Yhteiskuntamme tarvitsee sukupolvien välistä yhteyttä

Yhteiskuntamme ikääntyessä ja monimuotoistuessa on tärkeää huolehtia siitä, että eri sukupolvet kohtaavat. Mitä paremmin ymmärrämme eri sukupolvien edustajia, sitä paremmin pystymme ottamaan eri-ikäisten tarpeet huomioon ja sitä enemmän tunnemme yhteenkuuluvuutta koko kansakuntana.

Euroopan komissio tutki laajasti vuonna 2009 sukupolvien välistä solidaarisuutta EU:n alueella. Tulokset olivat huolestuttavat; Suomen osalta reilusti yli puolet vastaajista totesivat, että nuoret ja iäkkäät ovat erimielisiä siitä, mikä on yhteiskunnalle hyväksi. Näistä tuloksista on jo aikaa, mutta tarve rakentaa ymmärrystä eri sukupolvien välille ei ole vähentynyt, päinvastoin. Väestörakenteen voimakas muuttuminen vaatii kulttuurista kehitystä ja yhteiskunnalta keinoja sopeutua uuteen tilanteeseen.

Kuvan etualalla vanha ja nuori henkilö katsovat toisiaan ja pitelevät pussia, jonne taustalla olevat keräävät roskia maasta.

Miksi tarvitsemme eri sukupolvien välistä yhteyttä?

Tutkimusten mukaan erilaisten ihmisten kohtaaminen vähentää ennakkoluuloja ja lisää empatiaa, ymmärrystä ja solidaarisuutta toisia kohtaan. Kohtaamiset ja vastavuoroinen, tavoitteellinen toiminta eri sukupolvien välillä synnyttää positiivisen vaikutusketjun:

Ymmärryksen lisääntyminen lisää luottamusta toisiamme kohtaan. Luottamus toisia kohtaan lisää yhteiskunnan koheesiota eli yhteenkuuluvuutta, vähentää eriarvoisuutta ja siten vähentää myös yhteiskunnallista levottomuutta. Koheesio lisää yhteiskunnan jäsenten halukkuutta toimia yhteisten tavoitteiden ja päämäärien eteen. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös sosiaaliseen pääomaan sekä kansantalouteen. Ihminen tarvitsee yhteisöjä. Sukupolvien välinen kohtaaminen lisää sosiaalista inkluusiota eli tunnetta siitä, että ei ole yksin vaan osallisena lähiyhteisöissään sekä laajemmin yhteiskunnassa.

Sukupolvien välisen yhteyden muodostumista ja ylläpitoa on mahdollista tukea

Sukupolvien kohtaamista tapahtuu luonnollisesti perhepiirissä, mutta myös yhä enenevässä määrin myös muilla elämän osa-alueilla; työelämässä, opinnoissa tai harrastuksissa on luonnollista kohdata eri-ikäisiä. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta olla oman perhepiirin sukupolvien seurassa, ja silloin kohtaamisia toteutetaan myös vapaaehtoistoiminnassa tai muussa eri-ikäisiä kohtauttavassa toiminnassa. Perhepiirin ulkopuolisten kohtaamisten onnistumista ja vuorovaikutuksellisuutta on hyvä tukea. Parhaimmillaan tavoitteellisessa ja tuetussa sukupolvien välisessä toiminnassa syntyy keskinäistä tietojen, taitojen, arvojen, perinteiden, hiljaisen tiedon, historian ja tulevaisuusodotusten jakamista.

Tavoitteellisilla kohtaamisilla on selkeä tavoite ja osapuolten vuorovaikutusta tuetaan. Osapuolten lähtökohdat ja tarpeet on otettu huomioon kohtaamista suunniteltaessa. Vanhustyön Trainee nuorille -toiminnassa puhumme myös sukupolviälykkäästä toiminnasta. Sukupolviälykäs toiminta synnyttää jotain uutta, kaikkia osapuolia hyödyttävää tietoa ja osaamista sekä tapoja toimia erilaisissa tilanteissa. Parhaimmillaan sukupolviälykäs toiminta juurtuu arkeen osaksi eri osapuolten luonnollista toimintaa ja kanssakäymistä, esimerkiksi työelämässä.

Tarvitsemme neuvottelua ja kehittymistä, emme vastakkainasettelua  

Lisäämällä erilaisia väyliä ja tapoja sukupolvien välisen yhteyden ja vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi, tulemme edistämme yhteiskunnan kehittymistä sen jäsenten tarpeisiin vastaten sekä tulevaisuuteen varautuen. Vastakkaisasettelun sijaan meidän tulee toimia yhdessä. Aihetta tutkineiden Biggsin ja Lowensteinin mielestä koko yhteiskunta voi olla tai toimia sukupolviälykkäästi. Sukupolviälykkään yhteiskunnan tarkoituksena ei ole olla ikäneutraali, vaan mahdollistaa sellaisia yhdessä toimimisen tapoja, jotka ottavat huomioon eri-ikäisten tarpeet ja jossa vallitsee nämä erilaiset tarpeet tunnustava neuvottelukulttuuri.

Suvi Hiltunen
Vastaava suunnittelija
Vanhustyön Trainee nuorille -toiminta

Lisätietoja ja lähteet:

  • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry 2021. Vanhustyön Trainee nuorille -toiminta.
  • Biggs, Simon & Lowenstein, Ariela 2011. Generational Intelligence. A critical Approach to Age Relations.
  • Kansalaisfoorumi 2020. Generations in Interaction – Intergenerational Learning as a Constructor of Identity and Culture (Ge&In) -kumppanuushanke.
  • Euroopan komissio 2020. Eurooppa 2020 strategia.
  • Euroopan komissio 2009. Intergenerational solidarity. Analytical report, Flash Eurobarometer 269.