Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei ole Suomessa kovinkaan tuttu käsite, mutta monissa Euroopan maissa se on vakiintunut toimintamuoto. Yhteiskunnalliset yritykset ovat osa yhteisötaloutta, ja Euroopassa ne työllistävät yli 13 miljoonaa ihmistä. Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä on arviolta 3500.
Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin idea on saada aikaan positiivista yhteiskunnallista vaikutusta. Yrityksen missio voi olla esimerkiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen, kestävän kehityksen tukeminen tai laadukkaiden palvelujen tarjoaminen ikääntyneille henkilöille.
Ollakseen yhteiskunnallinen yritys, muutaman kriteerin täytyy toteutua: organisaatiolla tulee olla liiketoimintaa, yhteiskunnallinen missio täytyy olla säännöissä kuvattuna ja organisaation täytyy käyttää yli puolet voitoistaan mission edistämiseen. Sen sijaan juridinen muoto voi olla mikä vain, se voi olla esimerkiksi säätiö, yhdistys, osakeyhtiö tai osuuskunta.
Suomessa yhteiskunnallisten yritysten asemaa edistää Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO). Sen tehtävänä on muun muassa tukea yrityksiä ja yrittäjiä, verkostoitumista, liiketoimintamallin tunnettuutta sekä sosiaalisten innovaatioiden syntyä. [linkki lähteeseen]
Yhteiskunnallisten yritysten merkitys
Yhteiskunnallisten yritysten erityinen voima onkin sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä. Ne tunnistavat hyvin yhteiskunnallisia haasteita ja ovat halukkaita ratkomaan niitä innovatiivisella tavalla. Keväällä 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat aktiivisia innovaattoreita terveydessä, työllistämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä osallisuuden vahvistamisessa. Niiden potentiaalia ei kuitenkaan täysin tunnisteta, eivätkä innovaattorit itsekään aina tunnista tekemiään sosiaalisia innovaatioita. [linkki lähteeseen]
Hyvin tiedossa oleva fakta on, että ikääntyneiden osuus väestöstä on kasvussa ja vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 26 prosenttia eli puolitoista miljoonaa henkilöä. Ikääntymisen suuret haasteet ovat edessä. Haasteita on THL:n mukaan palvelujen tarpeen tunnistamisessa, saatavuudessa ja erityisesti sosiaalihuollon palveluissa. [linkki lähteeseen]
Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan julkisia ja yksityisiä toimijoita, kuten yhteiskunnallisia yrityksiä. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla eturintamassa kehittämässä innovatiivisia palveluja ja tuotteita, jotka vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Näiden yritysten lähestymistapa keskittyy usein käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, mikä tarkoittaa, että vanhukset ja heidän perheensä ovat mukana kehitysprosessissa. Esimerkiksi uuden sukupolven älyteknologiaa hyödyntävät apuvälineet voivat auttaa vanhuksia säilyttämään itsenäisyytensä pidempään, kun taas yhteisöllisen tuen mallit voivat tarjota arvokkaita sosiaalisia kontakteja.
Innovatiiviset ratkaisut vanhustyössä
Yksi yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksista on niiden kyky tehdä yhteistyötä laajasti eri sektorien kanssa. Tämä monialainen yhteistyö, joka ulottuu julkisen sektorin, perinteisen yrityssektorin ja kolmannen sektorin välille, mahdollistaa monipuolisten ja kattavien palveluratkaisujen kehittämisen. Yhteistyön kautta voidaan myös jakaa parhaita käytäntöjä, levittää innovaatioita laajemmin ja luoda uusia rahoitusmalleja vanhusten palveluiden tukemiseksi. Yhteiskunnalliset yritykset, jotka yhdistävät liiketoiminnan tavoitteet sosiaaliseen vaikuttavuuteen, voivat olla merkittävä toimiva tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa.
Osa VALLI ry:n jäsenyhteisöistä on yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka esimerkiksi tarjoavat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja opintojen nivelvaiheissa oleville nuorille mahdollisuuksia Vanhustyön Trainee -toiminnan kautta. Nuoret pääsevät tutustumaan vanhustyön monipuoliseen työkenttään, vahvistamaan työelämässä tarvittavia taitoja sekä löytämään omia vahvuuksiaan niin työntekijänä kuin vapaaehtoisena. Sukupolvia yhdistävässä toiminnassa kaikki saavat olla mukana sen hetkisin voimavaroin ja yhdessä toimintaa miettien ja toteuttaen. Kohtaamisista ja yhdessä oppimisesta hyötyvät niin nuoret, nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, ikääntyneet, heidän omaisensa kuin vanhustyötä tekevät ammattilaiset.
Ryhmämuotoinen työkokeilujakso eli Trainee-ohjelma on yksi esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta. Sitä ei olisi syntynyt ilman VALLIn jäsenyhteisöjä, jotka ovat avanneet ovensa uusille nuorille ja tulevaisuuden tekijöille nyt jo yli kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna yksi yhteiskunnallinen yritys, Koivupirtin säätiön palvelukoti Tampereella vastaanottaa vuorostaan Trainee-ohjelman nuoret. Trainee-ohjelman kuvaus löytyy Innokylästä, ja näin toimintamallin voivat ottaa käyttöön myös muut yhteisöt ja toimijat.
Teksti:
Eeva Salmi, johtaja Valo-Valmennus- ja Silta-Valmennus-yhdistys (Trainee toiminnan ohjausryhmän jäsen)
Kerttu Ojalehto, Vanhustyön Traineen vastaava suunnittelija