttuureista tulleisiin ihmisiin. Vaikka esimerkiksi kiinalaisten tai somalialaisten kanssa ei ole yhteistä kieltä, niin silti viihdymme yhdessä. Olen sosiaalinen ihminen, joten on hienoa, kun saan olla muiden kanssa. Toimintakeskuksen ulkopuolella en varmasti olisi ystävystynyt näiden ihmisten kanssa.

Mitä ryhmätoiminta sinulle merkitsee?

Se on todella tärkeää henkisesti. Jos tätä paikkaa ei olisi, olisin varmasti hyvin väsynyt. Mieli pysyy kunnossa, kun on paikka, jossa olla ihmisten kanssa.

Tulin tänne ensimmäisen kerran vuoden 2019 alussa. Kun en saanut opiskelupaikkaa tai työtä, kielikurssini opettaja suositteli tätä minulle. Olin hieman masentunut ja hän suositteli, että voisin alkaa käydä täällä.

Kun tulin JADEn ensimmäisen kerran, olin yllättynyt. Täällä oli paljon ihmisiä, jotka puhuivat kieltä, jota ymmärrän. Sillä hetkellä tunsin, että olen löytänyt paikkani! On tärkeää kohdata oman ikäisiä ihmisiä, koska nuoret eivät välttämättä ymmärrä tämän elämänvaiheen asioita. Lähden täältä kotiin aina hyvällä mielellä.

Suositteletko ryhmiä myös muille iäkkäille, jotka ovat tulleet muualta Suomeen?

Toivon että tänne tulisi lisää ihmisiä, jotka tarvitsevat näitä palveluita. Silloin minäkin voisin tutustua uusiin ihmisiin!

Tiedän että monilla on ennakkoluuloja ja pelkoja tällaista ryhmätoimintaa kohtaan, kun he eivät tiedä, mitä täällä tapahtuu. Jos ihmisille näytettäisiin videoita meidän keskusteluista ja leireiltä, niin se varmasti auttaisi ymmärtämään, että tänne todella kannattaa tulla!

Suomessa maahanmuuttaja voi saada opiskelupaikan ja työtä, mutta henkisesti elämä voi olla vaikeaa. JADE-toimintakeskuksesta saamme tukea ja mahdollisuuden vaikka vain istua toisten kanssa ja keskustella tavallisista asioista.

Milloin olet itse muuttanut Suomeen?

Tulin Suomeen 2014 lokakuussa turvapaikanhakijana, ja asun nyt yksin Helsingissä. Olen kurdi ja kotoisin Irakista. Kotimaassani minulla ei ollut mahdollista opiskella tai edes oppia lukemaan. Ilmaisin itseäni maalaamalla, ja olen aikaisemmalta ammatiltani taiteilija.

Nyt kun olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, olen saanut paljon itseluottamusta. Elämäni on rauhallista ja tunnen olevani turvassa. Olen sopeutunut tänne hyvin ja tunnen aika hyvin suomalaisen kulttuurin.

Millaisia haaveita sinulla on?

Toivon että saisin elää hyvää elämää ja olla terve. Uudessa kotimaassa ikääntyminen ei ole helppoa, joten toivottavasti pysyn hyvässä kunnossa, jotta voin pitää itse itsestäni huolen.

Haluaisin myös auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat taiteellisesti lahjakkaita. Olisi hienoa työskennellä taideammatissa, koska taidetta osaan tehdä. Toinen toiveeni on, että voisin kouluttautua kokiksi tai leipuriksi, ja saada uuden ammatin. Oppiminen tuo iloa elämään.

Olen saanut Suomessa turvallisen elämän. Kun ihmiselle annetaan mahdollisuus elää rauhassa ja ilman pelkoa, hän myös haluaa antaa jotain itsestään takaisin. Vaikka olen jo iäkäs, niin silti haluan kouluttautua ja päästä töihin, koska nyt minulla on mahdollisuus tehdä asioita muiden hyväksi.

 

Teksti: Leena Salokoski / Noon kollektiivi
Kuva: Paula Virta / Noon kollektiivi